Asioita, joita kannattaa ottaa huomioon

[IceQueen]

Kahden reissun kokemuksella voisin sanoa, että pistä ne pahimmat asiat paperille... Eli kirjoita kirje. Sitä se vastapuoli voi sulatella körmyssä vaikkapa illan tai pari omassa rauhassaan, eikä tartte keksiä fiksua vastausta heti siinä puhelimessa.

Näin meillä tehtiin! Eli mä kirjotin kirjeessä aina pahimmat purnaukset, oli itsellekin helpompaa, kun ei tarvinnut ootella siihen mesekeskusteluun tai puheluun asti, että sai sanottavansa sanottua, vaan kirjoitti heti kirjeen.

Monesti asiat käsiteltiin sitten vasta lomilla, mutta mies ainakin oli saanut jo ennen lomille tuloa käsityksen siitä, mikä on pänninyt, ettei tullut yllätyksenä yhtäkkiä, että mitähän tuo nyt vaahtoo. 

[Maya]

Kahden reissun kokemuksella voisin sanoa, että pistä ne pahimmat asiat paperille... Eli kirjoita kirje. Sitä se vastapuoli voi sulatella körmyssä vaikkapa illan tai pari omassa rauhassaan, eikä tartte keksiä fiksua vastausta heti siinä puhelimessa. Se kun ei yleensä onnistu, kun on pykälävuoroa, vaatteet pesukoneessa, joku tilanteen vaatima briiffari tunnin päästä, kaiken maailman muuta dutyä hoidettavana ja vielä saunaankin pitäisi keretä ennenkuin ehtii huoltaa aseen ja näyttää sen joukkueenjohtajalle ja sitten pitäisi vielä laajentaa tajuntansa käsittelemään näitä kahta maailmaa yhtä aikaa...

No joo toi on ihan aikuisten oikeesti  hyvä idea.. kun miehet on tunnetusti hieman naisia hitaampia näissä kuvioissa... :happy8:En tarkoita sitä pahalla, naisten aivot kiertää vain noin 5000 kertaa nopeammin tämmöiset jutut. Mä olen vaan tosi huono noiden kirjeiden kans ja varsinkin kun aikaakaan ei nykyään tunnu löytyvän edes alas istumiseen saati kirjeen kirjoittamiseen..kai taas siirtyy yö unet tunnilla. :huomenta:
Mutta toki mun suhteeni on tärkeämpi

[yama]

Toi kirje juttukin on ihan ok, mutta mulla ainaskin on sähköposti se paikka, johon voi kirjoitetella sitä mikä just sillä hetkellä pännii ja potuttaa.  Yleensä, kun on saanut jutun loppuun, on jo itekin sen verran rauhoittunut, et lukee pari kertaa läpi mitä tuli kirjoitettua ja voinkos mä ees tollaista lähettää, mutta se, että saa kirjoitettua sen mikä ottaa nuppiin, auttaa paljon. 

[Mirka]

Itse en oo kärsinyt siitä, että pitäisi päästä purkamaan itseään miehelle (siis itku-raivokohtaus ). Tottakai oli ikävä miestä ja suri sitä, ettei voinut olla miehen kanssa. Mutta ei mulla koskaan ollut tarvetta purkaa itseäni miehelle esim. Mayan kuvailemalla tavalla.
Yleisesti ottaen tunteiden selvittämisessä käytän päiväkirjaa Kirjottelen sinne sitä mitä päähän pulpahtaa. Joskus tulee enempi runomuotoista ja josku sekalaista kirjoitusta, josta ei aina jälkikäteen tajua mitn
Alhaalle lähettelin kirjeitä ja spostia taajaan Ne nyt ei mitään purkauskirjeitä olleet, puhtaita rakkauskirjeitä vaan Mutta oli niistäkin iloa Kyllä niitä kuuleman mukaan useampana iltana kaivettiin pöytälaatikosta ja kaiholla luettiin

[Maya]

Itse en oo kärsinyt siitä, että pitäisi päästä purkamaan itseään miehelle (siis itku-raivokohtaus ). Tottakai oli ikävä miestä ja suri sitä, ettei voinut olla miehen kanssa. Mutta ei mulla koskaan ollut tarvetta purkaa itseäni miehelle esim. Mayan kuvailemalla tavalla.
Yleisesti ottaen tunteiden selvittämisessä käytän päiväkirjaa Kirjottelen sinne sitä mitä päähän pulpahtaa. Joskus tulee enempi runomuotoista ja josku sekalaista kirjoitusta, josta ei aina jälkikäteen tajua mitn
Alhaalle lähettelin kirjeitä ja spostia taajaan Ne nyt ei mitään purkauskirjeitä olleet, puhtaita rakkauskirjeitä vaan Mutta oli niistäkin iloa Kyllä niitä kuuleman mukaan useampana iltana kaivettiin pöytälaatikosta ja kaiholla luettiin

Sä oletkin ehkä maailman yltiö positiivisin ihminen!! Ainakin mitä voi noista sun teksteisä päätellä niin en ehkä tiedä ketään joka on noin tasaisen onnellinen ja iloinen!! :icon_flower:

[Mirka]

Sä oletkin ehkä maailman yltiö positiivisin ihminen!! Ainakin mitä voi noista sun teksteisä päätellä niin en ehkä tiedä ketään joka on noin tasaisen onnellinen ja iloinen!! :icon_flower:

Pöh *punastelee*
Emmä nyt aina niin positiivinen oo, kyllä multakin lähtee naisen raivoa
Mutta onnellinen kyllä!!

[Jartsa]

No niin! Nythän me keksittiin monta tosi hyvää ideaa. Korostan vielä sitä, että molempien tilanne on sikäli uusi ja erilainen, ettei kummallakaan ole siinä tilanteessa valmiuksia vastata muuttuneen tilanteen aikaansaamiin kysymyksiin tuosta vaan. Varsinkaan meillä miehillä: me ollaan noissa asioissa tosiaankin aika paljon hitaampia. Sähköposti on hyvä: sitä voi vielä käydä läpi ja muoksata ennenkuin lähettää... Kun lukee omaa tekstiään, saattaa vielä kokea tarpeelliseksi hioa kärkevimpiä kohtia... Tätä kai tarkoitti yama66?
Ja Mirka on oikeassa siinä, että kyllä siellä niitä sähköposteja printataan ja luetaan sitten nukkumaan mennessä...

On meillä teitä ikävä siellä alhaalla. Se maailma on vaan niin rutiininomainen, ettei kotia voi ajatella koko ajan. Ihan sama ku siviiliammatissa Suomessa: ei siellä ajatella vaimoa koko työajan. Alhaalla tuo työaika on vaan hieman pidempi, 24 h.

[Hansu]

mulla ainaskin on sähköposti se paikka, johon voi kirjoitetella sitä mikä just sillä hetkellä pännii ja potuttaa.   Yleensä, kun on saanut jutun loppuun, on jo itekin sen verran rauhoittunut, et lukee pari kertaa läpi mitä tuli kirjoitettua ja voinkos mä ees tollaista lähettää, mutta se, että saa kirjoitettua sen mikä ottaa nuppiin, auttaa paljon.  

Mä olen harrastanut samaa!   Eikä niistä sposteista ole lähtenyt kuin kaksi matkaan.    Mulla ei ole ollut tarvetta arkipäivän raivareistani purkautua. Mieltä vaivaavista asioista ollaan puhuttu lomilla. Olen ainakin oppinut pirusti itsehillintää,äkkipikainen kun olen! Toivottavasti jatkuu myös tulevaisuudessa.

On meillä teitä ikävä siellä alhaalla. Se maailma on vaan niin rutiininomainen, ettei kotia voi ajatella koko ajan. Ihan sama ku siviiliammatissa Suomessa: ei siellä ajatella vaimoa koko työajan. Alhaalla tuo työaika on vaan hieman pidempi, 24 h.

Tuota mies mulle takoi päähäni, kauan siinä meni, mutta nyt on viesti perillä! 

[Jartsa]

Hienoa!   

[Katja]

On meillä teitä ikävä siellä alhaalla. Se maailma on vaan niin rutiininomainen, ettei kotia voi ajatella koko ajan. Ihan sama ku siviiliammatissa Suomessa: ei siellä ajatella vaimoa koko työajan. Alhaalla tuo työaika on vaan hieman pidempi, 24 h.

Tuo on kyllä totta.. Enhän minäkään täällä ihan koko aikaa kultaa ehdi ajatella. Minusta vaan tuntuu, et minä en siellä ollenkaan ajatuksissa tilaa saa. Tai koskaan en oo sellasta kuvaa saanu, et mua joskus ajateltaisiin (mies on kylläkin hiukka huono puhumaan tunneasioista). Enkä toki odota et mua siellä koko ajan ajateltaisiin, haittaishan se aika paljo työntekoakin (   ). Hiljaa itsekseni asiaa vaan "suren". Ja tosiaan tuo ei oo mikään iso asia (vaikka niin saattaisi ymmärtää tästä mun kirjottelusta)..

Meillä sähköpostit ja meseily on toiminu ihan hyvin (kun ei se kulta sieltä näköjään näe tarpeelliseks soittaa!!). Sähköpostit tosiaan on ehkä nuista parempi vaihtoehto, kun joskus mesessä on tullu kiukkuiltua (ja varmaan ihan turhasta), et mies ei sit mitään oo kirjottanukkaan.    Vielä tähän mennessä on mullakii ollu sen verran järkee päässä, et oon kerralla vaihtanu puheenaihetta, kun kerta turhasta oon kiukkuillu.