Hanna voimia tähän päivään. Tiedän vielä liiankin tuoreesta muistista, että pahalta tuntui rakas laittaa matkaan. Mutta sit aletaan laskea päiviä ekaan lomaan  :)

Kaikille rt-leskille hirmuisen paljon tsemppiä  :hello2: tähän päivään, kun miehet joutuvat lähtemään  :'(


Täällä kuitenkin olemme me kuuntelemassa ja tukemassa!
:grouphug:

Nyt se sitten lähti. Oli se vaikeeta.  :'( Ihan ei loppuun asti pystynyt pitämään itseään kasassa, vaikka kuinka yritti. En onneks paljoa kyynelehtinyt, mutta vähän. Kun tuli takaisin kotiin, yksin, niin siinä se vasta kunnolla purkautui. Onneks nyt on jo vähän parempi olo.  :) Nukuin pari tuntia ja sitten siivoilin ja kävin suihkussa ym. Pakko ja paras se on kai vaan heti jatkaa normaaleja rutiineja, eikä jäädä liikaa murehtimaan. Ja nythän sitten aletaan laskeen päiviä ekaan lomaan, kunhan vaan ensin tietäis koska se koittaa. Kyllä tää tästä. Onneksi läysin tämän ihanan paikan jo näin aikaisessa vaiheessa. Tuntuu hyvältä tietää, että on paikka, jossa ihmiset käyvät tai ovat käyneet läpi saman. Ja kiitos kaikille tuesta!  :hello:

Lainaus käyttäjältä: Hanna - 02/11/2005, 13:47:51
Nyt se sitten lähti. Oli se vaikeeta.  :'( Ihan ei loppuun asti pystynyt pitämään itseään kasassa, vaikka kuinka yritti. En onneks paljoa kyynelehtinyt, mutta vähän. Kun tuli takaisin kotiin, yksin, niin siinä se vasta kunnolla purkautui. Onneks nyt on jo vähän parempi olo.  :) Nukuin pari tuntia ja sitten siivoilin ja kävin suihkussa ym. Pakko ja paras se on kai vaan heti jatkaa normaaleja rutiineja, eikä jäädä liikaa murehtimaan. Ja nythän sitten aletaan laskeen päiviä ekaan lomaan, kunhan vaan ensin tietäis koska se koittaa. Kyllä tää tästä. Onneksi läysin tämän ihanan paikan jo näin aikaisessa vaiheessa. Tuntuu hyvältä tietää, että on paikka, jossa ihmiset käyvät tai ovat käyneet läpi saman. Ja kiitos kaikille tuesta!  :hello:

Muistan erittäin hyvin tuon päivän ja tuon fiiliksen.  :'( Helppo on muistella näin jälkeenpäin, mutta oli se toisaalta tosi jännää aikaa  :wiggle2:

Vaikka nyt on  :lohtu: ja tuntuu että mikään ei huvita  :BangHead:...

..niin pian koittaa ensimmäiset lomat  :sunny: :love8:...

..pian on joulu  :icon_rendeer: :icon_santa:

..ja sen jälkeen tulee kesä  :sunny:

...ja pian huomaat olevasi "voittajana maalissa " rt-leskenä TJ:n olevan 0!  :jee:

..SISULLA VAAN!...

:wav: :wav:

VOIMIA SULLE HANNA!!!  :grouphug: Itselläni on tuo tuska vielä edessä, kulta lähtee 8.11.2005
Välillä sitä on niin onnellinen ja odottaa iltaa (en saanut töistä vapaata) :-\
ja välillä masentuu jo valmiiksi vaikka lähtöön on vielä aikaa.

Lainaus käyttäjältä: Mari@ - 02/11/2005, 14:36:31
VOIMIA SULLE HANNA!!!  :grouphug:Itselläni on tuo tuska vielä edessä, kulta lähtee 8.11.2005
Välillä sitä on niin onnellinen ja odottaa iltaa (en saanut töistä vapaata) :-\
ja välillä masentuu jo valmiiksi vaikka lähtöön on vielä aikaa.

tuotahan se on oikeastaan koko vuosi (puhun vain omasta kokemuksesta), vuoristorataa...

Mahtuu paljon...     :sunny: :jee: :rotf: :hello2: :love8: :love6: :love7: :love4: :love3: :mosh2: :thumbsup:

mutta myös...

:BangHead: :argue: :boxing: :sign5: :sad10: :pain10: :lohtu: :nuija: :faint: :crybaby2:

Mutta kaikkein päällimäisenä ajasta mieleen nousee..

:love8:

Muistan minäkin tuon yksin kotiin tulon "romahduksen", vaikka lähdön hetkellä en itkenytkään... Olimme ehkä jopa viileitä jäähyväistilanteessa, koska tiesimme ennalta että se on äärettömän vaikeaa... Ja tietty sitä hyvästely-keskustelua oltiin käyty jo monena päivänä varsinaista päivää ennen... huh. kylläpä tuleekin tunteet elävänä mieleen...  :-* Mukavaa olla toisten tukena kun on itse läpikäynyt samat asiat !

Niin tänä aamuna minäkin saattelin miehen ja koiran sitten matkaan. Poistuessani kentältä,itkeä tihrutin koko matkan,välillä tuntui ettei kaista riittänyt,kyyneleet silmissä vaarallista ajella :'( :'(
Nyt jo hiukan rauhoittunut,mutta kyllä tässä välillä itku pääsee... Lapset ihmettelee.Hyvästelyt,niin nopeasti toimittiin halit pusut ja koiran viimoiset rapsuttelut.Sovittiin viime yönä,ettei pitkiä jäähyväisiä,kumpikin oltais muuten romahdeltu,nyt vaan odotellaan tosiaan sitä joulua,ja sitä ensimmäistä lomaa. Kestettävä on...

Lainaus käyttäjältä: Hanna - 02/11/2005, 13:47:51
Nyt se sitten lähti. Oli se vaikeeta.  :'(

Lainaus käyttäjältä: rouvva - 02/11/2005, 17:35:24
Niin tänä aamuna minäkin saattelin miehen ja koiran sitten matkaan. Poistuessani kentältä,itkeä tihrutin koko matkan,välillä tuntui ettei kaista riittänyt,kyyneleet silmissä vaarallista ajella :'( :'(

Kylmät väreet menee pitkin selkäpiitä, kun lähtöjä muistelee... Ei ihan helpolla lähde mielestä se tunne.

Pärjäilkää, kyllä tilanteeseen aika nopeasti ainakin jotenkuten tottuu. :)

(Aina välillä, kun tuntui oikein kurjalta, koitin mielessäni vähän suhteuttaa asioita: mies on töissä, terveenä ja kunnossa, hän ei ole sodassa, eikä ole tapahtunut mitään kamalaa. Mutta tämä nyt ei lähtötunnelmiin auta tippaakaan. ;))

Kyllä tämä koko päivä on ollut jokseenkin kamala.  :crybaby2: Koko päivän on saanut kyyneliä pidätellä. Töissä kun alkoivat kysellä lähdöstä, niin ei paljon pidättelyt auttanut. Onneks on kiva pomo, olisin saanut lähteä, jos olisin halunnut ja vapaapäiviäkin olis antanut lisää, mutta niitä mulla nyt kyllä onneks on. Nyt taas kun tuli kotiin, jossa ei olekaan ketään, tuntuu niin äärettömän vaikealta.  :'( Sinänsä ei ole ikävä, kun ei olla vielä niin kauaa oltu erossakaan, mutta se ajatus, että nyt se on siellä. Kulta lähetti jo tekstiviestiä ja lupas soittaa heti kun saa kfor-liittymän.  :love2: On se vaan niin ihana.  :love5: Sen verran päätin, kun kävelin itkua tihrustaen autolle, että toista reissua ei tule.  ;) Tuntuu kuitenkin hyvältä lukea esimerkiksi rouvvan tekstiä. En siis ole aivan yliherkkä sekopää, vaan muillakin on samat fiilikset.