Nyt se sitten lähtee

[Jansku]

Kauheesti jaksuja lähtöpäivään kaikille!!  :grouphug:

[IceQueen]

   Huomenna klo 4.00 kulta lähtee kohti kosovoo Olo on kieltämättä hyvin haikee.....Ystävät kyselee miten jaksan vuoden odottaa ja mitäs jos sitä ja mitäs jos tota. Pää on ihan sekasin ja jotkut kertonut niitä kauhukokemuksia pettämisistä yms. Itselle tulee välillä olo et kannattaako edes odottaa, kun ei tää kuitenkaan kestä. Mut yhteispelillä täst läpi päästään vai päästäänkö?

Pääsette te läpi, kun vaan molemmat puhallatte samaan hilleen!

Tsemppiä uusille leskille rt-vuoteen ja vanhoille uuteen rt-vuoteen!

[Heidi82]

Tsemppiä kaikille uusille rt-leskille

[rapu]

Itselle tulee välillä olo et kannattaako edes odottaa, kun ei tää kuitenkaan kestä. Mut yhteispelillä täst läpi päästään vai päästäänkö?

Täällä foorumilla on vaikka kuinka paljon esimerkkejä siitä, että totta kai tästä voi "selvitä hengissä"! Paljon on kiinni siitä miten asennoituu. Nyt saa lanata rauhassa -ja jatkossakin tarvittaessa. Mutta sitten kun on hyvä päivä, niin siitäkin saa ottaa kaiken irti
Me täällä kompataan ja tuetaan aina kun tarve vaatii!
Tsemppiä kaikille uusille leskille :thumbsup:

[PMP]

No niin.. Sinne meni..... kentältä just tulin. Sitä viemistä sinne olin eniten pelänny. Jaksoin yllättävän hyvin ja pidin itteni koossa siihen asti kunnes oli pakko heittää hyvästit. Sit alko tulvimaan ihan kunnolla.. Meiän piti mennä ulos ku mua itketti niin paljo.. Mä vaan toivon et tää eka kerta ois ollu nyt se pahin. Jospa se tästä helpottas.. Onneks kaverin luo sain mennä saunomaan ja itkemään sen olkapäätä vasten. Kotia tulin äsken ja aika tyhjältä täällä tunnostaa... Noh, nyt nukkumaan ja huomenna uuteen arkeen. Elämä jatkuu!! Tsemppiä muillekkin!! Kyllä tämä tästä....

[s^n^]

PMP, kyllä se siitä lähtee.. Alku on pahin.

Mä en vieläkään käsitä miten toukokuussa onnistuin olemaan kentällä tirauttamatta kyyneltäkään. Sit illalla kotona alko niagaramainen vollotus, eikä mulla sillon ollu ketään kenen olkaa vasten olis itkeny.. Nyt on jo niin paljon parempi olla..

[piude81]

Sinne se ny sitte meni.. Puol seittemän aamulla jätin rakkaani Helsinki-Vantaalle ja kohta ne Finnairin sinivalkoiset siivet vie meidän miehiä kohti heidän unelmaans. On ollu aika tyhjä olo, viime yönä nukuttiin kaikki 3h ku ei malttanu nukkua, haaskata viimesiä hetkiä nukkumiseen. Ja nyt vaan huokailuttaa ja kyyneleet meinaa väkisinki tulla silmiin, en tiedä miten tän päivän jaksaa mut kyl se tästä. Ekaa lomaa odotellessa vaan.

[Maiccu]

Nyt se leskeys on sit alkanut.  :'(Eilen vein miehen hotellille, itkua oli mennessä ja tullessa. Ja vielä varmaan pitkään!! Hirveätä oli jättää toinen sinne ja lähteä yksin takaisin kotiin, toivottavasti ei ole joka loman jälkeen yhtä vaikeaa. Pitkä vuosi edessä, mutta antoisa varmaan molemmille jollakin tapaa!! Eiköhän tämän jälkeen arvosta toista entistä enemmän.

[Lilian]

Ilta päättyi itkulla ja aamu alkoi itkulla, no tiedän tämän menevän ohi kunhan alkuun päästään.Onneks noi tenavat pitää meikäläisen kiireisenä ni ei kerkee hirveesti ikävöimään.
Esikoinen oli ihmeissään kun eilen itkin miehen lähdettyä, hoki koko illan et enää et itke yhtään
Ihana ystäväni jonka mies on myös ollut kosovossa soitti heti aamulla ja kyseli jaksamisia, on kuulemma itse alkanut muistelemaan niitä aikoja kun miehensä lähti, tietää kyllä tämän tunteen.
No ei muuta kuin eteenpäin sanoi mummo lumessa

[Mary]

Niin se kone sitten nousi ilmoille. Yllättävän mukavasti meni tuo saattokeikka, mitä nyt piti ostoksille jäädä Ikeaan ja Jumboon samalla. Rahaa tietty meni kun piti suruun shoppailla...
Olihan tuo kuitenkin haikee tilanne, mutta kyllä kai tuo iso mies pärjää... Koirasta enemmän olen huolissani, aika stressi päällä oli kun joutus odotteleen kentällä niin kauan. Toivottavasti ei laske allensa koneessa (siis koira). 
Tästä se yksin eläminen alkaa, tsemppiä kaikille!! Ja se odottaminen koska tulee ensimmäistä viestiä tai jotain sähkösanomaa...