Pakko tunnustaa, että aika iso itku pääsi aamulla, kun L laittoi oven kiinni ja lähti..
Tosi ristiriitainen olo, kun on yhtäaikaa onnellinen (hänen saamastaan mahdollisuudesta) ja surullinen... Kyllä mä uskon, että tästä selvitään, mutta alku tuntuu melkoisen hankalalta
Täytyy vaan pitää itsensä kiireisenä töiden, koulun ja harrastusten ym. suhteen.