no eipä paljon hajua ollu näistä asioista. ku ala-asteen ope, joka oli libanonissa on ollu iha eri meininki.. (siis yhteydenpito yms) mut eipä koskaan ollu se mieli enne lähtöö ja ummikkona, että mies sinne itteessä tapattamaan lähtee tms..  :P

Lainaus käyttäjältä: Mirka - 12/05/2006, 20:16:04
Tiesin minäkin :) En toki kaikkea, mutta mielestäni kohtalaisen paljon kuitenkin. Työn kautta 'tuttua' toimintaa. Paljon toki vuoden aikana tuli uutta tietoa ja paljon jäi tietämättäkin :P

Mäkin tiesin paljon jo ennen ekaa reissua, mutta kaikista eniten opin silloin, kun asuin itse Israelissa kaikkien niiden YK-ihmisten keskellä. Paljon oli eka reissulla jätetty kertomatta, mutta lähinnä vain siksi, etten turhaan olisi huolestunut kaukana kotimaassa.  ;)

M:n serkku joka oli heittänyt kaks reissua jo, oli kertonut aika paljon siitä mitä tää rt-homma on, mutta yhtäkään kotiinjäävää puoliskoa ja mitään heidän kokemuksista en tiennyt ennen kun osui omalle kohdalle ja tutustuin moneen muuhun rt-leskeen tämän palstan kautta....

Mulla kaksi (miespuolista) kaveria ollut Kosovossa muutama vuosi sitten, joten jonkunasteista tietoa rt-hommista oli.
Mutta onhan se ihan eri tilanne olla se kotona odottava osapuoli, kuin faitterin kaveri. Helpompaa tämä rt-leskeys on ollut kuin mitä odotin  8). Luulin, etten kestä erossa oloa, kun en muistanut kuinka usein lomat pyörivät.

Ainakin rauhanturvaajakavereiden kertomuksien perusteella rauhanturvaaminen oli nimenomaan juuri tuota "ase olalla kaupungilla kävelyä". Tosin toinen kaveri oli EOD-hommissa, joten se oli hieman muuta  ;D

En tiennyt paljon mitään. Kaikki kyseli vaan että minkäslaisen auton se jäbä aikoo tuoda. Kummallakaan meistä ei se kuitenkaan ollu päällimmäisenä mielessä, kun se ei ollut motiivina miehen lähtöön. RT oli ollu miehen suunnitelmissa ja haaveissa jo monen monta vuotta, armeijahenkinen ihminen kun on... :P ;)
Yksi tutun tuttu oli ollut aikaisemmin. Mutta enpä juuri hänestäkään tiennyt. En kyllä muista että hän olisi ollut niin monella lomalla..

Jännä homma: 50 vuotta on suomalaisetkin rauhaa maailmalla turvanneet ja silti se on suurelle yleisölle kohtalaisen tuntematonta?  :) Pieni prosenttihan meistä toki on alhaalla käynyt, mutta silti.
Toivottavasti rt-hommia tulevaisuudessa tuodaan enemmän ja enemmän kaiken kansan tietoisuuteen, ettei aina tartte selittää miksi en tuonut autoa kummaltakaan reissulta.   :D Luulen kyllä, että sitä mukaa kun mennään enemmän EUBG- ja NATO-toimintaan niin julkisuus lisääntyy. Vielä kun media jaksaisi kirjoittaa muustakin kuin sinkkiarkuista...  :( Niitäkin on jo 50 vuoden aikana nähty, ei sen pitäisi enää mikään kummitus olla. Eikä tietenkään toivottavaa.

Mutta niin kauan kuin maailmassa on sotaa tahtovia ihmisiä, on rauhan puolustamisella hintansa... Ja se hinta on pienempi kuin hallitsemattoman sodan. Näkisin mieluusti itsekin, että maailma olisi parempi paikka eikä rauhanturvaajia tarvittaisi mutta saahan sitä toivoa, juu...  :-\ Pieni on minunkin panokseni maailmanrauhalle, mutta edes jotain.

Toivon näkeväni muutoksen parempaan ennen kuin lakkaan olemasta.

Lainaus käyttäjältä: Jartsa - 12/05/2006, 23:28:18
Jännä homma: 50 vuotta on suomalaisetkin rauhaa maailmalla turvanneet ja silti se on suurelle yleisölle kohtalaisen tuntematonta?  :) Pieni prosenttihan meistä toki on alhaalla käynyt, mutta silti.

Koitin oikein pinnistellä muistaakseni, mitä olin rauhanturvaamisesta kuullut ennen kuin oma mies ne paperinsa lähetti, ja tulin siihen tulokseen, että sellaisella keskivertoisella kiinnostuksella maailman tapahtumia kohtaan (pääasiassa valtamedioita seuraamalla ja sen suuremmin rt-uutisiin/artikkeleihin keskittymättä) ei järin kummoista kokonaiskuvaa ollut.

Toki olin kuullut, missä kaikkialla suomalaisia on parhaillaan, mutta muuten muistikuvat rajoittuvat ikäviin uutisiin, kuten siihen Makedoniassa sattuneeseen helikopterionnettomuuteen. :-\

Tosin, voi kuvitella, kuinka paljon on tärkeitäkin ilmiöitä ja elämänaloja, joista itsellä ei ole harmaintakaan hajua, ihan vain koska niillä ei ole omaan elämään juuri kosketuspintaa. :)

Totta, en minäkään tiedä missä nykyisin mennään suomalaisessa aivotutkimuksessa vaikka sen parissa painiskellaankin ihan tuossa kilometrin päässä...  ;)

Minä en tiennyt etukäteen rt-jutuista oikeastaan mitään. Itsellä oli jonkinlainen hämärtynyt/vääristynyt ennakkokäsitys rt-hommista. Että se olis TOOSIII vaarallista  (mikä toisinaan kuitenkin on totta, sitä en kiellä!) mutta käsitykseni mukaan aina olisi vaarallista.. ehkä media on ssanut sen aikaan ja jutut ent. rt-joukkolaisilta, sitä arkea en kuullut mediasta enkä muualtakaan.
Nyt kun oma mies on ollut kosovossa (kotiutu vuosi sitten) ja on saanut kokea lähempää rt elämää (kuin mitä ennen) niin käsitys on muuttunut seesteisemmäksi ja selkeämmäksi.

En kyllä muista mitä tiedettiin, kyllä tietty kun mies oli asiasta kiinnostunut niin siitä kuuli aina jotain ja oli meillä tuttu mies joka oli ollu siinailla ja kerto niitä juttuja joskus. Tieto sinänsä todellisuudesta eri paikoissa oli kyllä vähäistä...