Minunkin mies on ekaa kertaa menossa. Aikaa on nyt vielä kuukausi. Aika haipakkaa mnee, kun pitää työt saada kunnialla loppuun ja omiakin asioita hoidettua. Ja viikko menee rotaatiokoulutuksessa.

Ihan innoissaan tuo on suurimmaksi osaksi. olen vain ollut huomaavinani, että viettää kaiken ylimääräisen ajan noitten lapsosten kanssa. On sanonutkin, että se ero mietityttää eniten.

Mun ei varmaan tarvi kertoa, että miestä korpee ihan suunnattomasti... nimittäin tää odottaminen. ;D

Tavallaan on odottanut tätä toista reissua nyt jo reilun vuoden... siis ensin EUBG:n koulutuksen aikana, että tulis valmiusaikana lähtö, jota sitten ei tullut. Ja sit heinäkuusta ensin tänne lokakuulle venas sitä Kosovon koulutusta... Mut sit kun ei sinne Kosovoon lähdekkään niin tuli vähän lisää odottamista...

On jo aivan täpinöissään. ::)

Minkälaisia lähtömielialoja on ollut siellä kotona?