Lainaus käyttäjältä: tanlaa - 15/05/2007, 19:25:04
mie taas liputtasin noitten äkkilähtöjen puolesta.. mikään ei oo niin rasittavaa ko odottaa sitä lähtemistä.. siinä käy valtavan tunnemyräkän, joka jäis sitten pois ku vaan sais viikkoa ennen tietää..

Sama täällä. Venyminen ja vanuminen on inhottavaa. Kun kuitenkin lähtee, niin lähteköön sitten nopeesti  :D.

En voi väittää että se oli "äkkilähtö". Avomieheni oli vuonna 99-00 Libanonissa, ja jos muistan oiken hän on melkein sitä asti odottanut että han päsee toista kertaa. Mutta kyllä hänen lähtönsä kuitenkin tuntui, kun nyt kävi niin että me saimme rakennusluvan samana päivänä, eli... Hän on Kosovossa ja mä rakennan talon...  :o

Lainaus käyttäjältä: s^n^ - 15/05/2007, 17:34:29

Lainaus käyttäjältä: tupu - 15/05/2007, 17:19:02
Kun rakas on lähtenyt, paluulaskurinkin saa jo käynnistää. :-*

Kai sen sais.. Mut tieto lisää tuskaa päivien jumalattomasta määrästä..

Lasket, s^n^ nyt ihan väärällä tavalla. Tänään on yksi vähemmän kuin eilen, huomenna on kaksi vähemmän kuin eilen. Tai tänään ollaan yksi päivä lähempänä paluuta ja huomenna kaksi päivää. ;D

Jos todellakin haluat laskea niissä absoluuttisissa päiväarvoissa, pehmennä vähän suhteuttamalla ne seuraavaan lomaan. Jos tänään on 22 päivää seuraavaan lomaan, se tuntuu varmasti paremmalta kuin 222 päivää kotiutumiseen.

Lainaus käyttäjältä: miranda - 15/05/2007, 20:39:19
En voi väittää että se oli "äkkilähtö". Avomieheni oli vuonna 99-00 Libanonissa, ja jos muistan oiken hän on melkein sitä asti odottanut että han päsee toista kertaa. Mutta kyllä hänen lähtönsä kuitenkin tuntui, kun nyt kävi niin että me saimme rakennusluvan samana päivänä, eli... Hän on Kosovossa ja mä rakennan talon...  :o

Voi rähmä, mikä tuuri. Voisi sanoa, että tuplaonnenpotku. Toisaalta kun onni potki kahdesti, yksi nollasi toisen onnenpotkun ainakin sinun kantiltasi. Toivon mukaan selviätte parhaaksi katsomallanne tavalla, ja jälkikäteen on vielä iloittavaa joko jommasta kummasta tai kummastakin onnenpotkusta.

Ei kuitenkaan ihan helppo. :lohtu:

Toisaalta. Miksi sitte laskee ollenkaan. Aika kun tuppaa laskemattakin kulumaan. :D

Lainaus käyttäjältä: tanlaa - 15/05/2007, 22:55:42
mut kuule sini sie olet vahva nainen ja jos heikottaa ni myö tuemma ;) välillä lanattaa mut sieltä pohjalta on vaan yks tie ja se on ylös päin..

Suuri kiitos tanlaa.. Tässä sitä ollaan just menossa ylös päin. :D

En tiedä onko meillä "oikea" äkkilähtö, mutta heinäkuun loppupuolilla tuli tieto, sitten muutaman päivän sisällä koulutukseen pariksi viikoksi ja sitten Afgoihin 15.8.
Yllätyksenä tuo ainakin tuli juuri tähän saumaan.

Lainaus käyttäjältä: Tara - 18/08/2007, 00:59:18
En tiedä onko meillä "oikea" äkkilähtö, mutta heinäkuun loppupuolilla tuli tieto, sitten muutaman päivän sisällä koulutukseen pariksi viikoksi ja sitten Afgoihin 15.8.
Yllätyksenä tuo ainakin tuli juuri tähän saumaan.

Lähtikö hän kuudeksi kuukaudeksi vai vuodeksi? Vai tietääkö sitä vielä?

Lainaus käyttäjältä: tanlaa - 15/05/2007, 19:25:04
mie taas liputtasin noitten äkkilähtöjen puolesta.. mikään ei oo niin rasittavaa ko odottaa sitä lähtemistä.. siinä käy valtavan tunnemyräkän, joka jäis sitten pois ku vaan sais viikkoa ennen tietää..

Samaa mieltä, mitä kauemmin aikaa ihmetellä saattaa väkisinkin tulla kaikkea kärhämää asian tiimoilta koska elämässä voi tapahtua mitä van siinä odotellessa  :(

Lainaus käyttäjältä: Lua - 18/08/2007, 07:52:36

Lainaus käyttäjältä: Tara - 18/08/2007, 00:59:18
En tiedä onko meillä "oikea" äkkilähtö, mutta heinäkuun loppupuolilla tuli tieto, sitten muutaman päivän sisällä koulutukseen pariksi viikoksi ja sitten Afgoihin 15.8.
Yllätyksenä tuo ainakin tuli juuri tähän saumaan.

Lähtikö hän kuudeksi kuukaudeksi vai vuodeksi? Vai tietääkö sitä vielä?

Afgoihin tehdään ensin 6kk soppari. Mutta kyllä tuo sen vuoden siellä tulee olemaan, jos ei jotain tosi mullistavaa tapahdu.