Päävalikko

Elämää kotiutumisen jälkeen - onko sitä edes?

Aloittaja Kisu, 26/04/2004, 20:40:28

« edellinen - seuraava »

Heli

Ekat kolme vuorokautta olivat erittäin jännää aikaa - sähköt eivät toimineet... Elikkä kynttilän valossa likistellen meni ne päivät ja yöt  :D Nyt ollaan vähän niinku molemmat kotiuduttu johonkin -> samaan paikkaan!

Eipä ois tuo jussikaan niitä kamojaan saanut purettua ilman tätä muuttoa. Oli pikku pakko kun piti saada muutkin tavarat ojennukseen...

susakaro

aika erikoinen aloitus...!
meillä oli tänään suursiivouspäivä ja saatiin viimein kaikki kamat järjestykseen. toki kaapit on vielä sotkussa, mutta ainakin kämppä päällisin puolin ok. jee!

anneholmberg

On sitä elämää... ja ihanaahan se on!! Sitä uutta reissua odotellessa pitää nauttia tästä hetkestä....  8) On se vaan kiva ku on taas mies talossa eikä tarvi kaikkia asioita ite hoitaa.  ::)  ;D

susakaro

niin tulee nuo miesten työtkin tehtyä luonnostaan ettei tarvi aina olla jotain pyytämässä

miipe

On on on , silloinhan se vasta taas alkaakin  ;D

IceQueen

Lainaus käyttäjältä: miipe - 31/03/2005, 14:01:26
On on on , silloinhan se vasta taas alkaakin  ;D
Nimenomaan! ;D Mikään ei voita yhteiselon ihanuuksia ja kurjuuksia!! Ilman kurjuuksia, ei ihanuudet tuntuis miltään! kun molempia on sopivassa suhteessa, on elämä helkkarin ihanaa! :D
Ad astra per aspera!




myy79

mun elämä alkaa kans vasta kunnolla ku mies kotiutuu.. :) kyl tää vuos on ollu aika puolinainen elämä...  :-\ me ei jatketa siitä mihin on vuos sitten jääty.. sillä jo vuoden aikana on tapahtunut niin paljon,ettei se olis mahdollistakaan...  :P ja meillähän tulee muutenkin kotiutumisen myötä muutoksia, kun yhteinen kämppä haussa jne... eli meidän yhteiselämä vasta tosiaan alkaa....   ;D  8) eli sitä vielä vähän odotellessa...   ;D  :P





miipe

Me ollaan oltu 2 vuotta yhdessä, muutettiin saman katon alle kun oltiin seurusteltu hieman alle puoli vuotta.
Tämä vuosi on ollut niin puoli valoilla elämistä että  :-X, paitsi että oon saanu taas tutustua itseeni, mikä sekin on ollut tärkeetä ja viettää ystävien kanssa aikaa, mutta se ei ole sama:

- kantaa kauppakasseja raskaan työpäivän ja reenien jälkeen yksin tyhjään pimeeseen kotiin.. tietäen että tulen nukahtamaan ja heräämään taas yksin.   :-\
Ei, ei ,ei...

Kaipaan arkipäivän nahisteluakin siinä määrin jo että olen valmis kohtaamaan taas kaikki kurjuudetkin (???) kunhan saan viettää sitä kultani kanssa... ;)

Tiiän kuitenkin että enemmän sitä onnea tulee  ;)..
Yhteenvetona.
Vuoden olen tuntenut "tukehtumista"..

Kaipaan elämää  :D   

IceQueen

Lainaus käyttäjältä: miipe - 31/03/2005, 15:05:20
Vuoden olen tuntenut "tukehtumista".. 
Sama homma oli meikäläisellä silloin kun mies oli reissussa. Monesti tulikin itkettyä itsensä uneen, ja tosi harvoi sitä viitsi ees käydä kaupassa, saati sitten tehdä ruokaa, koska tuntui turhalta tehdä mitään itseään varten...

Kyllä elämä oman kullan kanssa on vaan niin ihanaa, vaikka se osaakin olla totaalinen pässi aina joskus. Ja minähän olen vain pikku enkeli aina! ;) ;D
Ad astra per aspera!




miipe

Lainaus käyttäjältä: IceQueen - 31/03/2005, 15:27:53
Lainaus käyttäjältä: miipe - 31/03/2005, 15:05:20
Vuoden olen tuntenut "tukehtumista".. 
Sama homma oli meikäläisellä silloin kun mies oli reissussa. Monesti tulikin itkettyä itsensä uneen, ja tosi harvoi sitä viitsi ees käydä kaupassa, saati sitten tehdä ruokaa, koska tuntui turhalta tehdä mitään itseään varten...

Kyllä elämä oman kullan kanssa on vaan niin ihanaa, vaikka se osaakin olla totaalinen pässi aina joskus. Ja minähän olen vain pikku enkeli aina! ;) ;D

Kuin minun suustani  ;)