Millä mielellä reissuun?

[Hämis36]

Kun miehenne lähtee/on lähtenyt keikalle niin mitkä luulette hänen tuntonsa olevan astuessaan koneeseen? Eli onko päällimäisenä se että vau nyt sitä mennään vai onko hänellä syyllisyyden pistos kyljessä kun joutuu jättämään daaminsa tai jopa jälkikasvunsa odottamaan?

[Anna]

Kun miehenne lähtee/on lähtenyt keikalle niin mitkä luulette hänen tuntonsa olevan astuessaan koneeseen? Eli onko päällimäisenä se että vau nyt sitä mennään vai onko hänellä syyllisyyden pistos kyljessä kun joutuu jättämään daaminsa tai jopa jälkikasvunsa odottamaan?

Uskoisin, että päällimmäisenä on ollut innostus pitkäaikaisen haaveen toteutumisesta.

Lisäksi toivon, että hän ei ole tuntenut syyllisyyttä.

[Maya]

No meillä on puhuttu tästä asiasta paljon jo ennen lähtöä ja nyt. Minä en missään nimessä halua että mieheni kokee syyllisyyttä, että me jäädään tänne, ja olen jo valmiiksi anteeksi pyytänyt, että jos jossain riidan/ikävän tuoksinnassa moista sanon, tosin yritän ihan oikeasti olla sanomatta ja pitää kielenkannattimeni kurissa sillä Haluan hänen ottavan kaiken ilon irti enkä sitä, että hän joutuisi ikinä siellä ollessa jotenkin "kärsimään" siitä että me ollaan kotona...Jos nyt osasin itseni selväksi tehdä. :) Mutta en tosiaan usko että hän on kokenut tai ikinä tulee kokemaan syyllisyyttä, eukä pitäiskään. Vaikeuttais vain molempien oloa.

[point]

Kun miehenne lähtee/on lähtenyt keikalle niin mitkä luulette hänen tuntonsa olevan astuessaan koneeseen? Eli onko päällimäisenä se että vau nyt sitä mennään vai onko hänellä syyllisyyden pistos kyljessä kun joutuu jättämään daaminsa tai jopa jälkikasvunsa odottamaan?

Toivottavasti tuo ensimmäinen, et WAU! Jälkimmäinen tulee kuitenkin jossakin vaiheessa, vaikka muu perhe pärjäisikin hyvin.  En usko, että mieheni on koskaan tarvinnut tuntea huonoa omaa tuntoa siitä, että on jättänyt minut kotiin odottamaan. Toista oli silloin, kun oli tuo jälkikasvu kuvioissa. Mieskin tunsi sisällään kivuliasta ikävää...

Tänä päivänä isä ja poika yhdistelmä on erottamaton ja siihen väliin on turha kenenkään tunkea itseään - - rinnalla on mukava kulkea.  :D

[mami]

Kun miehenne lähtee/on lähtenyt keikalle niin mitkä luulette hänen tuntonsa olevan astuessaan koneeseen?

Vaikea...Uskon että se on meillä jotain tähän tyyliin: "Lähtis taas töihin"  ;)

[IceQueen]

Kun miehenne lähtee/on lähtenyt keikalle niin mitkä luulette hänen tuntonsa olevan astuessaan koneeseen? Eli onko päällimäisenä se että vau nyt sitä mennään vai onko hänellä syyllisyyden pistos kyljessä kun joutuu jättämään daaminsa tai jopa jälkikasvunsa odottamaan?

Me tästä joskus puhuttiin, ja kyllä se tunne silloin oli että "MAHTAVAA!! Vihdoinkin se, mistä on jo lapsesta asti haaveillut, toteutuu". :)

[Pipsa]

Kyllä minäkin uskon että miehellä oli tuo fiilis että "mahtavaa, nyt sitä mennään". Mutta me tosin vasta tunnettu niin vähän aikaa kuitenkin ja tuo haave miehellä ollut jo vuosikausia.

[Hanna]

Luulenpa, että se oli meillä myös lähinnä tuo "vau!". Juuri ennen lähtöä alkoi miehelle iskeä huoli minun jättämisestäni yksin, mutta koitin kovasti vakuutella, ettei ole mitään syytä murehtia asiaa. Missään vaiheessa en ole miestä lähtemisestä edes yrittänyt syyllistää, päin vastoin, kannustanut ja rohkaissut.

[Ulpu]

Kyllä meilläkin varmasti sellainen täpinä oli päällimmäinen olotila. Vaikkakin meikäläinen itkeä tihrusti miestä kentälle viedessä.  :-\  Ja kyllä mies varmasti huolehti munkin jaksamisesta, vaikkei sitä niin suoranaisesti näyttänytkään. Enkä mä kyllä mitenkään häntä syyllistänytkään. Ja nyt tällä toisella kerralla fiilikset on aikas samanlaiset, mulla ehkä vähän levollisemmat.  :)

[Suttura]

En itseasiassa tiedä millä mielellä mies lähti. Hyvällä kai, nyt tuntuu siellä olevan hyvinkin tylsää. Tai sit vaan ikävöi mua niin hirmusti  ;)

Ekan kerran reissuhaaveistaan puhui seurustelun alkuaikoina, sit oli multa salaa hankkinu hakupaperit kun pelkäs mun reaktiota asiaan. Mutta mikäs minä olen toisen haavetta estelemään!

Lomille se kohta tulee, sit voi puhua syvällisemmin näistä asioista.