Lohdutuksen sana: se voi ajan kanssa muuttua myös kamalasta ihanaksi . En tarkoita että ihanaa kun toinen on poissa vaan että löydätte ne rt-vuoden hyvät puolet; jälleennäkemisen ihanuuden, omasta ajasta nauttimisen, uudet kokemukset jne.
Aivan. Kun osaisi vain olla stressaamatta ja ylireagoimatta, ja oppisi nauttimaan niistä yhteisistä hetkistä ilman kauhukuvaa tulevasta eronhetkestä. Tapasimme n. kuukausi ennen lähtöä, joten kaikki pitivät mua vähintäänkin outona, kun lupasin odottaa uutta tuttavuutta vuoden. No, elämässä olkoon haasteita.
Ja taas lohdutuksen sana: niin mekin tavattiin about 1,5 kk ennen lähtöä. Ja yhdessä ollaan edelleen reissun jälkeen, kihloissa ja oma asunto ostettiin just.
Että nyt vaan hymyä naamalle ja positiivisin mielin eteenpäin. Ainakin mulle rt-vuosi oli tosi kiva kokemus (myönnän että oli vaikeetakin), ja ukolla on lupa uudelle reissulle
.
Tsemppiä, kyllä se helpottaa!