Esittelyt

[s^n^]

Eepille, teretulemast. :D

Sini, Kosovoleski. :)

[Eepi]

Tervetuloa tänne Eepi!! :)
Ja utelias kun oon niin pakkohan mun on kysyä että missäspäin E-Peetä vaikutat?

t. Anki, Kaskisista

Moi!

  Täällä ollaan Seinäjoen kupeessa, Nurmossa.

[Katja]

Tervetuloo Eepi!  :)

[Anki]

Moi!

  Täällä ollaan Seinäjoen kupeessa, Nurmossa.

Hieman OT, mutta kiva saada lisää leskiporukkaa tänne Vaasanseudulle! :D

[anneaiti]

Hei!

Tänne minäkin eksyin, onneksi kai. Olen kuullut huhuja palstasta, mutta tuon miesten palstan kautta löysin perille.

Aika ajoissa olen, mies on lähdössä Bosniaan 1.12.

Minä olen 28-v kotiäiti/opiskelija Joensuusta. Tarkoituksena olisi tässä mahdollisimman pian valmistua ja sitten vaikka töitä etsiskellä. Motivaatio ei vain ole ihan korkein, päiväkotirumba ilman miestä, kun ei ihan kiinnosta.  ???

Eli minulla ja miehellä on kaksi pientä tyttöä, 4-v ja 2,5-v.

Matkustelu kiinnostaa aika paljon ja olisi kiva nyt vaikka tutustua tuohon Balkanin alueeseen...  8)

[s^n^]

Aika ajoissa olen, mies on lähdössä Bosniaan 1.12.

Et sä kauheen ajoissa oo.. ;D Mä oon muistaakseni liittyny tammikuussa ja isäntä on lähteny reissuun vasta toukokuussa.. :D

Mut tervetuloa, sen suuremmin turisematta. :D

[Heidi82]

Tervetuloa mukaan anneaiti :)

[Eepi]

Tervetuloa anneaiti  :)
Mäkin olen täällä ja meillä on reissu tulossa vasta ensi vuonna(siis mikäli kaikki menee suunnitelien mukaan)! Olen  aloittanut valmistautumisen ajoissa... ;D

[PMP]

Hei vaan kaikille.  Ensinnäkin täytyy sanoa, että kiitos tuhannesti näistä nettisivuista. Löysin nämä teidän sivut vasta tänään, kun mies toi koulutuksesta Kotijuhanin mukanaan. On ollut enemmän kuin mukava lukea muidenkin rt-leskien ajatuksia, sillä mieheni on nyt 8.11 lähdössä Kosovoon ja reissu on siis  ensimmäinen.
Ajatukset ja tunteet ovat myllertäneet aika lailla viimeisien viikkojen aikana ja sellasta juttukaveria, joka ois samassa tilanteessa on näiltä leveysasteilta ollut vaikea löytää. Tunteet on tosiaan heitelly laidasta laitaan lähtöpäivän lähestyessä. Toisaalta pelottaa ihan hemmetin paljon, että miten sitä pärjää yksin täällä ja samalla pelkää toisen puolesta, vaikkei tuo Kosovo niin paha paikka taida tällä hetkellä kuitenkaan olla. Miehen kanssa ollaan asioista paljon puhuttu ja on ollut hämmentävää, kun näkee kuinka innoissaan hän reissusta on ja itsellä tulee itku  (viimeks tänään aamullakun luin näitä juttuja täällä....=) ) tällä hetkellä niin pienistä asioista. Tuntuu, että toista on ikävä jo nyt. 
   Luin noista kirjoituksista, kuinka monelle oli jäänyt se ensimmäinen lähtö ja vienti lentokentälle mieleen. Itsellä se olisi sitten edessä viikon päästä keskiviikkona... Miehen kannalta pitäisi varmaan jaksaa olla urhea, mutta tiedän sen eron hetken olevan helvetin kova paikka minulle. Joku tuolla sivustoilla kyseli, että miltä 8.11 leskeytyvistä tällä hetkellä tuntuu, niin tässäpä sinulle hieman vastauksia: pahaltahan se jo tuntuu, mutta yritän silti ajatella asiaa myös positiivisesti. Onhan se miehelle hieno kokemus  ja itse opin varmasti myös paljon vuoden aikana. Ja ne lomat!! Niitä odotan jo nyt!! =)
  Olisi mukavaa tutustua myös muihin 8.11 leskeytyviin. Ja saada hiukan tukea... Erityisen mukavaa olisi jos täällä olisi pohjoisemmastakin porukkaa... Lämpimiä terveisiä muillekkin leskille!   

[Mary]

Juuri noin myös täällä... Tunne on jokseenkin epätodellinen... Koulutuksen aikana mulle vasta tuli selväksi että kyllä se taitaa olla pirun tosissaa lähdön suhteen. Hieno katsoa kun iso mies on jostain asiasta tohkeissaan. Ilonen olen hänen puolestaan enkä yhtään epäile etteikö hän pärjäis mutta kyllä se eka kertalaiselle se Kosovokin tarpeeksi kova paikka on.

Tietääkö kukaan muuten millaista on koiramiehen elämä leirissä??