Lapsellisen RT-lesken voimavarat

[zatu]

Pitää vaan päättää, että jaksaa, eikä yrittää revetä liian moneen suuntaan.

Kuulostaa aika raskaalta minusta. En yhtään epäile, etteikö pärjäisi jos on päättänyt pärjätä, vaan mitäpä sitten, jos ei tahdokaan jaksaa? Tai jaksaa, mutta huonosti?

[Lilian]

^oon ihan samaa mieltä. Kyllähän siitä vuodesta selvittiin, mutta mun mielestä en kovinkaan hyvin arvosanoin. Musta tuntuu ihan hassulta sanoa että kyllähän siitä selvisi, tottakait jokainen selviää, eihän kukaan pysty sanomaan ettei selvinnyt ??? Toiset selviää vaan siitä huonommin. Itseäni ainakin harmittaa kovin se miten paljon tuli lapsille huudettua väsyneenä, lopen uupuneena vaikka he olivat täysin syyttömiä tilanteeseen :-\

[merikki]

Kolme viikkoa mittarissa ja yllättävän hyvin on mennyt (meillä on kolmivuotiaan kanssa oikeasti kivaa). Sitä vähän pelkään, että mitäs sitten, kun ollaan molemmat  possunuhassa. Onneksi on noita isoja lapsia pari kappaletta, muuta verkkoa niukemmin, ainakin lähellä. Eiköhän tuo 4,5 kk kulu aika äkkiä. Vuoden jutut taitavat olla ihan asia erikseen.

[Sini]

Ai mitkä voimavarat? Tuntuu kuin kaikki mehut olis imastu iäksi pois. Tää on ollu kyllä mun elämäni raskain vuosi. Reilu kaksi kuukautta reissua jäljellä, yhdeksän päivän päästä viimeinen loma. Sen jäkeen vielä viisi viikkoa ja heitetään hyvästit näille reissuille. Ei auta vaikka kuinka pahassa rahapulassa oltais, niin lupaa ei enää tule.

Koettu on nyt sitten kaikki: Leskenä yksin, leskenä raskaana, leskenä lapsen kanssa raskaana ja leskenä kahden lapsen kanssa. Vaikeustaso juurikin tässä järjestyksessä.

En olis mitenkään pärjänny ilman omia vanhempia. Syksy nyt vielä meni ja alku talvikin, mutta Viljamin synnyttyä en olis kyllä pärjänny mitenkään, ihan mahdoton ajatuskin. Kyllä täytyy antaa iso kiitos mummille ja papalle, että on tuota esikoista jaksanut. Hän kun ei ole mistään helpoimmasta päästä. Koettelee kyllä välillä kaikkien hermoja.

Nyt tän viimeisen loman jälkeen on ilmeisesti alkanut kaipaamaan isäänsä vielä enemmän. Välillä vaan hokee isi, isi, isi. Ja kun kysyn onko isiä ikävä, niin nyökyttelee vaan. Tietääköhän tuo pieni raasu edes, mitä ikävä sana tarkoittaa?

[Lilian]

^ :lohtu: Ymmärrän enemmän kuin hyvin :-\ Ihan hirmu paljon voimia viimeisille kuukausille, vaikka eipä tää paljon sua auta :-\

[Ämmä]

Jos olisi mahdollista, antaisin Sinille voimia jaksaa vielä viimeiset viikot.
Ja jos olisi mahdollista, ottaisin raskaat hetket (tunnit, päivät, yöt ja viikot) pois viimeisistä kuukausistasi!  :grouphug:

[justiina]

Hitto :o Mun mielestä noista Sinin suorituksista (ja monen muun lesken) ansaitsis jo jonkinlaisen kunniamerkin (mieluiten rahana) puolustusvoimilta! Uskomattomia naisia olette :-*

[KouTa]

Hitto :o Mun mielestä noista Sinin suorituksista (ja monen muun lesken) ansaitsis jo jonkinlaisen kunniamerkin (mieluiten rahana) puolustusvoimilta! Uskomattomia naisia olette :-*

Mä kannatan tätä!!!  :)

[Minna]

Hitto :o Mun mielestä noista Sinin suorituksista (ja monen muun lesken) ansaitsis jo jonkinlaisen kunniamerkin (mieluiten rahana) puolustusvoimilta! Uskomattomia naisia olette :-*

Mä kannatan tätä!!!  :)

Joo, samat sanat!!!

Sinille voimia loppurutistukseen, olet kyllä aivan uskomattoman vahva nainen!!!  :grouphug: :lohtu:
Ja ymmärrän tosi hyvin fiiliksesi, jäin itse yksinhuoltajaksi kun L oli alle vuoden ja T vajaa 2,5-v. Kyllähän sitä pärjää kun päättää pärjätä (ja on pakko), mutta ei se aina helppoa ole! Mun tytöt oli kauhean helppoja ja rauhallisia, mutta silti kun yksinään kantaa vastuun kahdesta tosi pienestä paaperosta niin voimiahan se syö!
Tsemppiä!! Ei onneksi ole enää pitkä aika.

[Sini]

Kiitos oikein paljon! Ootte kyllä ihania! :-* :'(