Joukossa on taas uusia jäseniä, joiden miehillä on reissuunlähtö kohta edessä. Mitkä ovat tunnelmat? ???
Juu 9.5. on miehellä lähtö Kosovoon edessä ja aika hyvillä fiiliksillä ollaan tällä hetkellä. Kun tieto reissusta tuli niin puhkesin ensireaktiona itkemään, toisaalta siksi kun olin niin onnellinen toisen puolesta ja toisaalta siksi, kun pelkäsin miten tulen itse pärjäämään yksin pienen vauvan kanssa. Ja tietysti raskaushormoonit laittoi silloin itkemään jokaisesta pikku asiasta...
Nyt ollaan oltu vauvan kanssa viikko kahdestaan ja hyvin on mennyt, joten enää ei sen puoleen jännitä tai pelota, kyllä me tytöt pärjätään! Mies palaa koulutuksesta vasta ensi perjantaina, joten neljä päivää ehditään sitten olla enää yhdessä ennen lähtöä. Ikävä tietysti tulee olemaan kova, mutta kaukosuhteessa ollaan eletty suurin osa seurustelustamme, joten en usko että tämä tulee olemaan yhtään sen pahempaa. Kunhan vaan yhteydenpito pelaa puolin ja toisin, niin uskon että ihan hyvin se vuosi menee. Voi olla miehelle vaikeampaa kuin minulle, kun joutuu eroon tyttärestään, johon hullaantui täysin heti ensikohtaamisella!
Mutta positiivisella asenteella mennään eteenpäin, ylpeä olen miehestäni ja vilpittömän onnellinen, kun pääsee toteuttamaan unelmaansa ja näkemään vähän maailmaa! Kun vaan kaikki kaveritkin osaisivat ajatella samalla tavalla...alkaa ärsyttää, kun kaikki tuomitsee mieheni siitä, kuinka hän nyt hylkää perheensä...
Eihän se meitä mitään hylkäämässä ole!