Yllättävän (ehkä jopa pelottavan) nopeesti rt-leskeyteen tottuu. Meillä nyt neljännes missiosta takana, eikä enää tunnu niin kamalalle. Alkuun tuntui, ettei tätä vuotta kestä millään täysjärkisenä
Ja muistoja tästäkin kertyy, ihania ja kamalia. Rakkaus ainakin tuntuu vain vahvistuvan, joten se on plussapuolia tässä "kärsimyksessä".
Tsemppiä Elalle, kohta huomaat nauttivasi yksinolosta ja lomanodotus-fiiliksestä
On se vaan niin kiva tunne, olo kuin vastarakastuneella...