Suomen taisteluosasto heti toimiin
26.08.2005
Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen täysi toimintavalmius saavutetaan vuoden 2007 alusta.
On todennäköistä, että unioni haluaa heti osoittaa järjestelmän toimivuuden.
Komentaja Mikko Santavuori Pääesikunnan kansainväliseltä osastolta uskoo, että Euroopan unioni osoittaa nopean toiminnan kykynsä vuoden 2007 alkupuolella.
- On luonnollista, ettei EU luo nopean toiminnan kykyä vain pöytälaatikkoon, vaan se halutaan osoittaa myös käytännössä. Ihmettelen, jos kykyä ei käytettäisi heti, kun siihen on valmius.
- Samoinhan tehtiin poliisioperaatiossa Bosniassa vuodenvaihteessa 2002-2003 ja sotilaallisen kriisinhallintakyvyn osalta Makedoniassa vuonna 2003, kertoo vuosina 2000-2003 EU:n sihteeristössä palvellut Santavuori.
Vuosi 2007 olisi ensimmäiselle nopean toiminnan operaatiolle otollinen aika, sillä tuolloin EU saavuttaa sillä saralla täyden operaatiovalmiuden. Valmiuteen asettuu kaksi 1 500 sotilaan taisteluosastoa.
Suomi on tuolloin samassa taisteluosastossa Saksan ja Hollannin kanssa. Toinen osasto on Ranskan johtama.
Jos valmiusvuoron aikana päätös operaatioon lähettämisestä tehdään, valinta kallistunee saksalais-hollantilais-suomalaiseen osastoon.
- Ranska oli johtovaltiona, kun EU-operaatio ARTEMIS käynnistettiin Kongossa muutamassa päivässä. Ranska on siten kykynsä osoittanut. Nyt voisi olla aidosti monikansallisen EU-taisteluosaston vuoro, Santavuori painottaa.
Paikka tiedetään hyvissä ajoin
Vaikka kyse ensimmäisissä operaatioissa ei suoranaisesti ole järjestelmän testaamisesta, ne on tapana valmistella ja jopa valita tavanomaista huolellisemmin. Epäonnistumiseen ei ole varaa.
EU:n operaatio CONCORDIA Makedoniassa on hyvä esimerkki. Vaikka olot maassa olivat toki epävakaat, mitään suoranaista akuuttia kriisiä siellä ei ollut. Nato halusi alueelta pois ja EU astui Makedonian pyynnöstä tilalle.
- Myös taisteluosaston ensimmäinen tehtävä todennäköisesti pohjustetaan huolellisesti. Jo hyvissä ajoin etukäteen tiedetään, millaiseen operaatioon ja mihin osasto lähetetään.
- Mutta sitten mennään täydellä vauhdilla, koska toimeenpanon nopeuttahan tässä nimenomaan haetaan, Santavuori arvelee.
Alkuun onnistunut operaatio
Santavuori ei usko, että ensimmäisessä operaatiossa lähdetään heti pahimpiin paikkoihin tai että lähtö tulisi poliittisesti yllättävänä pikalähtönä.
- Ensimmäinen tehtävä voi olla esimerkiksi jo käynnissä oleva YK-operaatio, jonka uudelleenryhmitykseen taisteluosasto osallistuu.
Toinen mahdollisuus on, että taisteluosasto valmistelee uuden operaation aloittamista kokonaan uudella alueella. Joukko voisi tällaisessa tehtävässä esimerkiksi suojata satama-alueen, jotta varsinainen kriisinhallintajoukko pääsee rauhassa käynnistämään operaationsa.
- Tällainen hyvin valmisteltu ensimmäinen operaatio voidaan tehdä minne tahansa. Afrikka on kuitenkin useimmin mainittu manner. Hyvin valmistelluissa oloissa EU voisi paitsi tehdä kriisinhallintaa, myös varmistua, että järjestelmä toimii ja samalla näyttää lippua ulospäin, Santavuori toteaa.
- Toki on myös mahdollista, että jostain syystä taisteluosastoa ei lähetetä heti alkuvuonna 2007. Voihan vaikka olla, että vuodenaika kohdealueella ei ole otollinen. Tai sitten saatetaankin yllättäen päättää, että Ranskan taisteluosasto lähtee, hän pohtii.
Kovin pitkään taisteluosastoja tuskin pidetään pelkästään valmiudessa.
PV/Ruotuväki