mie taas liputtasin noitten äkkilähtöjen puolesta.. mikään ei oo niin rasittavaa ko odottaa sitä lähtemistä.. siinä käy valtavan tunnemyräkän, joka jäis sitten pois ku vaan sais viikkoa ennen tietää..
Lainaus käyttäjältä: tupu - 15/05/2007, 17:19:02Kun rakas on lähtenyt, paluulaskurinkin saa jo käynnistää. Kai sen sais.. Mut tieto lisää tuskaa päivien jumalattomasta määrästä..
Kun rakas on lähtenyt, paluulaskurinkin saa jo käynnistää.
En voi väittää että se oli "äkkilähtö". Avomieheni oli vuonna 99-00 Libanonissa, ja jos muistan oiken hän on melkein sitä asti odottanut että han päsee toista kertaa. Mutta kyllä hänen lähtönsä kuitenkin tuntui, kun nyt kävi niin että me saimme rakennusluvan samana päivänä, eli... Hän on Kosovossa ja mä rakennan talon...
mut kuule sini sie olet vahva nainen ja jos heikottaa ni myö tuemma välillä lanattaa mut sieltä pohjalta on vaan yks tie ja se on ylös päin..
En tiedä onko meillä "oikea" äkkilähtö, mutta heinäkuun loppupuolilla tuli tieto, sitten muutaman päivän sisällä koulutukseen pariksi viikoksi ja sitten Afgoihin 15.8.Yllätyksenä tuo ainakin tuli juuri tähän saumaan.
Lainaus käyttäjältä: Tara - 18/08/2007, 00:59:18En tiedä onko meillä "oikea" äkkilähtö, mutta heinäkuun loppupuolilla tuli tieto, sitten muutaman päivän sisällä koulutukseen pariksi viikoksi ja sitten Afgoihin 15.8.Yllätyksenä tuo ainakin tuli juuri tähän saumaan.Lähtikö hän kuudeksi kuukaudeksi vai vuodeksi? Vai tietääkö sitä vielä?