Muuttuuko rauhanturvaaja?

[Anki]

meille on ainakin kotiin matkalla täysin eri ihminen joka reissuun vuosi sitten lähti.vuosi sitten oli puolisona aivan loistava paketti,nyt ei voi enää kehua.huomanneet muutokset muutkin läheiset ja ystävät.

Tää on just se mikä mua arveluttaa isännän lähdössä...
Ja se mitä mä teen sitten kun sielt tulee ihan eri mies kotiin takaisin, pystyykö kumpikaan sopeutumaan siihen "uuteen" ihmiseen....

Mutta eihän näin tarvitse tapahtua!   Näin yleisesti katsottuna on varmaan kyse ihan muutamasta ihmisestä joka muuttuu ollessaan rt-tehtävissä hetken. Tottakai me kaikki (myös me kotona odottavat) muututaan/kehitytään jonkinverran vuoden/puolen vuoden aikana, mutta näin tapahtuu ollessamme vaikka missä - muutos on vain helpommin huomattavissa jos toista ei näe niin usein. 
Sittenhän on tietenkin niitä muutamia jotka ovat kokeneet jotain todella järkyttävää mission aikana ja sen takia tulevat takaisin eri ihmisinä, mutta en tahtoisi uskoa että niitäkään on kovin monta.
Joten rauhassa nyt vaan KouTa, turha murehtia etukäteen!

....niin ja voihan käydä ihan päinvastaisesti kanssa, eli kotiin tulee entistä "parempi" mies. Näin ainakin kävi minulle silloin aikoinaan    (arvostaa minua ja parisuhdettamme entistä lujemmin)

[KouTa]

^ no juu.. eihän se murehtimalla parane... eikä sen tarvis kamalasti paremmaks enää muuttua, kyllä se on nyt jo paras... kuitenkin, kaikesta huolimatta...

[Nipsu]

....niin ja voihan käydä ihan päinvastaisesti kanssa, eli kotiin tulee entistä "parempi" mies. Näin ainakin kävi minulle silloin aikoinaan    (arvostaa minua ja parisuhdettamme entistä lujemmin)

Minusta tuntuu tän reilun puolen vuoden jälkeen, jotta mies on muuttunut huomaavaisemmaksi ja arvostaa suhdetta enemmän sekä miettii hieman tulevaisuuttakin Toivottavasti tältä tuntuu kotiutumisen yhteydessäkin sitten joskus puolen vuoden jälkeen... 

[miranda]

....niin ja voihan käydä ihan päinvastaisesti kanssa, eli kotiin tulee entistä "parempi" mies. Näin ainakin kävi minulle silloin aikoinaan    (arvostaa minua ja parisuhdettamme entistä lujemmin)

Minusta tuntuu tän reilun puolen vuoden jälkeen, jotta mies on muuttunut huomaavaisemmaksi ja arvostaa suhdetta enemmän sekä miettii hieman tulevaisuuttakin Toivottavasti tältä tuntuu kotiutumisen yhteydessäkin sitten joskus puolen vuoden jälkeen... 

Samma här! Luulen että on hyvä että he pääsevät silloin tällöin pois kotolta, silloin ne arvostaa mikä heillä on enemmän  Ja kyllä sama koskee meidät, me naisetkin varmasti arvostaa meidän miehet enemmän kun saamme heidät kotiin  :love10:

[Ulpu]

....niin ja voihan käydä ihan päinvastaisesti kanssa, eli kotiin tulee entistä "parempi" mies. Näin ainakin kävi minulle silloin aikoinaan    (arvostaa minua ja parisuhdettamme entistä lujemmin)

Minusta tuntuu tän reilun puolen vuoden jälkeen, jotta mies on muuttunut huomaavaisemmaksi ja arvostaa suhdetta enemmän sekä miettii hieman tulevaisuuttakin Toivottavasti tältä tuntuu kotiutumisen yhteydessäkin sitten joskus puolen vuoden jälkeen... 

Sama meillä oli, mies muuttui huomaavaisemmaksi ja herkemmäksikin. Ja noita juttuja itse asiassa olen alkanut taas kaivata. Jos elämäntilanne olisi toinen, voisin vaikka avustaa hakupapereiden kanssa. 

[Valovoimainen]

Mielenkiinnolla odotan mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Mies lähti vastaa viime perjantaina, ja nyt se jo pitää enemmän yhteyttä Kosovosta käsin kuin koskaan aiemmin.  En mä ole tottunut siihen että se soittelisi tai laittaisi sähköpostia miulle päivittäin -tai edes samana päivänä. Totesin sille tänään luurissa, että odotan jo alkuinnostuksen jälkeistä taantumaa tässä. 

[Marika]

Mies lähti vastaa viime perjantaina, ja nyt se jo pitää enemmän yhteyttä Kosovosta käsin kuin koskaan aiemmin. 

Samalta kuulostaa, -mekin ollaan aiemmin työreissuilla (suomessa)  vaihdettu puhelimessa vain pakolliset kuulumiset, eikä todellakaan edes joka päivä soiteltu.  Mutta nyt tuntuu ihan hassulta, kun eilen illallakin tunti vierähti jutellessa. Mutta ehkä se kuuluu asiaan ja on hyväksi molemmille, vaikka ei edes puhuttais mistään sen kummemmasta. Mut minä ainakin haluan, että iskä tietää mitä meille kotona kuuluu ja on tapahtunut...  ja tietysti haluan kuulla kuulumiset myös sieltäpäin!

[Valovoimainen]

Samalta kuulostaa, -mekin ollaan aiemmin työreissuilla (suomessa)  vaihdettu puhelimessa vain pakolliset kuulumiset, eikä todellakaan edes joka päivä soiteltu. 

Kuulostaa aika samalta kuin meillä. Mutta on se aika hienoa kun Mies soittelee.  Mikäs tässä ollessa. Eli ainakin alkuun Kosovo muuttaa miestä -ainakin mun ja Marikan miehiä.

[Ninne]

Me tutustuttii herran kans kesken hänen mission et en tiiä millane hän oli ennen missioo mut en usko ton reissun ainakaa viel muuttaneen hänt paljoakaa. Enkä usko et tulee muutamaankaa. Enkä mä oo edes osannu miettii sellast... Ja uskon siihe et ihmine ei sisimmässää muutu koskaan mikskään. Kaikki muut asiat voi muuttuu mut ei sisin. Reissu voi tietysti tuoda joistai ne huonot/hyvät puolet enemmä esii ja sillai... Ei sitä nii kannata hirveesti stressata mun mielest  Enemmänki sitä itse suhdetta...

[Anki]

Me tutustuttii herran kans kesken hänen mission et en tiiä millane hän oli ennen missioo mut en usko ton reissun ainakaa viel muuttaneen hänt paljoakaa. Enkä usko et tulee muutamaankaa. Enkä mä oo edes osannu miettii sellast... Ja uskon siihe et ihmine ei sisimmässää muutu koskaan mikskään. Kaikki muut asiat voi muuttuu mut ei sisin. Reissu voi tietysti tuoda joistai ne huonot/hyvät puolet enemmä esii ja sillai... Ei sitä nii kannata hirveesti stressata mun mielest  Enemmänki sitä itse suhdetta...

No mun mielestä se on just ne ajatusmaailman asiat jotka voivat muuttua!! Miksei ne vois muuttua ikinä ???
Mutta ei siitä todellakaan stressiä kannata ottaa, sillä voihan ne muutokset olla hyvinkin positiivisia! (näin meillä )