Kielioppiläksy tälle illalle.
AGGRESSIIVI:
Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.
Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva V-ITTU. V-ittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. V-ittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.
V-ittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen reaktio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.
PREESENSTAIVUTUS:
1.sg v-ittumä jaksan mitään myydä
2.sg v-ittusä rupeet mulle inisee
3.sg v-ittuse tullu ees paikalle
1.pl v-ittume mitään pikkulapsia olla
2.pl v-ittute mihinkään raflaan tuutte
3.pl v-ittune mistään mitään tietää
Persoonattomia:
V-ittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
V-ittutäällä mikään kesä ole.
V-ittutäällä jaksa pitempään notkua.
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu sama kaavan mukaan.
Imperfekti: V-ittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: V-ittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: V-ittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku
jouduin tiputukseen.
HUOM!
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis
tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän
verkkokalvon rappeumaa.
AGGRESSIIVI MODUKSENA
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan
kansan suussa puhetapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä,
turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumista. Tarkemman
taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin
luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin.
Tämänhenkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla
suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.
V-ittu-sanan soveliaat käyttökerrat kautta maailmanhistorian asettavat
käytölle korkeat vaatimukset:
"Enpä arvannut että he suuttuvat noin v-itusti." - Osama bin Laden, 2001
"Hei halooo, kuka v-ittu siitä saisi tietää?!" - Bill Clinton, 1999
"Paikallisia sadekuuroja...ja v-itut! !" - Nooa, 4341 eKr
"Missä v-itussa me ollaan!?" - Amelia Earhart, 1937
"Haluatte MINKÄ tuohon v-itun kattoon! ?" - Michelangelo, 1566
"Miten v-itussa sinä ratkaisit tuon! ?" - Pythagoras, 126 eKr
"Onhan se niin v-itusti hänen näköisensä!" - Picasso, 1926
"Joka v-itun taukkikin ymmärtää tämän." - Einstein, 1938
"Mistä v-itusta nuo kaikki intiaanit tuli?!" - Kenraali Custer, 1877
"Mikä v-ittu se oli? !" - Hiroshiman pormestari, 1945
"V-itut täällä jäävuoria ole." - Titanicin kapteeni, 1912
"Kuka v-ittu jätti keulaportin auki?" - Estonian kapteeni, 1994
"Aja nyt v-ittu kovempaa!" - Prinsessa Diana, 1997
"Miks just mun pitää jäädä tänne v-itun moduliin venaan?" - Apollo 11-astronautti Michael Collins, 1969
"V-ittu tää on pelkkä flunssa." - Aleksanteri Suuri, 323 eKr
"Ketään kiinnosta, jos me vallataan joku v-itun Kuwait." - Saddam Hussein, 1990
"Kuka v-ittu laukaisi sen torpedon jo putkessa!?!" - Kurskin kapteeni Gennadiy P. Liachin, 2000
"Mitkä v-itun hobitit?" - Sauron, 2945 kolmatta aikaa
"Mikä v-itun riskianalyysi?" - Kaj-Erik Relander (Sonera), 2001
