Osanotto sinulle. Ja jaksamista, menetykset on aina vaikeita, saatika, että ei ole sitä toista siinä tukemassa. Ja jos niitä vielä tulee kaksin kappalein. Ihan se läsnäolokin (ja kainalo) on tosi tärkeää vaikeissa tilanteissa, vaikkei varsinaisesti muuta tekisikään.

Minulta kuoli isä miehen ollessa kolme vuotta sitten Afganistanissa. Miehen lähtiessä oli jo tiedossa, että isä ei elä pitkään (oli saattohoidossa), mutta olihan se silti aika raskasta, kun isä sitten kuoli ja olin yksin. Mies toki ajatuksissa mukana, mutta fyysisesti kaukana. Ja mulla oli tilanne muutenkin sellainen, että hoidin kaikki kuolemanjälkeiset asiat yksin, joten kyllä siinä olisi olkapäätä tarvittu. Mies pääsi hautajaisiin, koska oli tulossa lomille niin, että lykättiin hautajaisia ja odotettiin. Se oli tosi tärkeää mulle, ettei tarvinnut saattaa isää ilman miestä.

Vaikeita juttuja, mutta siitä(kin) selvittiin. Iso ja tärkeä tuki silloin (kuin muutenkin) oli naiset täällä. ♡

Hyvää uutta alkanutta vuotta!
Onkohan tässä vallan tulossa vanhaksi, kun juhlimisen pääpaino on syömisessä eikä viiniä jaksa juuri juoda.

Hyvää (ja kenties parempaa) vuotta 2017 kaikille!

Nyt on sujunut jo paremmin lapset nukkuvat vapailla kun ei ole koulua vieressä muuten omissa sängyissä. Joulu oli itselle vähän haikea mutta sujui sekin yllättävän kivasti kun oli lähisukulaiset vierailemassa... Lapsilla oli hauskaa ja olivat iloisia itsejään mieheltäni oli tullut Kirjekuoressa joululahja meille kaikille pikkulahjat ja ihanin lahja oli kirje jossa oli omat osiot meille kaikille ja jossa oli isiltä terveiset ja rakkauden tunnustukset meille kaikille... Kyllä siinä vähän tippa tuli silmä kulmaan. Rauhallista joulun aikaa kaikille 

Rauhallista joulua kaikille! ❤