Camp Koti
Yleiset => RT-jutut => Aiheen aloitti: Kisu - 17/09/2004, 11:46:33
-
Eli täällä on joukossamme monia, joilla se "ensimmäinen" eron päivä lähenee. Samalla moni meistä riemuitsee kotiutumisen hetkistä.
Silloin lähdön lähetessä on itsellä surullinen olo, ikävä pukkaa päälle väkisin. Omaa surkeaa oloa lisää väkisinkin toisten riemu, kun koitos on todellakin vasta edessäpäin.
Lisäksi on mukana pelkoa siitä, mitä tuleva vuosi (tai puoli vuotta) tuo mukanaan. Voi mietityttää miten siitä selviää. Ei pelkästään yksinolo, vaan ne ihan jokapäiväiset käytännön ongelmat, joihin joka päivä törmää ja joista on yhdessä totuttu selviämään.
On myös saattaneet "ystävät" pelotella eroilla, pettämisillä, siippaan kohdistuvilla levottomuuksilla jne. Sellainen väkisinkin nakertaa sitä olemassaolevaa luottamusta. Sitten jos itse ei alunperinkään hyväksy toisen lähtöä.. :( Miksi se haluaa pois MINUN luotani??
Tässä on osio joissa niitä voi purkaa. Siis niitä oman rakkaan lähdön tunnelmia.. Meitä on monta jotka on kokeneet sen saman ja osaamme ehkä hieman tuoda apua..
Itse muistan miten tippa linssissä ajoin tyhjältä tuntuvaan kotiin säälimään itseäni.. Ei siinä paljon lohduttanut tieto, että kuukauden kuluttua melko varmasti jo seuraavan kerran nähtäisiin. Silloin en ollut vielä tuen piiriin löytänyt ja lähdön jälkeiset pari kuukautta ottivat todella koville, kun tuntui, ettei ole ketään joka ymmärtäisi.
Nyt on toisin ja seuraava reissu tulee olemaan paljon helpompi, jos sellainen reissu vielä tulee.. Haluankin, ettei kukaan meistä kokisi sitä, mitä itse silloin alussa koin, vaan saisi ajoissa apua siitä tukevasta olkapäästä, jonka täällä pystymme tarjoamaan.. :)
-
Meillä miehen lähdöstä tulee jo kuluneeksi 2 vuotta, mutta muistan sen päivän kuin eilisen...
Paljon tuli rt-vuoden aikana ja sitä ennen itkettyä koko asiaa. Ahdisti ja paljon, ja ajatusmaailma oli juuri tuollainen että "miksi se haluaa minusta eroon"...
Täytyy myöntää, vieläkään en toiselle reissulle miestä haluais päästää, koska vieläkin nuo ajatukset nostaa päätään. Enkä usko, että meille toinen reissu olisi pätkääkään helpompi...
Ei kannata itseään lietsoa liikaa siitä, jos täällä on paha olla. Antaa itkun vaan tulla, ja on sitten vähän aikaa kannustamatta sitä miestä! :)
Ja ehdottomasti kannattaa muistaa, että täältä foorumista ja listalta löytyy 110% tuki teille kaikille leskille, yksin on ikävää murehtia, joten purkakaa tänne. Täällä ei vähästä pelästytä joten antakaa vaan paukkua! ;D
Mä itse kokemuksesta tiedän, et joskus vitutus yksin oloon käy liian suureksi... ei kannata antaa sen muhia vaan paukuttakaa vaan tänne.
Täältä voi myös kysyä neuvoa ja apua, jos johonkin on tarvetta, varmasti innokkaita auttajia löytyy!!
Tsemppiä tulevaan rt-vuoteen (tai puoleen sellaiseen)!!! 8)
-
Monet on varmaan lukeneetkin, että juu lähdössä toi toinen osapuoli on... Kaikki tuntuu välillä kaatuvan. Ei jaksa olla itse koko ajan positiivinen, vaikka ymmärrän kyllä, että pitäisi, ja että se auttaisi meitä kaikkia. Välillä iskee vaan se yksinäisyys, ja se että on jotenkin se jätetty puolisko... Siis MUT ON JÄTETTY KOTIIN! No mä luulen että tähänkin tottuu. Olen asunut yksin, tai yhdessä lasten kanssa osittain, aika kauan aikaa, ja olen itsenäinen omasta mielestä, mutta jotenkin sitä ehti tottua jakamaan illat toisen kanssa, ja nukkumaan samassa sängyssä. Ekat yöt yksin meinasi olla kamalia, vielä ukkonen jylläsi, ja siitähän tämä tyttö ei yhtään tykkää ;)
Ens to tulee toi siippa sitten koulutuksesta takaisin reiluksi kuukaudeksi. Kunhan siitä kuukaudesta ei tulisi yhtä lähdön odottamista... Sen näkee ja kokee kun se on tullakseen. Mä uskon (ainakin vielä), että tästä vuodesta selvitään, muutakaan vaihtoehtoa ei ole ;D
-
Keväällä oli lähtötunnelmat varmasti meillä molemmilla hieman sekavat, lähtö tuli niin äkkiä eteen. Siinä sitten mietittiin, että eiköhän ennen ensimmäistä lomaa saada vähäsen selville, mitä tässä oikein on tapahtumassa... ::) Äkkilähtö oli hyvä ja huono juttu, ei jäänyt aikaa murehtia eikä riidellä, muttei myöskään tottua ajatukseen.
Sotkun munkkikahvien jälkeen jäätyäni yksin, pääsi kyllä helteisellä Niinikylän parkkipaikalla itku. :-[
-
Tottakai se lähdön hetki oli kaikilla 3 reissulla haikea. Toisaalta oli mukava, että mies sai tällaiset tilaisuudet lähteä maailmalle. Oli jopa pikkasen kateellinen olo.
Aika paljon autto ikävään se, että oli oma elämä: omia harrastuksia, omia kavereita, oma työ... Ja kun toinen lähti tällasessa lapsettomassa pariskunnassa ulkomaille töihin, pysty esim. lähtemään kuntosalille tai imuroida silloin kun halus. Ei tarvinnut ottaa huomioon, että olisko toisella joku muu suunnitelma.
Ai, että pelkäsinkö pettämistä? En, sillä en oo kovin mustasukkaista sorttia ja toisaalta luotti omaan mieheen. En ajatellut, että reissussa olisi suurempi todennäköisyys pettämiseen kuin Suomessa. Sama päti myös huoleen, että miehelle tapahtuis jotain pahaa siellä reissussa. Musta tuntu, että yhtäläiset mahdollisuudet olis kuolla vaikka tietä ylittäessä Suomessa. Ekalla reissulla väkivaltaa tuntu olevankin enemmän kotikaupungin nakkikioskin jonossa ravintoloiden sulkemisaikaan kuin siellä reissussa. ;)
-
Nyt siis enää vajaa viikko lähtöpäivään :( Ens ke aamuna pitäisi saattaa mies sinne lentokoneelle. Eilen illasta tuli ekan kerran epätoivoinen olo, se ei ole ens ke mun vieressä tuhisemassa. Mies onneksi sanoi, että ymmärtää, ja et aina tulee takas. Tuli sellainen herkkisliikkisolo ( joltain täältä sen olen kuullut, ja kuvaa hyvin olotilaa ;)). Viikko nautitaan vielä. Ens viikko on mullakin lomaa. Saas nähdä kuinka ens ke käy :-/
-
Muistan hyvin saman tilanteen tunteen!
Tulin palstoille noin viikko ennen lähtöä ja kirjoitin muistaakseni vielä samanlaisen paniikki viestin, mutta täällä palstalla jo kauemmin olleet ja sitä kotileskeyttä kokeneet naiset kertoivat omista tuntemuksistaan ja rohkaisivat ja kannustivat, (vaikka siltikin suru :'(oli puserossa lähdön hetkillä) Se ensimmäinen kentälle vienti on jäänyt parhaiten muistiin, samalla niin surullinen kokemus mutta enne kaikkea kaunis ja haikea kokemus. ;) :D :)
Mutta sanon näin nyt sinulle miten minullekin sanottiin:
Puoli vuotta oon selvinnyt heingissä, puoli vuotta johon on kuulunut niin surun kyyneleitä mutta enne kaikkea kauniita koskettavia kaipaus tunteita omaa kultaa kohtaan ja kun niitä on saanut kosovon suunnaltakin, niin yhteenkuuluvuuden tunne on kasvanut, voimistunut.
Helppoa tämä ei ole, mutta asian kanssa oppii elämään ja löytämään ne hyvät puolet, (oma aika, omat jutut, rakastuminen aina ja aina uudelleen lomilla =))
Tsemppiä tsemppiä tsemppiä!!!!!!!!
Olet voittaja jo nyt! ;) :) ;)
-
toisen lähtö on tosi rankkaa! muistan itkeneeni koko päivän ku mies lähti.. (etenki, ku mies lähti mun luota jo ed. aamuna, koska asuttiin eri paikkakunnilla ja mies joutu sit viel lähtee helsinkiin kainuusta) se oli kyl tosi tuskaa, mahto miehelläki olla vaikeeta, ku olis tehny mieli takertua lahkeeseen ja vaatia, että ei jätä.. :( sillon olo oli tosiaan tollanen..
ja vielä nyttenki, ku toinen lähtee lomilta, nii on tosi vaikeeta, etenki ed. kerralla ku lähti, ku lomaväli on tää 9vk, josta on muute viel 3vk jäljellä) musta ei ollu lentokentälle lähtijäks.. en halunnu miehen oloa vielä pahentaa omalla surkeudellani..
mutta, tämän puolen vuoden aikana on havainnu, että se toinenki rakastaa ja lomat on tosiaan kuin kuherruskuukausia. sitä odottaa innolla toisen lomaa ja yrittää kaikkensa että kaikki menis hyvin.
luulen, että seur loman lopussa minustaki on taas lentokentälle saattajaksi.. puoli vuotta on jo pulkassa ja alkaa jo tuntua siltä, että hengissä tästä selviää..
minä en päässyt palstalle sillon ku mies lähti, olen vasta tänne tullu, mutta olen tänäkin lyhyenä aikana saanut paljon lohtua ja apua, kun potuttaa, itkettää tai on mukavia asioita jaettavana, kiitos siitä!
suuren suuri voimahalaus sinulle!!
En sano, että kyllä sen kestää, sillä tällä hetkellä ei varmasti siltä tunnu.. mutta ajan myötä helpottaa..
-
Nyt siis enää vajaa viikko lähtöpäivään :( Ens ke aamuna pitäisi saattaa mies sinne lentokoneelle.
Viettäkää oikein mukava viikko! :) Onhan se toisen lähtö aika kova paikka, vaikka kuinka itse olisi juonessa mukana.
Matkaan saattaminen on ainakin itselle ollut hankalaa. (Lomillakaan en ole halunnut lähteä saattamaan.. :P) Vähän helpommalla pääsin tämän reissun alussa, vein vain miehen Niinisaloon, jossa oli muutaman päivän koulutus ja lähtö sieltä suoraan. Takaisin ajaessa ei sopinut kamalasti itkeä, ettei törmännyt mihinkään. ;)
Tsemppiä koitokseen! Muutama ensimmäinen päivä on mielestäni hankalin, ennen kuin ehtii tottua... Mutta viimeistään ensimmäisen loman aikaan helpottaa, silloin huomaa, että tulee se sieltä takaisinkin. Omalla kohdalla on puoli vuotta mennyt jopa odotettua nopeammin. :D
-
Saattaminen on mullekin ollut aina se vaikein juttu, mut mies haluaa, että lähden mukaan. Varoitin kyllä, että kyynel saattaa, eikä vaan saata, vaan varmasti silmäkulmaan ilmestyy. :'( Ei osaa ainakaan vielä kamalan positiivisesti ajatella tota erossa olo aikaa, mut jollain tavalla on luottavainen mieli, vaikka epäilys välillä hiipiikin mieleen :-/ Pitäisi vaan uskaltaa heittäytyä, ja luottaa siihen, että rakkaus kestää ja kantaa :)
-
Sinne meni :'( :'(
-
On niin tuoreessa mielessä itsellä toi lähtöpäivä, ettei oikein osaa mitään sanoa. Ainoastaan vaan tsemppiä ja jaksamista. "halaus" :) Mulle itselleni se lähtöpäivä ei ollut se pahin, vaan se seuraava, mut siitä kun yli pääsi, niin pikkasen helpotti. Nyt hieman reilun viikon yksin olleena, ei edes tunnu joka päivä pahalta. Toki on päiviä ja hetkiä, jolloin tuntuu et seinät kaatuu, ja haluaisi vaan linnottautua peiton alle itsekseen... :'(
-
Kiitos tsemppauksista.
Haikea on mieli mutta eiköhän tämä tästä lähde sujumaan. Jokohan sitä illalla saisi tietää ensimmäisen loman ajankohdan? Toivottavasti :)
Tältä foorumilta en lähde pois kulumallakaan, pahoittelen sitä jo näin etukäteen ;D
-
Kiitos tsemppauksista.
Haikea on mieli mutta eiköhän tämä tästä lähde sujumaan. Jokohan sitä illalla saisi tietää ensimmäisen loman ajankohdan? Toivottavasti :)
Hyvin se siitä lähtee sujumaan. :) Ja ennen kuin huomaatkaan, on kotiutumispäivä. ;) Eiköhän tämän viikon aikana selviä ne lomatkin.
-
Jokohan sitä illalla saisi tietää ensimmäisen loman ajankohdan? Toivottavasti :)
Ei kannata pettyä, kun et ihan tänään vielä saa tietää ensimmäistä loma-ajankohtaa. :) Mutta varmaankin jo tällä viikolla.
Tsemppiä vaan ja jaksamisia!! :D
-
niin ja tervetuloa joukkoon mukaan... ehkä "näemme" siut myös irkissä #rtlesket kanavalla :D
Täytyis ensin opiskella noita irkkauksen saloja ::)
-
Täytyis ensin opiskella noita irkkauksen saloja ::)
Juu, ehdottomasti kannattaa! :) Meitä alkaakin siellä aina viikonloppuisin olemaan aika iso porukka! :D Ei muuta kuin sekaan vaan!! Opettajia kyllä löytyy, et jos tulee ongelmia!
-
Opetamme addiktiksi ;) ;D
ja addiktiksi muuten tulee nopeesti.. ;) lomalla huomasi, piti käydä ircissä ja foorumissa vaikka kuinka mies oli lomalla.. ;D
-
Mitenkäs teillä muilla ekakertalaisilla kodinturvaajilla on eka viikko vierähtänyt?
Mun mieshän lähti 2 vkoa normaalia rotaatiota aiemmin, eli on ollut sen kolme viikkoa poissa. No vuoristorataa tää on ollut kuten sanoit. Ekat kaksi viikkoa oli aika vaikeaa, mut sit löysin jostain sen voiman ja oman selkärangan, ja totesin, että kyl tästä selvitään. Eilen oli toki yksi maailman kamalimmista kaks tuntisista, kun pohdin, että eikö se mies halua tulla suomeen, vai mistä johtuu, että suomilomat on täynnä... No sit selvisi, että niille on paikkoja vaan 8kpl koneeseen, eikä mahdu, vaikka haluaisi suomeen,( ja niitä lomapäiviä olisi kyl). Muutaman tunnin siinä jaksoin surea, ja sit totesin että p...le kyllä siitäkin jotenkin selvitään. No selvittiinhän siitäkin, eli turha paniikki, ja mies sai yhden paikan koneeseenkin, ja toisen loman keväällä vietetään sit jossain muulla...
Ilman ystäviä ja tätä foorumia olisi illat olleet varmasti kamalampia. Joku yhteys pitää olla, ja tää tosiaan addiktoi... Kone kun hajosi, niin ei muutakin vanhaa konetta virittämään, jotta edes pääsee nettiin :D
Tänään on ollut taas yksi niitä hyviä päiviä, joten tuntuu tästä selviävän, mut toki uskon, et monta kyyneltä tässä vielä ehtii vuodattaa vuoden aikana.... Mut kyl me pärjätään :D
-
aivan oikeen, yhdessä tästä selvitään. meilläkin on jo voiton puolella, viimeinen lomaväli ja alle kuukauden päästä kokonaan kotiin. aika mahtavaa lukea noita juuri lähteneitten kirjoituksia, kun oli hetki sitten itse samassa tilassa. nyt tuntee olevansa jo jotenkin voiton puolella. siis ainakin tässä missiossa...
Tsemppiä vaan uusille ja itkekääkun itkettää. sen jälkeen on aina helpompi olo!
-
Niinpä niin, nyt se sitten TAAS lähtee. Keskiviikkona, ellei tiistaina Niksulassa tapahdu jotain ihan ihmeellistä.
Pari yötä valvottiin ja mietittiin mitä tehdään kun oli pari vaihtoehtoista ja erittäin hyvääkin työpaikkaa tarjolla. Mies kävi kolmessa haastettelussa ja kaikki toivottivat tervetulleeksi töihin. Ihme mies?
Tää tuleva missiojutska on kuitenkin niin haasteellinen ettei siitä voinut kieltäytyä, joten keskiviikkona sitten on se päivä...Johan tuo reilun vuoden kotona viihtyikin ;)
-
Saat siis pitää lesken tittelin yhä edelleen!
onneksi olkoon vaiko otan osaa suruusi...?
;D ;D ;D
-
Saat siis pitää lesken tittelin yhä edelleen!
onneksi olkoon vaiko otan osaa suruusi...?
;D ;D ;D
Niin no, no niin ;D Fiilarit ihan ok, saa sitten nähdä alkaako alahuuli väpättämään kun oikeasti tajuaa tilanteen ;)
Ei vaan, joku 4 kk on pala kakkua, ja jos jatkot niin 6 kk siihen päälle ei varmastikkaan kaada maailmaa.
-
hiton helppo sanoa ku itellään loppu jo häämöttää.. :P
Niin ja mulla on finaalissa kokonaan... nehän ne neuvoo jotka parhaiten tietää ;)
Hyvä nakki silti, ettei ole ton pidempi :)
Kyllä se siitä lähtee taas rullaamaan
-
Kokemusta löytyy, joten tietää mitä tulossa on 8)
Tilanne oli vaan aika kinkkinen kun niitä työpaikkoja alkoi tulemaan ovista ja ikkunoista ja joka toinen päivä mietittiin uudelleen mitä tehdään. Alkoi jo naurattamaan...
Piski meillä on ihan sekaisin, tottahan se aavistaa että jotain tapahtuu. Kävelee miehen perässä joka paikkaan ja on ihan omituinen. Viime reissulla se masentui aika tavalla ja varmaan nytkin käy niin...raasu!
-
On varmaan vaikee tilanne, varsinkin jos kaikki ne tarjotut työ on tosi mielenkiintoisia. tee siinä sitten järkeviä päätöksiä...
Meidän piski on jo tottunut että ollaan kahdestaan. on muuten jännä että se nukkuu mun sylis sohvalla kun ollaan yksin, mutta ei sillon kun t on täällä!
-
Piski meillä on ihan sekaisin, tottahan se aavistaa että jotain tapahtuu. Kävelee miehen perässä joka paikkaan ja on ihan omituinen. Viime reissulla se masentui aika tavalla ja varmaan nytkin käy niin...raasu!
Voi pientä. Pitäisi varmaan joku kriisiryhmä perustaa ihmisen parhaille ystäville.
-
Perustetaanko uusi foorumi "rt-kotikoirat", terapiaa internetissä myös karvaisille kavereille... ::)
-
Perustetaanko uusi foorumi "rt-kotikoirat", terapiaa internetissä myös karvaisille kavereille... ::)
Nuo koirat ja kissat ym elukat tuskin tästä intterneetistä välittää juurikaan..
Eikös parempi olis jokin rt-leskielukoiden lomakoti loputtomine makkara- ja lihavarastoineen ym herkkuineen ;D
-
Mun koissu kyllä usein istuu mun sylis kun surffailen täällä foorumilla. varmaan se ottais kantaa asioihin, jos osaisi... ;D
-
Hiukkasen meinas tänään hypähtää sydän rinnassa kun tulin koulusta kotiin -> mussukan pöydällä näkyi kirje jossa näytti lukevan jotain puolustusvoimiin liittyvää... Olikin sitten vain kertauskutsu, ei isompia :D Eihän se vielä onneksi voiskaan mihkään kauemmas...
-
Hiukkasen meinas tänään hypähtää sydän rinnassa kun tulin koulusta kotiin -> mussukan pöydällä näkyi kirje jossa näytti lukevan jotain puolustusvoimiin liittyvää... Olikin sitten vain kertauskutsu, ei isompia :D Eihän se vielä onneksi voiskaan mihkään kauemmas...
Niin, mitenköhän on suhtautuminen pulustusvoimien kirjeisiin tällaiseksi päässyt. Epäilyttäviä kuoria... ;D
Ja ensimmäinen toimintavalmiussitoumuskirjehän (sanahirviö :D) oli oikeasti kamala järkytys. :-X
-
Meillei onneksi ole näkynyt sellaisia kirjeitä. Eikä lähiaikoina toivottavasti tulekaan! haluaisin edes vähän hoitaa miestäni kotona ;)
-
Eipä tuo kertauskeikka oo kuin 11 päivää ja sehän ei yhtään mitään 13 viikon rinnalla. Oli tuossa silti puhetta vähän jostain muustakin keikasta... taas että jos tulis kutsua vaikka vuoden päästä niin ois hän viivana menossa.
Mutta ei se mitään, oon kuitenkin kyllästynyt näihin verhoihin ja lamppuihin siihen mennessä, notta tahnalle löytyisi käyttöä ;)
-
Hiukkasen meinas tänään hypähtää sydän rinnassa kun tulin koulusta kotiin -> mussukan pöydällä näkyi kirje jossa näytti lukevan jotain puolustusvoimiin liittyvää... Olikin sitten vain kertauskutsu, ei isompia :D Eihän se vielä onneksi voiskaan mihkään kauemmas...
Heh! Koskas mies on lähdössä kertaamaan ja mihin päin? Meinaan meitsin miehelle kolahti kans eilen oikein 2 kappaletta kertauskutsuja! ;D
-
eiks noista rt-päivistä tule kertauspäiviä aika paljonkin? olen näin käsittänyt ja siksi ihmettelen noita teidän kirjeitä. vai onko se eri arvoisilla miehillä erit jutut?
Kertoisko joku...? ???
-
Tuota noin. En ole nyt sata varma, mutta jos jotain tuolla muistin sopukoista kaivelee niin reissusta saa max 25 kertauspäivää, vaikka siellä olis 20 vuotta. Useamman reissun tehneetkään eivät enää kerää noita kertauspäiviä blakkariin tulevia ylennyksiä varten.
Suomessa tapahtuvien kertausten toistuminen riippuu aselajista, SA-sijoituksesta ja PV:n määrärahoista.
Oma mieheni kertaa joka ikinen vuosi ja aina samojen kavereiden kanssa. Perstuntuma pitää säilyttää, vaikka realistista uhkaa ei olisikaan. Hänen sodanaikainen tehtävä muuten vaihtui YK-reissujen ansiosta esikunta puolelle ja eipä ole ollut kovin surullinen asiasta. ;D
Juu, mullakin on tuollainen mielikuva, että reissussa kertyy vaan joku tietty määrä noita kertauspäiviä.
Mun miehellä vaihtu myös näiden reissujen jälkeen sodanaikainen tehtävä ja vuonna 2003 oli ensin kesäkuussa 8 päivää "kertaamassa" (siis oppimassa sen uuden sijoituksen asioita) Riihimäellä ja syyskuussa vielä 18 vuorokautta Kankaanpäässä. Onneksi ei sentään joka vuosi tarvi taitoja kerrata. :)
-
Arvelinkin että siinä on joitain tällaisia piirteitä.
Kiitos selvennyksestä. Voisi saman kysymyksen heittää myös tuonne hölkkäriin :)
-
Mies kun on lähtenyt niin hakee pyykkikorista jonkun miehen pesuun menevät vaatteen jonka päälle sitten astettuu nukkumaan mutta voi sitä riemua kun mies tulee lomalle, koira ei tiedä miten päin olisi kun on niin iloinen ja onnellinen ;D
Meillä piski tekee ihan saman jutun, miehen fleecetakki on nyt koiruuden tuki ja turva ja sen päällä nukutaan. Kun tulin töistä niin takki oli ihan märkä... Aika masentunut sen on...
Kerran kun mies tuli lomille ja oltiin koiran kanssa sitä vastassa kentällä niin se sai sellaisen kohtauksen että oksat pois!
Kumpihan oli onnellisempi, koira vai mamma??? Taisi olla silti mamma ;)
-
eiks noista rt-päivistä tule kertauspäiviä aika paljonkin? olen näin käsittänyt ja siksi ihmettelen noita teidän kirjeitä. vai onko se eri arvoisilla miehillä erit jutut?
Kertoisko joku...? ???
RT-vuodessa kertyy aina 25 kertauspäivää. Ja jos on 4 vuotta, kertyy siis 100 kertauspäivää.
Mutta nykyään ei enää automaattisesti ylenny, vaikka ois miljuuna kertauspäivää! ;D Ja korkeintaan 5 vuoden välein voi saada ylennyksen... Ylennykseen vaikuttaa siis nykyään muutkin asiat, kuin pelkästään kertauspäivät.
Tämän tiedon tietolähteenä oli Samppa. 8) Näin heille oli sanottu...
-
Meil ei ole kertauskutsua näkynyt, eikä tällä menolla näy. Satku tulee täyteen vissiin tän keikan jälkeen :)
Ja menivät nyt vähän fiksaamaan ikärajoja, eli sekä miehistön että päällystön "yläikä" on 45, joten onhan tässä aikaste monta vuotta vielä aikaa. Plääh :D
-
Ja menivät nyt vähän fiksaamaan ikärajoja, eli sekä miehistön että päällystön "yläikä" on 45, joten onhan tässä aikaste monta vuotta vielä aikaa. Plääh :D
Ihanko totta! Jos teoreettisesti laskee niin kultsi voi vielä lähteä yli 10 kertaa! ::) Onneks se on vaan teoriaa... :P eivätkä edes huolikkaan sitä niin monta kertaa! 8) ;D
-
Mies oli viime kertausten yhteydessä kysynyt omia kertauspäiviään ja sai siinä yhteydessä tietää, ettei niitä kertauspäiviä (25 pv) rt-reissuista tuu muuta kuin yhdeltä reissulta. Ennen lähtöä olevalta koulutukselta päivät lasketaan kertauspäiviksi ja sitten tietysti nämä tavan kertausharjoitukset.
Kyllä niitä päiviä tuntuu olevan. Sotilaspassissa on lisäsivuja käytössä. :o
Ai? Kuulemma alhaalla oli sanottu nuin... Nooh, niin monta välikättä ollut välissä tuonne alhaalle asti kun tieto on kerinnyt (ja mun mieshän on ollu kotiutuneena jo pienen ikuisuuden ;) eikä oo ees kerrannu välissä), että eiköhän sun miehes tiedä tuoreempaa ja oikeempaa tietoa. :)
-
Jos teoreettisesti laskee niin kultsi voi vielä lähteä yli 10 kertaa!
olis siinä anne sulla leskenä kestämistä...?
huh huh ;)
-
Niin olis! Huh huh, onneks se ei käytännössä ole mahdollista! Ehkä vielä jonku kerran saa leskeyttä kokea/kärsiä, mutta ei onneks noin montaa kertaa! ;D
-
Niin olis! Huh huh, onneks se ei käytännössä ole mahdollista! Ehkä vielä jonku kerran saa leskeyttä kokea/kärsiä, mutta ei onneks noin montaa kertaa! ;D
Juu, voisi olla ymmärrys jo vähän tiukassa... ;D
Kukas täällä olikaan muuten moninkertaisin leski?
-
Kukas täällä olikaan muuten moninkertaisin leski?
Myönnän, moninkertainen leski täällä ;) Tuskin moninkertaisin?
-
Koskas mies on lähdössä kertaamaan ja mihin päin?
7.-18.6. Säkylään. Muistaakseni oli päivämäärät tuollaiset... Joka tapauksessa juhannukseksi pois ainakin - se on pääasia. Meni tuo viime juhannus vähän erillään jostain kumman syystä ;)
-
7.-18.6. Säkylään. Muistaakseni oli päivämäärät tuollaiset... Joka tapauksessa juhannukseksi pois ainakin - se on pääasia. Meni tuo viime juhannus vähän erillään jostain kumman syystä ;)
Heh! Meidän miehet on sitten samoissa kertauksissa! ;D
-
Heh! Meidän miehet on sitten samoissa kertauksissa! ;D
jussi on siellä talousvastaavissa, elikkäs jos kultusi potee ruokamyrkytystä reissun jälkeen, niin voit avautua tähän suuntaan ;)
-
jussi on siellä talousvastaavissa, elikkäs jos kultusi potee ruokamyrkytystä reissun jälkeen, niin voit avautua tähän suuntaan ;)
Hehehee! Pitää pitää mielessä! ;)
-
En oikein tiedä minnekkö osastolle voivottelisin mutta kirjoitanpa tänne, nyt se nimittäin (taas) lähti. Mieheni meinaan. Taas pakkauksen aikainen ahdistus ja junalle vienti. Ahdistaa. T sai uuden työpaikan ja se tarkoittaa määrittelemättömiä aikoja poissa kotoa. ensimmäinen viikko on kai viikko maanantaista perjantaihin. toivon niin koska ei jaksaisi enää miehen kokoaikaista poissaoloa >:(
Ehkä siirryn tuonne osastolle "yksinäisyyden puuskaa ja lanaa..." :-/
-
En oikein tiedä minnekkö osastolle voivottelisin mutta kirjoitanpa tänne, nyt se nimittäin (taas) lähti. Mieheni meinaan. Taas pakkauksen aikainen ahdistus ja junalle vienti. Ahdistaa. T sai uuden työpaikan ja se tarkoittaa määrittelemättömiä aikoja poissa kotoa. ensimmäinen viikko on kai viikko maanantaista perjantaihin. toivon niin koska ei jaksaisi enää miehen kokoaikaista poissaoloa >:(
Ehkä siirryn tuonne osastolle "yksinäisyyden puuskaa ja lanaa..." :-/
Sä et sitten kauhean kauaa saanut miestä pitää kotona. :-/ Ikäviä nuo reissuhommat.
Ei muuta kuin tsemppiä!! :)
-
Sä et sitten kauhean kauaa saanut miestä pitää kotona. :-/ Ikäviä nuo reissuhommat.
Ei muuta kuin tsemppiä!! :)
Kiitos :)
kyllä se kai tästä lähtee kunhan saa ekan illan lusittua.
ainahan tässä ollaan pärjätty. ahdistaa vaan et miksi mun pitää aina olla se joka jää kotiin odottamaan...? :(
-
En tiedä kuuluuko tämä tähän osioon mutta pakko saada kirjoitella johonkin....
Vein justiin miehen laivalle (kun täältä saaresta on niin pitkä matka Helsinkiin pitää lähteä jo edellisenä päivänä), ja olo on tosisurkea, mutta niin oli miehelläkin :'( :'(
N.1/3 osa missiosta on lusittu, mutta tuntuu siltä että tämä meidän ikävä ei helpotu yhtään. tuntuu entistä pahemmalta vaan joka kerta kun loma loppuu :'( :'(
Eikä varmaan auta että olen uusi tällä paikkakunnalla ja kaverit ja perhe on monen sadan kilsan pääss....
-
N.1/3 osa missiosta on lusittu, mutta tuntuu siltä että tämä meidän ikävä ei helpotu yhtään. tuntuu entistä pahemmalta vaan joka kerta kun loma loppuu :'( :'(
Eihän se ikävä mihinkään katoa, vaan aina sitä toista on vaan ikävä ja se konkretisoituu siinä lähdön ja pakkaamisen hetkellä :'(
Eikä varmaan auta että olen uusi tällä paikkakunnalla ja kaverit ja perhe on monen sadan kilsan pääss....
Joo ei helpota toi. Jos yhtään siitä on apua niin oon ymmärtänyt et monella meistä on oma perhe kaukana, joka tietenkin tekee elämästä vielä rankemman. (omani on lahden toisella puolella :-/) Onneksi on puhelimet ja sähköpostit keksitty niin voi pitää yhteyttä sillä tavalla. Oikein paljon voimahaleja sulle Anki ja kyllä se elämä vielä voittaa....mutta toki saa lanata myös välillä.
-
Kiitos lohduttavista sanoista Anne!
On ainakin pieni lohtu saada keskustella täällä, en ymmärrä miten aikaisemmin pärjäsin ilman tätä palstaa...
Mullakin on perhe ja kaverit pienen lätäkön toisella puolella kun täällä Ahvenanmaalla asustellaan...
Minulla on vain vuoden määrä-aikainen työsuhde täällä, joten ois tarkoitus palata mantereelle viimeistään joulukuussa, joten en ehkä olekaan niin lujaa panostanut siihen että löytäisin uusia kavereita täältä (kun niitä kuitenkin hädin tuskin ehtisi oppia tuntemaan).
Ja töiss kun ei ole kuin paljon vanhempia ihmisiä jolla on jo melkein aikuisia lapsia...(ei siinä mitään pahaa, mutta niillä on jo niin "oma" elämä täällä että turhaa yrittääkään saada kavereita niitten joukosta)
No kai tää lana sitten taas hetken päästä menee ohi....
-
olo on tosisurkea, mutta niin oli miehelläkin :'( :'(
Eikä varmaan auta että olen uusi tällä paikkakunnalla ja kaverit ja perhe on monen sadan kilsan pääss....
Ikävä...Eput soimaan ja vollottamaan :'(
Jaksamista kaikille
Niin tyhjä taas kun olet pois tää talo on
Ovi haassa olla vain pois valo on
Me talon kanssa kuunnellaan kun sade lyö ikkunaan
Voi kuinka me sinua kaivataan
Mä itkin vähän ku tiskasin ja lakaisin
Mä tahdon tähän taloon sinut takaisin
Kun yksin sänkyyni kömmin talo naristi nurkkiaan
Voi kuinka me sinua kaivataan
Kuuletko tuulen riehuvan
Vastusta vailla ärtyneen
Kuuletko meren kiehuvan
Hetkellä illan hämärtyneen
Entä kuuletko keskeltä kaipuun hiljaisen
Kun nimesi kiljaisen
Minä onneton sinun tyynyliinaasi haistelin
Turhaan murhetta vastaan taistelin
Ja taas kyynelten seitsemän meren taakse mua laivataan
Voi kuinka me sinua kaivataan
Kuuletko tuulten riehuvan
Maailman merten kiehuvan
Kuuletko tähtien hyminää
Maailman akselin ryminää
Entä kuuletko keskeltä yön hiljaisen
Kun nimesi kiljaisen
-
Kyllä täss varmaan kyyneleet tulee valumaan muutamana iltana ennen kuin taas tottuu yksinoloon, mutta Eppuja (enkä muutakaan surullista musaa) en edes pysty kuuntelemaan, lisäisi vaan sitä tuskaa :'(
Koskahan minusta tuli tällainen itkupilli, mä kun luulin olevani kovasti itsenäinen mimmi ???
-
Kyllä täss varmaan kyyneleet tulee valumaan muutamana iltana ennen kuin taas tottuu yksinoloon, mutta Eppuja (enkä muutakaan surullista musaa) en edes pysty kuuntelemaan, lisäisi vaan sitä tuskaa :'(
Koskahan minusta tuli tällainen itkupilli, mä kun luulin olevani kovasti itsenäinen mimmi ???
Et sinä ainoa ole.. :( kyllä sitä monta itkua on itketty, kun kaverit on monen sadan kilsan päässä ja suku myös. eikä oo vielä vajaassa vuodessakaan oppinut toisen lähtöön, tuskaisemmaks se mullaki meni kerta kerran jälkeen.. :-/
kyllä sitä viimeksi eilen illalla tuli itkettyä,ku hillitön ikävä tuli, vaikka viikon päästä jo oman murun näkeekin.. tosin sitten tulee se 8vk väli.. ::) en tiedä, minkähänlaisissa tunnelmissa sitä miehen viimeselle jaksolle lähettää?? hyvin tuskaisissa ku vielä lähtee, vai lohdullisissa,että nyt se lähti vain palatakseen sitten lopullisesti.. :-[
mutta tsemppiä sinne saarelle, on sinulla meidät täällä foorumilla.. ;)
-
mutta tsemppiä sinne saarelle, on sinulla meidät täällä foorumilla.. ;)
Kiitos Myy79, ilman teitä en varmaan pärjäisikään....
-
Kyllä täss varmaan kyyneleet tulee valumaan muutamana iltana ennen kuin taas tottuu yksinoloon, mutta Eppuja (enkä muutakaan surullista musaa) en edes pysty kuuntelemaan, lisäisi vaan sitä tuskaa :'(
Koskahan minusta tuli tällainen itkupilli, mä kun luulin olevani kovasti itsenäinen mimmi ???
Eihän se ikävä mihinkään katoa. (Toisaalta hyvä niin, tietää ainakin että kumpikin kaipaa kovasti omaa rakastaan. :)) Onneksi lanajaksojen välillä on varmasti parempia päiviä. Lomien loppumiset ainakin oman kokemuksen mukaan oli vaikeimpia... Eli jaksamista, ja suuntaa ylöspäin! :D
-
Tästä mä saan aina ne parhaat kicksit ;)
Sama juttu! Ah se tuoksuukin niiiiin hyvältä! Vikana iltana ennen lomaa vasta vaihdan puhtaat ukon tyynyyn ;D
-
Totta, eilen illalla vaihdoin lakanat, olipas "ei minkään hajuiset" ;),
mutta tänään taas tulee mies lakanoihin kiehnään, joten eiköhän ne taas saa mukavan tuoksun :D
-
Tästä mä saan aina ne parhaat kicksit ;)
Kun on omaa kultaa ikävä, niin tyyny kainaloon.. ihana oman mussukan tuoksu tyynyssä ::)
Olo paranee kohisten, kun ajattelee, että on sellainen hyväntuoksuinen ihana mies..kohta se on taas siinä vieressä :D
Luulin hetken että mä olin ainut joka on niin hassu ;)että ei vaihda miehen tyynyliinoja kun vasta pari päivää ennen kuin se uudestaan tulee lomille, kiva kuulla että jotkut muutkin saavat lohtua tällä tavalla :)
-
Kun on omaa kultaa ikävä, niin tyyny kainaloon.. ihana oman mussukan tuoksu tyynyssä ::)
Olo paranee kohisten, kun ajattelee, että on sellainen hyväntuoksuinen ihana mies..kohta se on taas siinä vieressä :D
hmmm... mulla oli yks yö vieressä kultani kauluspaita, joka tuoksui ihan syötävän hyvälle
::)
-
Millonkas sitä aletaan kaivaa pyykkikorista alushousuja ;D :-X
meil koira hoitaa ton osuuden ;)
-
No niin, tänään se sit taas lähti :(
No mut päivä oli muuten loistava, sain nukkua pari tuntia miehen lähdön jälkeen ennen töitä, mikä tulikin tarpeeseen. Meni viikko aika vähillä unilla ;) ;D Ja ihana auringon paiste kielii keväästä, ja sitä mukaan taas seuraavasta lomasta.
-
On käyny mullakin joskus mielessä, että sitten kun tyynystä tuoksu katoaa, kaivan kaapista paidan ;D
Alkaako vaikuttaa sairaalta?
Millonkas sitä aletaan kaivaa pyykkikorista alushousuja ;D :-X
mä kaivoin eilen kaapistani miehen satiinibokserit.. ;) ja pistimpä jalkaani.. ;D no joo, puhtaat on, ja hyvä yöasu topin kanssa...Ihan totta!!! :P
-
mä kaivoin eilen kaapistani miehen satiinibokserit.. ;) ja pistimpä jalkaani.. ;D no joo, puhtaat on, ja hyvä yöasu topin kanssa...Ihan totta!!! :P
Myy menee jo melko pitkälle ;)
me vain nukutaan miestemme vatteiden kanssa mut myy pukeutuukin jo niihin ;D ;D
-
Myy menee jo melko pitkälle ;)
me vain nukutaan miestemme vatteiden kanssa mut myy pukeutuukin jo niihin ;D ;D
on mulla pari miehen t-paitaa ja fleecetakkiki.. tosin on ne pitäny pestä jo muutaman kerran,ku niitä tulee pidettyä aika paljon.. :D saapaha sen oman miehen iha likelle, noin vaatteiden muodossa.. ;D helppohan mun on, ku ollaan samanpitusia ja kokosia miehen kanssa, voi pitää vaatteita päällä iha hyvinki.. 8)
-
on mulla pari miehen t-paitaa ja fleecetakkiki.. tosin on ne pitäny pestä jo muutaman kerran,ku niitä tulee pidettyä aika paljon.. :D saapaha sen oman miehen iha likelle, noin vaatteiden muodossa.. ;D helppohan mun on, ku ollaan samanpitusia ja kokosia miehen kanssa, voi pitää vaatteita päällä iha hyvinki.. 8)
Siinäpä idea ;D Tähän asti olen vain nukkunut miehen t-paitojen kanssa, mutta ehkä pitäisi ihan "lainata" jotain vaatteita siltä kun mekin ollaan aika samankokoisia....
-
Siinäpä idea ;D Tähän asti olen vain nukkunut miehen t-paitojen kanssa, mutta ehkä pitäisi ihan "lainata" jotain vaatteita siltä kun mekin ollaan aika samankokoisia....
hyväksi olen havainnut.. :)
ja ku pesee paidat ennen miehen lomaa, nii ei huomaa mitään.. 8) ;D
-
Minkälaisia fiiliksiä on teillä, joiden mies on ensi kuussa lähdössä? ???
-
Jaa että mitkä on fiilikset,no, AIVAN KAMALAT, kauhulla odotan sitä koneelle saattamista,niin tai pikemminkin sieltä kentältä takasin kotiin tulemista. Tuntuu just siltä että miksi mut tänne jätetään hoitamaan kaikki,toinen senkun vaan pakkaa ja lähtee. Suututtaa,itkettää ja tuntuu etten tahdokkaan ,pitäis varmaan ottaa kunnon ote siitä lahkeesta ja olla päästämättä irti. onneksi täällä tiedän etten ole ainut näiden tunteitteni kanssa.
-
Jaa että mitkä on fiilikset,no, AIVAN KAMALAT, kauhulla odotan sitä koneelle saattamista,niin tai pikemminkin sieltä kentältä takasin kotiin tulemista. Tuntuu just siltä että miksi mut tänne jätetään hoitamaan kaikki,toinen senkun vaan pakkaa ja lähtee. Suututtaa,itkettää ja tuntuu etten tahdokkaan ,pitäis varmaan ottaa kunnon ote siitä lahkeesta ja olla päästämättä irti. onneksi täällä tiedän etten ole ainut näiden tunteitteni kanssa.
Et taatusti ole ainut, jolla on huonot fiilikset oman miehen lähdöstä.
Itsellä se todellisuus iski vasta ekan loman jälkeen, sitä ennen mulle ei oikein kaaliin mennyt, että se lähtee nyt.
Keskustelut, puhelut, postit pitävät suhteen hyvänä, älä sulkeudu tunteittesi kanssa, vaan puhu niistä, se helpottaa :) Täältä löytyy taatusti sinulle purkupaikka ja kohtalotovereita :)
Tsemppiä vuoteen :grouphug:
-
Jaa että mitkä on fiilikset,no, AIVAN KAMALAT, kauhulla odotan sitä koneelle saattamista,niin tai pikemminkin sieltä kentältä takasin kotiin tulemista. Tuntuu just siltä että miksi mut tänne jätetään hoitamaan kaikki,toinen senkun vaan pakkaa ja lähtee. Suututtaa,itkettää ja tuntuu etten tahdokkaan ,pitäis varmaan ottaa kunnon ote siitä lahkeesta ja olla päästämättä irti. onneksi täällä tiedän etten ole ainut näiden tunteitteni kanssa.
Tuttuja tunteita. :-\ Ja ihan normaaleja nuo ovat...
Koita jaksaa ja muista, että täällä me ollaan tukenasi!! :grouphug:
-
@ rouvva: Se kotimatka saatolta on kyllä kuristava taival. Mutta älä sure sitä vielä. Varmista vain että saat tarvittaessa olkapään jota vasten itkeä :) Ja mehän ollaan täällä virtuaalitukenasi! Se eka loma kun koittaa, unohtuu surun kyyneleet kummasti :D
-
@Rouvva:
tuttua tuttua... :-\ :'( mulla vaan ei sillon 1,5 vuotta sitten ollu tällasta paikkaa missä valittaa ja jakaa surua, itse löysin tänne vuosi sitten, kun reissu oli jo lähes puolessavälissä.. :-\
Mä en päässy miestäni eka kerralla saattamaan, ja sitten kun pari kertaa saatoin, totesin että ei se oo mulle.. jätin sitten saattohommat mieluusti muille... :-[ lähtö on aina tosi raskas, ja niihin lähtöihin ei koskaan totu. Mutta kun se mies kuitenkin sieltä tulee lomille, niin siinä unohtuu aina se edellinen itkuhetki.. niitä keskiviikkoja ei tosiaan unohda koskaan. ;D
voi olla, että kun meillä seuraavan kerran tulee lähtöhetket eteen, niin tämä on saatilla, tekis kuinka pahaa vaan, niin silti.. nyt kun tiedän että siitä selviää ja se on elämää... :D
Tsemppiä Rouvva koitoksiin, me ollaan täälä sinua ja ja kaikkia muita varten, joiden mies lähtee reissun päälle... :P
-
Jaa että mitkä on fiilikset,no, AIVAN KAMALAT, kauhulla odotan sitä koneelle saattamista,niin tai pikemminkin sieltä kentältä takasin kotiin tulemista. Tuntuu just siltä että miksi mut tänne jätetään hoitamaan kaikki,toinen senkun vaan pakkaa ja lähtee. Suututtaa,itkettää ja tuntuu etten tahdokkaan ,pitäis varmaan ottaa kunnon ote siitä lahkeesta ja olla päästämättä irti. onneksi täällä tiedän etten ole ainut näiden tunteitteni kanssa.
Et taatusti ole ainut, jolla on huonot fiilikset oman miehen lähdöstä.
Itsellä se todellisuus iski vasta ekan loman jälkeen, sitä ennen mulle ei oikein kaaliin mennyt, että se lähtee nyt.
Keskustelut, puhelut, postit pitävät suhteen hyvänä, älä sulkeudu tunteittesi kanssa, vaan puhu niistä, se helpottaa :) Täältä löytyy taatusti sinulle purkupaikka ja kohtalotovereita :)
Tsemppiä vuoteen :grouphug:
Ihan samalla tavalla kävi mulle. Ekalla kerralla mä saatoin erittäin kylmän viileesti miehen kentälle, heiluttelin hyvästiksi, ja ajelin kotiin... Sit ekan loman jälkeen se todellisuus iski :'( Ja voi hyvänen aika... mut niin sitä vaan siitä nousin sisulla, ja vuosi meni yllättävän kivuttomasti.
Tsemppiä!
-
Aikasemmin fiilis oli ihan ok, kun ei koko juttu a oikein vielä tajunnut, kun "olihan siihen aikaa". Nyt aikaa on puolitoista viikkoa, josta avomies on vielä vajaan viikon koulutuksessa. Enää ei fiilis oo niin kauheen hyvä. Pelottaa ja surettaa, lähinnä. Toisaalta haluais pitää itsensä kasassa, koska tietää että avomiehellä on varmasti myös vaikeeta, ja toisaalta haluais vaan purkaa pahaa oloa. Vaikeeta tulee oleen Helsinki-Vantaalla puolentoista viikon päästä, se on ihan varmaa. Ja ensimmäisen loman jälkeistä lähtöä en uskalla ajatellakaan. Kun on just saanut takasin, ja sitten menettää taas.
-
Itku pääs vasta sitten illalla kun tajus ettei mies tuukkaa yöks kotiin. Saatoin kyll miehen linkkuasemalle, ku ei halunnu mun vievän lentokentälle. Mutta kaikkeen sitä ihminen tottuukin ???
Tsemppiä täältäkin.
-
Toisaalta haluais pitää itsensä kasassa, koska tietää että avomiehellä on varmasti myös vaikeeta, ja toisaalta haluais vaan purkaa pahaa oloa. Vaikeeta tulee oleen Helsinki-Vantaalla puolentoista viikon päästä, se on ihan varmaa. Ja ensimmäisen loman jälkeistä lähtöä en uskalla ajatellakaan. Kun on just saanut takasin, ja sitten menettää taas.
Mä pelkäsin sitä lähtöaamua, että mitä jos tossa bussiasemalla repeän ihan totaalisesti. :'( Tosin oltiin puhutuu ihan älyttömästi ja "psyykattu" toisiamme jo ennen koulutukseen lähtöä. Sinä aamuna itkin autossa, kun ajoin kotiin 10minsaa ja se helpotti. :)
Tollainen justsaanu takaisin ja lähtee taas- fillis on tuttua. Keskiviikko menee aina vähän jossain unessa, mutta sit se taas helpottaa... :-\ :)
Tsemppistä Hanna!
-
On niissä keskiviikoissa se hyväkin puoli... Niitä odottaa aina perhoset vatsassa ;)
Mulla alkaa se täpinä viikkoa ennen ja tulopäivänä se on ihan järjetön :P
Itsellä kaikki paha olo, ikävä ja itkut unohtuu siinä vaiheessa, kun mies astuu ovesta sisälle :Lovetus: Ei sitä kuuden viikon eroa edes muista siinä vaiheessa, kun saa upottaa itsensä Papan syleilyyn :love3:
Joka kerta se eroaminen sattuu, mutta loppua kohden helpottaa tieto siitä, että kohta se rakas on kotona lopullisesti. Ehkä siksi itse ainakin olen kokenut nämä viimeisimmät lähdöt pahimpina, kotiutuminen on niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana :-\
Nessuja, suklaata, viltti, siinä lääkkeet pahimpaan :) Joskus saa ja pitääkin purkaa pahaa oloa, uskokaa tai älkää perinaisellisella itkulla on ihmeitä tekevä vaikutus ;) Minä ainakin nauran jälkikäteen omalle itkukohtaukselleni, joka helpottaa kummasti pahaa oloa ja ikävää :) Ja tänne vaan purkamaan tunteita, täältä ainakin löytyy samoin tuntevia :)
Ja toistan itseäni taas, mutta tää on minusta tärkeää: Muistakaa, että sillä miehelläkin voi olla paha olla... Koti-ikävä siellä tulee. Kunnioittakaa toistenne tunteita ja antakaa ymmärrystä sille toisenkin pahalle ololle ja lanalle.
-
Mä kun hain miestä koulutuksesta Niinisalosta (siis silloin viel koulutettiin siellä..) itkin silmät päästäni kotimatkalla, kun oltiin kotona, itkin ja kun miestä lähdettiin viemään lentokentälle HKI-Vantaalle itkin koko menomatkan. :'(
Että itkua piisas... Ja aina, kun mies tuli lomille, itkin... ::) Enpä oo niin paljon eläessäni itkenyt, kuin sinä vuonna...
Mutta: Kyllä se helpottaa ja rt-vuodestakin selviää hengissä! :)
-
Tsemppiä kaikkia ,joidenka rt-leskeys alkaa pian. :hello2: :grouphug:
Muistan tuon mieltä kaihertavan tunteen. kun vein H:ta kentälle ensimmäistä kerta, todella turvaton olo... :-[
Mutta jollain sisulla selvisin pahemmitta lanoitta ensimmäisiin lomiin ;) ja sitten siitä alkoikin mielenkiintoinen vuosi (itsetutkiskelu, vuoristorata-fiilikset, onnen/ikävän-kyyneleet, yms.)
Jälkeenpäinhän on helppo sanoa, mutta vuosi oli tärkeä minulle ,itsenäistyin, koin pärjääväni omillaankin, VAIKKA toisen rinnalla arki on PALJON PALJON kivempaa.
Yrittäkää nähdä rt-ajassa, jotain positiivistakin ja antakaa itsenne nauttia myös omasta ajasta!
Helppoa ei tule varmaan aina olemaan, nim. kokemus puhuu... :'(, mutta tämä foorumi on hyvä tapa käsitellä omia tunteita ja saada tukea ja ymmärrystä!
Täällä tavataan! ;)
-
Muistan tuon mieltä kaihertavan tunteen. kun vein H:ta kentälle ensimmäistä kerta, todella turvaton olo... :-[
Tuo varmaan johtui siitä että minä olin silloin siellä! Osaan olla todella pelottava.... >:D ;D
-
Hyvin muistui mieleen teidän juttuja lukiessa ne lähtöön liittyvät tunteet :-\.
Tämä saattaa tuntua tyhmälle ja kliseiselle jutulle mutta minulle ainakin piti paikkansa. Eli päivä kerrallaan vaan. Ei kannata ajatella, että nähdään vasta joulun jälkeen/ensi vuoden puolella ym. Kannattaa järkätä vaikka jotain kivaa odoteltavaa pitkin lomaväliä, leffailta kavereiden kanssa, hemmottelu viikonloppu jne. Pikku hiljaa se arki lähtee sujumaan ja tosiaan loman odotustunnelmaa ei voi ymmärtää, ennen kuin sen on itse kokenut :).
Meillä ainakin oli aluksi niin, että mies ei tuntunut olevan erosta moksiskaan (oli tietty kaikkea uutta koettavaa ja nähtävää). Mutta kuten Mirka kirjoitti, ikävä on varmasti alhaallakin ja jossain vaiheessa se saattaa kääntyä niin, että ikävä on suurempi siellä kuin täällä.En tarkoita, että suuresti ikävöivä mies olisi mitenkään hyvä/hieno juttu. Ymmärsitte varmaan :).
Tsemppiä kaikille lähtöpäivää odottaville!
-
Muistan tuon mieltä kaihertavan tunteen. kun vein H:ta kentälle ensimmäistä kerta, todella turvaton olo... :-[
Tuo varmaan johtui siitä että minä olin silloin siellä! Osaan olla todella pelottava.... >:D ;D
Kyllä kaima :jee:, juuri näin :rotf:
Ei vaan Seurasihan oli mitä mainiointa :icon_king: :icon_porc: pitkälle aamuun! :sunny:
-
Juu...huomenna se hirveä päiä sitten edessä kun toinen lähtee...Ihana viikonloppu takana, mutta kyllä huominen hirvittää... :'(
-
Juu...huomenna se hirveä päivä sitten edessä kun toinen lähtee...Ihana viikonloppu takana, mutta kyllä huominen hirvittää... :'(
Koita kestää!
Muistan molemmat lähdöt oikein hyvin, ja aika vaikeita olivat. :sad11: Lähtö oli ainakin omalla kohdalla vaikein, parissa päivässä olo oli helpompi, kun ehdittiin toisillemme soitella jne.
Mutta täällä ollaan kuuntelemassa. :)
-
Juu...huomenna se hirveä päiä sitten edessä kun toinen lähtee...Ihana viikonloppu takana, mutta kyllä huominen hirvittää... :'(
Mites jakselet?? :-\
-
Tsemppiä Pipsalle! Ja kaikille muille tänään reissaavien kotijoukoille!
Kovaa se kirpaisee, mutta pää pystyyn vaan, niin voi jo ensimmäistä lomaa ryhtyä jännäämään! :) Väliajalla voi täällä höpötellä. ;)
-
Kovasti tsemppiä kaikille uusille leskille!! Kuten joku muu jo sanoi niin paras tapa pitää itkua ja ikävää loitolla on pitää itsensä kiireisenä, keksiä paljon omaa tekemistä ettei kotona tartte murjottaa!!
Ja tietty roikkua täällä, koska täältä löytyy aina joku joka on kokenut ne samat fiilikset :)
-
Hirmuiso halaus Pipsalle :grouphug:
Pahalta se rakkaan lähtö tuntuu, mutta pian se helpottaa :)
Muista vaan, että siellä alhaalla saattaa olla himpun kiireistä näin aluksi ja yhteydenotot voivat olla vähissä...
-
Juu...huomenna se hirveä päiä sitten edessä kun toinen lähtee...Ihana viikonloppu takana, mutta kyllä huominen hirvittää... :'(
Oothan sinä hengissä? :D Voimia ja tsemppauksia minultakin ihan tosi paljon!
-
Juu...huomenna se hirveä päiä sitten edessä kun toinen lähtee...Ihana viikonloppu takana, mutta kyllä huominen hirvittää... :'(
Oothan sinä hengissä? :D Voimia ja tsemppauksia minultakin ihan tosi paljon!
Samoin odotellaan täällä kuulumisia et kui lähtötunnelmat meni ?
-
Kertokaa ihmeessä miten noista lähdöistä selviää?!?
Meillä on ensimmäinen paluu perjantaina, eli koulutus on takana ja kymmenen yhteistä päivää edessä.Sitten pitäisi osata päästää irti, mutta MITEN?! :crybaby2:
-
Kertokaa ihmeessä miten noista lähdöistä selviää?!?
Meillä on ensimmäinen paluu perjantaina, eli koulutus on takana ja kymmenen yhteistä päivää edessä.Sitten pitäisi osata päästää irti, mutta MITEN?! :crybaby2:
Eihän siihen muu auta kuin kestää.
Toiset selviää helpolla, toiset ei niin kovin helpolla.
Toistot ne on tainneet auttaa. Eli siinä mielessä, että siihen tulemiseen ja lähtemiseen vuoden aikana tottuu.
Moni on sanonut sitä, että vaikka joka kerta sattuu ja itkettää, niin jotenkin siihen vaan tottuu ja turtuu.
Ainakin mulla meni noin.
Voin sanoa, että joka loman lopussa ero sattui ja itketti. Joskus tosi pahasti, joskus vähemmän.
Mutta siihenkin pätee ne iänikuiset kliseet.. Aika auttaa ja se menee ohi.
Vaikka kuinka sattuu ja itkettää, niin se menee ohi.
Tilalle tulee toisenlainen ikävä.
Lämmin, kaunis, kiihkeä kaipaus ja se jännittävä loman odotus.
Ihan konkreettisia tapoja auttaa itseään on etsiä ymmärtävää seuraa (kuten tämä foorumi).
Kehittää itselleen paljon tekemistä, harrastuksia, pitää yhteyttä ystäviin ja perheeseen.
Ja vielä sanoisin, ettei tosiaankaan tarvitse päästää irti.
Yhdessähän te olette, vaikkei se fyysistä olekaan ajoittain. Olette edelleen pari rt-reissusta huolimatta.
Ja yhdessä koette tämänkin vaiheen elämässä.
Ja varmasti siitä tulee löytymään myös paljon hyviä muistoja!
-
Yhdyn täysin Taran sanoihin :D
Siihen lähtemiseen ja ikävään tietyllä tavalla turtuu, vaikkei se koskaan helppoa olekaan. Tuleminen taas on se asia, jota jää tästä vuodesta ikävöimään, se uskomattoman ihan tunne vatsanpohjassa :love4: Se tunne pistää kaiken pahan olon taka-alalle!
-
Kertokaa ihmeessä miten noista lähdöistä selviää?!?
Meillä on ensimmäinen paluu perjantaina, eli koulutus on takana ja kymmenen yhteistä päivää edessä.Sitten pitäisi osata päästää irti, mutta MITEN?! :crybaby2:
Taran tekstiin ei juuri ole lisättävää. :)
Mutta, kyllä niistä selviää. Enemmällä tai vähemmällä itkulla. Alku saattaa olla kovinkin hankalaa. Anna itsellesi lupa olla ikävissäsi ja surullinen, mutta muista kuitenkin, että missio on yhteinen projekti: sinua ei ole jätetty yksin, vaikka se toinen fyysisesti kaukana onkin. Ikävä vaivaa varmasti siellä toisessakin päässä.
Älä kuitenkaan jää pelkästään murehtimaan, vaan ota päivä kerrallaan, keksi itsellesi mukavaa tekemistä mukavassa seurassa. Rt-leskeilystä voi loppujen lopuksi (kunhan tilanteeseen tottuu) pitääkin.
-
Yhdyn edellisiin :)
Jokaiselle uudelle leskelle ja miksei vanhoillekkin;
Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. "Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä." "Älä pane", sanoi Muumipeikko, "se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia"
(Tove Jansson: Taikatalvi)
-
Jokaiselle uudelle leskelle ja miksei vanhoillekkin;
Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. "Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä." "Älä pane", sanoi Muumipeikko, "se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia"
(Tove Jansson: Taikatalvi)
IHANA :hello2:
-
Meilläkin mies palailee koulutuksesta perjantaina ja sen jälkeen piti olla yhteistä aikaa vielä puolitoista viikkoa. Lähtö kuitenkin yllättäen aikaistui viikolla, joten nyt yhteinen aika jää muutamiin päiviin. Jotenkin oli asennoitunut siihen 8. päivän lähtöön ja nyt surettaa ja kiukuttaa että kaikki suunnitelmat meni ihan uusiks. :( Hirveä ikävä on jo nyt, eikä T ole vielä kunnolla lähtenytkään. Eli toisin sanoen asiat kääntyvät vielä huonompaan suuntaan. Miten tästä olis tarkoitus selvitä ihan täysissä järjissä? ???
-
Hanna:
Samat tunnelmat täällä, tosin minun omani lähtee vasta sillon 8.11.
Ikävä on kova... :'(
-
Liityn tähän samaan porukkaan :) Perjantaita odotellessa... ;D
-
Kiitos haleista ja lohdutuksista..Joo hengissä olen...ainakin osittain. On niin kauhea ikävä ja tyhjä olo....Ja pahalta tuntuu.Eilinen oli kyllä oikeesti tähänastisen elämäni kauhein päivä :'(
Kyllä kuuden tunnin ajomatka Porin kentältä takaisin kotiin ja yksin oli ihan hirveä.Auto piti välillä lyödä parkkiin kun ei kyyneliltä nähny enää eteensä. Nyt sitten vaan yritän mennä päivä kerrallaan ja odotella jälleennäkemistä... :-[
-
Mulle henkilökohtaisesti jokainen lähtö oli todella kurja kokemus :'( Toiset enemmän ja toiset vähemmän raastavia, mut palautuminen normaaliin vaan alkoi sujumaan loppua kohden helpommin. Siis sitä kamalaa tunnetta ei kestänyt sisällä niin kauan. Mulle helpotusta oloon toi rutiinit, työ ja harrastukset. Keksin itselleni aina lomavälille jotain mukavaa, eli esim tyttöjen ilta toisena viikonloppuna lähdöstä jne.... Niitä välietappeja oli sitten paljon helpompi saavuttaa, ja sillä tavalla se erovälikään ei tuntunut niin pitkältä. Meillä pisin väli tais olla 9vkoa. Jossain vaiheessa kyl taisin sanoa, että se 9vkoa tuntu ihan samalta kuin 4vkoa, joka tapauksessa on ikävä ja odotus....
Tsemppiä teille joiden miehet lähtee :) Elämä voittaa kuitenkin. Ja vuodesta voi oikeasti tulla hyvä ja kasvattava vuosi, joka tuo tullessaan paljon muistoja ja ihaniakin asioita.
:grouphug:
-
Eilinen oli kyllä oikeesti tähänastisen elämäni kauhein päivä :'(.Auto piti välillä lyödä parkkiin kun ei kyyneliltä nähny enää eteensä. Nyt sitten vaan yritän mennä päivä kerrallaan ja odotella jälleennäkemistä... :-[
Muistan kuin "eilisen" tuon samaisen päivän ja samaisen tilanteen. Tuntui todella orvolta.
Mutta uusi vaihe alkoi elämässä ja siihen asennoitui (välillä vähän huonommin ja välillä vähän paremmin).... Elämä jatkui ja kyllä se mies sieltä ekoille tulikin , joten katse tulevaisuuteen (ensimmäisiin lomiin) ja siitä pikkuhiljaa askel kerrallaan! :blob1:
-
Kertokaa ihmeessä miten noista lähdöistä selviää?!?
Tara kirjoitti tosi hyvin noista lähdöstä. Mun mies kun lähti ensimmäiselle reissulleen, niin mä olin ihan täpinöissäni, että hän sai tuollaisen mahdollisuuden lähteä ja nähdä maailmaa. Totta kai suru oli puserossa, mutta kyllä noista kaikista kolmen reissun lähdöistä selvisi, kun oli sitä tekemistä töissä ja vapaa-aikana täällä Suomessa.
Ja kuten Mirka sanoikin, niin ne lomille tulot sai aikaan sen saman tunteen kuin seurustelun alussa: perhosia sinne vatsanpohjaan. Meilläkin se arki siirtyi noiden reissujen myötä 2 vuodella ja 7 kuukaudella eteenpäin. ;) Ja naimisiinkin mentiin toisen reissun aikana yhdellä Suomi -lomalla.
Niin hyvin tottui tuohon, että toinen aina vuoden kotona oltuaan lähtee maailmalle, että viimeisen reissun jälkeen ihmetteli vuoden päästä, että eikös hän nyt sitten lähdekään mihinkään. ??? ::)
-
Niin hyvin tottui tuohon, että toinen aina vuoden kotona oltuaan lähtee maailmalle, että viimeisen reissun jälkeen ihmetteli vuoden päästä, että eikös hän nyt sitten lähdekään mihinkään. ??? ::)
Älä muuta sano Punapihlaja! Perustetaanko uusi osio; Nytkö se ei enää lähdekkään ;)
-
Joo hengissä olen...ainakin osittain. On niin kauhea ikävä ja tyhjä olo....Ja pahalta tuntuu.Eilinen oli kyllä oikeesti tähänastisen elämäni kauhein päivä :'(
---
Nyt sitten vaan yritän mennä päivä kerrallaan ja odotella jälleennäkemistä... :-[
Tätä kaikki toistelee ärsyttävyyteen asti, mutta: kyllä se siitä helpottuu. :)
Omalla kohdalla (molemmilla kerroilla) muutama ensimmäinen päivä oli aika surkeita (ja tosi pitkiä :sad5:), mutta yllättävän nopeasti elämä normalisoitui, ja se ensimmäinen lomakin oli vastassa.
Jaksamista!
-
Kyllä mä luulen, et jos ei reissuja enää tuliskaan, niin oisin todella pettynyt 8)
kuin myös ::)
Eiköhän sitä jossain vaiheessa lopu nekin, kunhan ikä (tai reissujen määrä..) tulee vastaan :glasses9:
-
Jes tuli päivän piristys!! Eka s-posti viesti kultsilta sieltä kaukaa :)
Vähän pelasti tätä päivää...Nyt vaan niitä odottelemaan. Jotainhan se on sekin. Kai se tästä tämä kipu ja ikävä jossain vaiheessa edes vähän menettää kärkeä...Toivottavasti. Anteeksi kun nyt vaan pyörin näissä omissa asioissani enkä muuta kommentoi, mutta tuntuu ettei ole voimia... :-\
Mutta tuntuu hienolta kun tänne palstalle jo ajoissa löysin. Kiva saada tukea ja lohdutuksen sanoja "vanhoilta" konkareilta :)
-
Anteeksi kun nyt vaan pyörin näissä omissa asioissani enkä muuta kommentoi, mutta tuntuu ettei ole voimia... :-\
Mutta tuntuu hienolta kun tänne palstalle jo ajoissa löysin. Kiva saada tukea ja lohdutuksen sanoja "vanhoilta" konkareilta :)
Ei todellakaan tarvitse anteeksi pyydellä, että ajattelet vain itseäsi tässä asiassa tällä hetkellä :icon_thumleft:, VAAN se on sinun tehtäväsikin nyt! :walk: :sunny:
Ehdit kyllä kirjoitteleen paljon paljon juttuja muihinkin aiheisiin kun siltä tuntuu :)
Kukin taplaa tyylillään :hello: :icon_flower:
Mukava kuulla että piristyksiäkin tulee! Nauti niistä täysin siemauksin! :love5:
-
Anteeksi kun nyt vaan pyörin näissä omissa asioissani enkä muuta kommentoi, mutta tuntuu ettei ole voimia... :-\
Mutta tuntuu hienolta kun tänne palstalle jo ajoissa löysin. Kiva saada tukea ja lohdutuksen sanoja "vanhoilta" konkareilta :)
Älä suotta pyytele anteeksi! :D Jos vaan tänne kirjoittelusta on apua, niin kirjoita, vaikka sitten mistä. :)
Kyllä sen itsekin muistaa, miten mahtavalta tuntui miehen lähdön jälkeen se ensimmäinen sähköposti... :-* Meillä siitä onkin jo 3v aikaa!! :o Kylläpä aika kiitää..
-
Joo kyllä tää olotila nyt tästä tasoittuu...Jaksaa jo muutakin kun vaan omassa ikävässään pyöriä ::)
Eihän se ikävä tosin mihinkään häviä, mutta tasoittuu siedettäväksi ;)
-
Ylihuomenna on sitten pelätty lähtö. Voi olla että olen vähän liikkuva liikennevaara, kun ajelen kotiin päin kentältä. Onneks lähtö on kuitenkin Helsinki-Vantaalta, joten voi mennä saattaan ihan kentälle asti. Vielä yrittää pitää ajatuksia pois keskiviikosta, mutta vaikeatahan tuo on. Ei voi uskoa, että kohta sitä todellakin joutuu nukkumaan yönsä ilman omaa rakasta vieressä tai että toinen ei enää nojaa rintaan sohvalla yhdessä tv:ta katsellessa. :crybaby2: Olen kuitenkin onnistunut hankkimaan itselleni hyvin menoa viikonlopuiksi, ettei tarvitse olla yksin. Arki varmaan sujuu ihan ok, koska on niin paljon tekemistä, mutta viikonloput saattavat olla paljon yksinäisempiä. Mutta eihän se kuitenkaan loputtomiin voi olla yhtä vaikeaa, eihän? Kai sen on pakko joskus helpottaa? :sad11:
-
Mutta eihän se kuitenkaan loputtomiin voi olla yhtä vaikeaa, eihän? Kai sen on pakko joskus helpottaa? :sad11:
Lähdöt on aina haikeita ja se keskiviikko päivä. :'( Ikävä on läsnä päivittäin, mutta senkin aste vaihtelee. :) Mä oon kehittänyt omat arkirutiinit, joiden voimalla porskutan eteenpäin. ;D Päätin jo alussa, että en halua vain istua ja kaivata kotona vaan elää myös omaa elämää. Ihan kuin säkin, oon kavereiden kanssa viikonloppuihin kaikkea kehittänyt... ;D Eka la-su kotona leffoja katsellen yksin tietäen, et mies ei tuukaan su iltana teki tiukkaa, mut nyt sekin on välillä kivaa. ;D Ainakin mä oon tottunut... :)
-
Ylihuomenna on sitten pelätty lähtö.
---
Mutta eihän se kuitenkaan loputtomiin voi olla yhtä vaikeaa, eihän? Kai sen on pakko joskus helpottaa? :sad11:
Tsemppiä huomiselle! :)
Kirpaiseehan se. Itse itkin molemmilla kerroilla silmät päästäni (ja viimeksi vielä ajoin Niinikylästä Raumalle, siinä sitä liikenneturvallisuusriskiä kerrakseen :P), mutta kyllä se siitä sitten helpottaa. Lomien loppuessa on ainakin minun mielestäni paljon helpompaa, sittenhän se on jo tullut todistetuksi, että kyllä mies sieltä sentään kotiinkin pääsee. ;)
-
Hanna voimia tähän päivään. Tiedän vielä liiankin tuoreesta muistista, että pahalta tuntui rakas laittaa matkaan. Mutta sit aletaan laskea päiviä ekaan lomaan :)
-
Kaikille rt-leskille hirmuisen paljon tsemppiä :hello2: tähän päivään, kun miehet joutuvat lähtemään :'(
Täällä kuitenkin olemme me kuuntelemassa ja tukemassa!
:grouphug:
-
Nyt se sitten lähti. Oli se vaikeeta. :'( Ihan ei loppuun asti pystynyt pitämään itseään kasassa, vaikka kuinka yritti. En onneks paljoa kyynelehtinyt, mutta vähän. Kun tuli takaisin kotiin, yksin, niin siinä se vasta kunnolla purkautui. Onneks nyt on jo vähän parempi olo. :) Nukuin pari tuntia ja sitten siivoilin ja kävin suihkussa ym. Pakko ja paras se on kai vaan heti jatkaa normaaleja rutiineja, eikä jäädä liikaa murehtimaan. Ja nythän sitten aletaan laskeen päiviä ekaan lomaan, kunhan vaan ensin tietäis koska se koittaa. Kyllä tää tästä. Onneksi läysin tämän ihanan paikan jo näin aikaisessa vaiheessa. Tuntuu hyvältä tietää, että on paikka, jossa ihmiset käyvät tai ovat käyneet läpi saman. Ja kiitos kaikille tuesta! :hello:
-
Nyt se sitten lähti. Oli se vaikeeta. :'( Ihan ei loppuun asti pystynyt pitämään itseään kasassa, vaikka kuinka yritti. En onneks paljoa kyynelehtinyt, mutta vähän. Kun tuli takaisin kotiin, yksin, niin siinä se vasta kunnolla purkautui. Onneks nyt on jo vähän parempi olo. :) Nukuin pari tuntia ja sitten siivoilin ja kävin suihkussa ym. Pakko ja paras se on kai vaan heti jatkaa normaaleja rutiineja, eikä jäädä liikaa murehtimaan. Ja nythän sitten aletaan laskeen päiviä ekaan lomaan, kunhan vaan ensin tietäis koska se koittaa. Kyllä tää tästä. Onneksi läysin tämän ihanan paikan jo näin aikaisessa vaiheessa. Tuntuu hyvältä tietää, että on paikka, jossa ihmiset käyvät tai ovat käyneet läpi saman. Ja kiitos kaikille tuesta! :hello:
Muistan erittäin hyvin tuon päivän ja tuon fiiliksen. :'( Helppo on muistella näin jälkeenpäin, mutta oli se toisaalta tosi jännää aikaa :wiggle2:
Vaikka nyt on :lohtu: ja tuntuu että mikään ei huvita :BangHead:...
..niin pian koittaa ensimmäiset lomat :sunny: :love8:...
..pian on joulu :icon_rendeer: :icon_santa:
..ja sen jälkeen tulee kesä :sunny:
...ja pian huomaat olevasi "voittajana maalissa " rt-leskenä TJ:n olevan 0! :jee:
..SISULLA VAAN!...
:wav: :wav:
-
VOIMIA SULLE HANNA!!! :grouphug: Itselläni on tuo tuska vielä edessä, kulta lähtee 8.11.2005
Välillä sitä on niin onnellinen ja odottaa iltaa (en saanut töistä vapaata) :-\
ja välillä masentuu jo valmiiksi vaikka lähtöön on vielä aikaa.
-
VOIMIA SULLE HANNA!!! :grouphug:Itselläni on tuo tuska vielä edessä, kulta lähtee 8.11.2005
Välillä sitä on niin onnellinen ja odottaa iltaa (en saanut töistä vapaata) :-\
ja välillä masentuu jo valmiiksi vaikka lähtöön on vielä aikaa.
tuotahan se on oikeastaan koko vuosi (puhun vain omasta kokemuksesta), vuoristorataa...
Mahtuu paljon... :sunny: :jee: :rotf: :hello2: :love8: :love6: :love7: :love4: :love3: :mosh2: :thumbsup:
mutta myös...
:BangHead: :argue: :boxing: :sign5: :sad10: :pain10: :lohtu: :nuija: :faint: :crybaby2:
Mutta kaikkein päällimäisenä ajasta mieleen nousee..
:love8:
-
Muistan minäkin tuon yksin kotiin tulon "romahduksen", vaikka lähdön hetkellä en itkenytkään... Olimme ehkä jopa viileitä jäähyväistilanteessa, koska tiesimme ennalta että se on äärettömän vaikeaa... Ja tietty sitä hyvästely-keskustelua oltiin käyty jo monena päivänä varsinaista päivää ennen... huh. kylläpä tuleekin tunteet elävänä mieleen... :-* Mukavaa olla toisten tukena kun on itse läpikäynyt samat asiat !
-
Niin tänä aamuna minäkin saattelin miehen ja koiran sitten matkaan. Poistuessani kentältä,itkeä tihrutin koko matkan,välillä tuntui ettei kaista riittänyt,kyyneleet silmissä vaarallista ajella :'( :'(
Nyt jo hiukan rauhoittunut,mutta kyllä tässä välillä itku pääsee... Lapset ihmettelee.Hyvästelyt,niin nopeasti toimittiin halit pusut ja koiran viimoiset rapsuttelut.Sovittiin viime yönä,ettei pitkiä jäähyväisiä,kumpikin oltais muuten romahdeltu,nyt vaan odotellaan tosiaan sitä joulua,ja sitä ensimmäistä lomaa. Kestettävä on...
-
Nyt se sitten lähti. Oli se vaikeeta. :'(
Niin tänä aamuna minäkin saattelin miehen ja koiran sitten matkaan. Poistuessani kentältä,itkeä tihrutin koko matkan,välillä tuntui ettei kaista riittänyt,kyyneleet silmissä vaarallista ajella :'( :'(
Kylmät väreet menee pitkin selkäpiitä, kun lähtöjä muistelee... Ei ihan helpolla lähde mielestä se tunne.
Pärjäilkää, kyllä tilanteeseen aika nopeasti ainakin jotenkuten tottuu. :)
(Aina välillä, kun tuntui oikein kurjalta, koitin mielessäni vähän suhteuttaa asioita: mies on töissä, terveenä ja kunnossa, hän ei ole sodassa, eikä ole tapahtunut mitään kamalaa. Mutta tämä nyt ei lähtötunnelmiin auta tippaakaan. ;))
-
Kyllä tämä koko päivä on ollut jokseenkin kamala. :crybaby2: Koko päivän on saanut kyyneliä pidätellä. Töissä kun alkoivat kysellä lähdöstä, niin ei paljon pidättelyt auttanut. Onneks on kiva pomo, olisin saanut lähteä, jos olisin halunnut ja vapaapäiviäkin olis antanut lisää, mutta niitä mulla nyt kyllä onneks on. Nyt taas kun tuli kotiin, jossa ei olekaan ketään, tuntuu niin äärettömän vaikealta. :'( Sinänsä ei ole ikävä, kun ei olla vielä niin kauaa oltu erossakaan, mutta se ajatus, että nyt se on siellä. Kulta lähetti jo tekstiviestiä ja lupas soittaa heti kun saa kfor-liittymän. :love2: On se vaan niin ihana. :love5: Sen verran päätin, kun kävelin itkua tihrustaen autolle, että toista reissua ei tule. ;) Tuntuu kuitenkin hyvältä lukea esimerkiksi rouvvan tekstiä. En siis ole aivan yliherkkä sekopää, vaan muillakin on samat fiilikset.
-
Ette todellakaan ole yksin fiilistenne kanssa. :) Minähän itkeä pillitin oikein urakalla miehen lähdön jälkeen... :'( Se oli todella raskasta. Oikeastaan pahiten se iski vasta, kun pääsin kotiin sen jälkeen, kun oltiin mies viety HKI-Vantaalle... Ei tullut sinä yönä nukuttua yhtään. :(
Mutta, elämä voittaa. :) Heti kun saatte ensimmäiset lomat tietoonne, niin jo kummasti helpottaa, kun on lähempänä joku päivämäärä, mihin tähdätä! Jaksuja!!
-
Paljon jaksamista kaikille, joilla lähtö koitti (tai on koittamassa). :grouphug:
Sen verran päätin, kun kävelin itkua tihrustaen autolle, että toista reissua ei tule. ;) Tuntuu kuitenkin hyvältä lukea esimerkiksi rouvvan tekstiä. En siis ole aivan yliherkkä sekopää, vaan muillakin on samat fiilikset.
Et todellakaan ole yliherkkä sekopää, kaikki me ollaan oltu enemmän ja vähemmän hysteerisiä samassa tilanteessa. :lohtu:
Ja niin no, niin mäkin päätin joskus alussa, ettei toiselle reissulle kyllä ole asiaa, mutta eihän tuo ole vielä edes kotiutunut, kun jo puhutaan seuraavasta. :sign12: Kuulostaa hullulta kun nyt sitä luet, en mäkään olis uskonut. No, ei nyt onneksi muutamaan vuoteen oikein voi lähteä, mutta joskus todennäköisesti. Eli tunnelmat tasaantui lähtöhetkistä mukavasti, eikä traumojakaan tainnut loppujen lopuksi tulla. Tsemppiä jatkoon, ja addiktoitukaa ihmeessä vaan tänne foorumille, helpottaa Valtavasti. :thumbsup:
-
Suuret Tsempitykset teille joiden miehet ovat juuri lähteneet taikka ihan just lähössä reissun päälle... :grouphug:
muistan kyllä 1,5v takasen herran lähdön hyvin, sillä hän lähti luotani jo 4-5päivää ennemmin kuin oikea lähtö oli... :'( tuskaa oli se aamu,millon piti erota, itkin heti herätessä ja itkinpä sitten koko päivän.. :'( en siis päässyt saattamaan miestä kentälle, eri asia olisko musta siihen edes ollut... ???
niin se vaan joka loman jälkeen oli vaikeeta lähettää mies takas, ja kovasti vielä puolta vuotta ennen kotiutumista kaikille sanoin, että toiselle reissulle en päästä.... :P
mutta mitenkäs kävikään... herralle lupa myönnetty, ens keväänä uudet paperit vetämään.. (kun jostain syystä jäi nyt jo laittamatta.... ::) ) eli niin sitä mieli muuttuu, vaikka kuinka vaikealta alku tuntui..
-
Heippa!
Täällä, näillä sivuilla uutena ihmisena uusi rt- leski :'(! Eilen se lähtö sitten tapahtui, vaikka alunperin luultiin, että vasta 8.11. Fiilikset ovat melko oudot tällä hetkellä- ei voi käsittää, että normaalielämä jatkuu vasta VUODEN kuluttua :o!!! Harmittaa aivan hirveästi, ettei kulta saanut olla täällä vielä viikkoa, mutta toisaalta on ihmeellinen- muka helpottunut (?) olo- että nyt se homma lähti käyntiin, ja nyt jokainen päivä on taas lähempänä rt- vuoden loppua. (Epätoivoista kenties alkaa miettimään TJ- päiviä, kun toinen lähtenyt eilen ::)...
-
Täällä, näillä sivuilla uutena ihmisena uusi rt- leski :'(! Eilen se lähtö sitten tapahtui, vaikka alunperin luultiin, että vasta 8.11. Fiilikset ovat melko oudot tällä hetkellä- ei voi käsittää, että normaalielämä jatkuu vasta VUODEN kuluttua :o!!! Harmittaa aivan hirveästi, ettei kulta saanut olla täällä vielä viikkoa, mutta toisaalta on ihmeellinen- muka helpottunut (?) olo- että nyt se homma lähti käyntiin, ja nyt jokainen päivä on taas lähempänä rt- vuoden loppua.
Olet löytänyt aivan oikeaan paikkaan! :)
Hyvä pointti, että lähtöä pääsee pelkäämästä ja jännittämästä sitten, kun se todella tapahtuu. (Lähtö on mielestäni reissun vaikeimpia kohtia.) Oudot fiilikset ymmärtää. Mutta odota vain, jossain vaiheessa käy helposti niin, että tämä rt-leskielämä alkaa tuntua aika "normaalilta", vaikka välillä kuinka ketuttaisikin. ;) Ja totta, kotiutuminen on joka päivä lähempänä! :woohoo:
Joten, jaksamista ja positiivista asennetta!
-
Ukko lähti jo 26.10. Kosovoon :-[. Ja tuntuu siltä kun se olis ollu paljon kauemmin jo poissa..
Kyllä se lähtö oli vaikee.. Tai siis lähtö Säkylän junaan 17.10. illalla oli tTOSI vaikee. Mä luulin, että romahdan, mutta sitten kun mies rupes itkee, ni omat vaimat meni sen lohduttamiseen. Oma itku tuli vasta sitten myöhemmin. :'(
Alueelle lähtö meni sitten kivuttomammin. Mies tuli illalla myöhään kotiin ja lähti aamulla ennen seiskaa kentälle.
Mutta onneks toi viestiliikenne on pelannut ihan kiitettävästi. Puhelu on tullut melkein joka ilta..
Kyllä se tästä..
-
Niin moni täällä on jo tsempannut teitä joiden kullat lähti pois, mut kannan korteni kekoon. Todella paljon tsemppiä alkaneeseen jaksoon! :) Kyllä se siitä suttaantuu. Tulee huonoja hetkiä, mut tulee myös parempia jopa loistavia hetkiä! :D Yksin murehtimalla tilanteet usein pahenee entisestään, joten tää paikka on hyvä purkaa oloa, ja toki läheiset ystävät.
-
Tsemppiä teille...Itelleni tuo miehen lähtö kans ihan tuore juttu. Mies lähti 25.10. Ja yhtä tuskaa oli se päivä. Ajelin itku silmässä kentältä yksin pois monta sataa kilometriä. Ja kyllä sillon tuntu ettei tästä tule mitään. Mutta kuten joku sanoikin, ni aina päivä lähempänä rt ajan loppua ja kohta jo eka loma sit häämöttää...Tosi positiivisesti ajateltu kun siihen on jotain 6vk... :o
Mutta kai se vuosi tästä kuluu...
-
Heippa!
Täällä, näillä sivuilla uutena ihmisena uusi rt- leski :'(! Eilen se lähtö sitten tapahtui, vaikka alunperin luultiin, että vasta 8.11. Fiilikset ovat melko oudot tällä hetkellä- ei voi käsittää, että normaalielämä jatkuu vasta VUODEN kuluttua :o!!! Harmittaa aivan hirveästi, ettei kulta saanut olla täällä vielä viikkoa, mutta toisaalta on ihmeellinen- muka helpottunut (?) olo- että nyt se homma lähti käyntiin, ja nyt jokainen päivä on taas lähempänä rt- vuoden loppua. (Epätoivoista kenties alkaa miettimään TJ- päiviä, kun toinen lähtenyt eilen ::)...
Mulla on tästä vähän samat fiilikset. Vaikka eilinen oli hirveä päivä eikä millään olis halunnut päästää miestä lähtemään, niin se helpotti kuitenkin, että enää ei tarvitse odottaa lähtöä ja valmistautua siihen. Nyt se on ohi ja nyt voidaan odottaa jo ihan eri asioita, kuten lomia. Eli nyt elellään jo paljon positiivisimmissa tunnelmissa.
-
Vaikka eilinen oli hirveä päivä eikä millään olis halunnut päästää miestä lähtemään, niin se helpotti kuitenkin, että enää ei tarvitse odottaa lähtöä ja valmistautua siihen. Nyt se on ohi ja nyt voidaan odottaa jo ihan eri asioita, kuten lomia. Eli nyt elellään jo paljon positiivisimmissa tunnelmissa.
Heti kun saatte tietää lomista, niin alkaa elämä näyttää huomattavasti valoisammalta :sunny:
On päivä, jota kohti mennään ja jota odottaa :D Sitten vaan laskemaan päiviä ;)
-
Vaikka eilinen oli hirveä päivä eikä millään olis halunnut päästää miestä lähtemään, niin se helpotti kuitenkin, että enää ei tarvitse odottaa lähtöä ja valmistautua siihen. Nyt se on ohi ja nyt voidaan odottaa jo ihan eri asioita, kuten lomia. Eli nyt elellään jo paljon positiivisimmissa tunnelmissa.
Heti kun saatte tietää lomista, niin alkaa elämä näyttää huomattavasti valoisammalta :sunny:
On päivä, jota kohti mennään ja jota odottaa :D Sitten vaan laskemaan päiviä ;)
mikä fiilis ... ;D ne tuhannet perhoset vatsassa ja suunnaton kaipuu se korvaa nuo monet yksinäiset viikot :love3:
-
Oli se kyllä aika kutkuttavan ihana tunne, kun miestä ootteli lentokentällä (välillä Porin, välillä HKI-Vantaan). Ja voi sitä tunnetta, kun se oma mies sieltä tallusteli ulos ovista... Minen ainakaan kestäny oottaa yhtään vaan aina ryntäsin kaulaan. :love5:
-
Huoh... yhteinen aika käy vähiin ennen kuin loppuu. :-[ Viimeinen ilta ja sillee. Pahalta tuntuu mut kai se helpottaa.
-
Hirmuisesti tsemppistä huomiseen! :lohtu:
Helppo päivä huominen ei taida olla, mutta kyllä siitä hengissä selviää, ainakin kera nessujen! :'( Uskon ja toivon, että jo loppuviikosta helpottaa... :) :icon_thumleft:
-
Tsemppiä kaikille, joilla lähtö on lähellä!! :)
-
tsemppiä huomiseen,
-
Tsemppiä kaikille, joilla lähtö on lähellä!! :)
OT, mutta toivottavasti kenelläkään ei ole ihan oikeasti lähtö lähellä. ;) Mutta tsemppaukset täältäkin heille, joilla puoliso on lähdössä rauhanhurmaajaksi!
-
Tsemppiä ja voimia ja vaikka mitä täältäkin. Tässä sitä ollaan jo vanhoja konkareita tässä ikävässä kun mies lähti viikko sitten ::). Lomat sain tietää lauantaina, et nyt on jo vähän eri tunnelmat! Niin paljosta sitä on selvinnyt ja pitää selvitä jatkossakin, ni eiköhän tästäkin!
Voimahali kaikille ikävöijille! :love1:
-
Lomat sain tietää lauantaina, et nyt on jo vähän eri tunnelmat! Niin paljosta sitä on selvinnyt ja pitää selvitä jatkossakin, ni eiköhän tästäkin!
Noniin, siitähän se lähtee, kun on päivämääriä, mitä odotella, tuntuu paremmalta, eikö vaan? :D
Kunhan pientä varausta aina pidätte, että ne lomat saattaa vielä muuttua :-[ Kamala Mirka, maalailee piruja seinille :angry5:
-
Lomat sain tietää lauantaina, et nyt on jo vähän eri tunnelmat! Niin paljosta sitä on selvinnyt ja pitää selvitä jatkossakin, ni eiköhän tästäkin!
Noniin, siitähän se lähtee, kun on päivämääriä, mitä odotella, tuntuu paremmalta, eikö vaan? :D
Kunhan pientä varausta aina pidätte, että ne lomat saattaa vielä muuttua :-[ Kamala Mirka, maalailee piruja seinille :angry5:
Juu, tästä se tosiaan lähtee :D!!!
Hih, kiitti vaan pirujen maalailusta :P.... Ei ku ymmärrän kyllä että loma-ajat saattaa muuttua tilanteiden mukaan!
-
Tsemppiä kaikille jonka mies on lähdössä tässä lähiaikoina!
Vaikka siltä ei aina tunnu, niin te selviätte vallan mainiosti tästä vuodesta ja täältä löytyy aina joku joka lohduttaa ja piristää jos sellainen tulisi tarpeen ;) ;D
-
Noni. Sinne meni :'( Tyhjään kotiin oli kamala tulla. :'( Mut kyllä tää tästä. Pakko uskoa.
-
Voimahali kaikille, joiden miehet ovat juuri lähteneet/lähtevät alas.
:grouphug:
Enää ei voi kun helpottaa... ;)
-
Jaksamista tuoreille leskille :) :grouphug:
Uskokaa pois, kyllä se hetken päästä jo helpottaa! Siinä vaiheessa viimeistään tuntuu jo paljon paremmalta, kun saa tietää ne tulevat lomat. Ihan totta, se on paljon, kun ne lomat saa tietää, on joku konkreettinen päivä jota odottaa :thumbsup:
Nimim. Kalenterissa viimeisen vuoden aikana omituisia ympyröitä ja sydämiä ::) :-*
Jos tuntuu, että itkettää, itkekää! Pääasia, että puratte ne tunteet, ettekä haudo niitä sisällänne. Pieni puhdistava itku tekee hyvää välillä ;) Jos on hyvä olla, niin sitten on hyvä olla ;) Jokainen kokee lähdön omalla tavallaan.
Ja muistakaa, että me ollaan täällä sitä tunnekirjoa varten! Tänne saa tulla purkamaan :confused1: , kiukuttelemaan :cussing: , iloitsemaan :jee: , suremaan :crybaby2: ja nauramaan :rotf: . Täältä löytyy aina lohduttava olkapää :lohtu: tai kanssailoitsija :jipii:
Itselle se lähtö oli suht helppo. En mä oikein osannut itkeä. Se paha olo ja itku tuli vasta ekan loman jälkeen... Sillon mä vasta tiesin, että nyt ikävöidään taas pitkään ::)
Mutta siitäkin selvittiin :D Nyt on enää jäljellä ne onnenkyyneleet!!! Niitä saisi vuodattaa lauantaina, kun Pappa tulee kotiin... :love4:
-
Paljon virtuaalista tukea rt-leskeytyneille täältäkin. :3some:
Elämä voittaa. ;)
-
Noni. Sinne meni :'( Tyhjään kotiin oli kamala tulla. :'( Mut kyllä tää tästä. Pakko uskoa.
Kyllä se siitä. :lohtu: Muutaman päivän päästä pitäisi olla jo helpompaa.
Niin kuin Janica tuossa sanoikin, kun on oikein surkea olo, suunta on siitä vain ylöspäin.
-
Tänään lähti joo. Mut oli se kyl herkun näkönen niissä vaatteissa ;)
Onko täällä paljonkin muita keiden miehet lähti tänään?
-
Iso hali kaikille tänään miehensä matkaan lähettäneille! :grouphug: Vaikka nyt tuntuu todella pahalta, huomenna tuntuu jo helpommalta. Minulla mies lähti viikko sitten, ja nyt pahan olon tilalla on jo ikävä ja ensimmäisen loman odotus. :clock: Kyllä se siitä lähtee paremmin sujumaan, uskokaa pois. :lohtu:
-
Sinne se sitten meni :'(
081105 kello 0038 lähti juna ja sen jälkeen ei mitään toiveita unesta.
Nalle kainalossa kyyneleet silmissä koitin etsiä rakkaan tuoksua tyynystä.
Harmitti myös kun S täytti juuri eilen 30 vee!!!
Onneks ne miehet siellä oli hoitanut asian ja ilta kokouksen aikana tapahtui jotain yllättavää :occasion15:
Siel oli tehty kakku!!!
Uskon et tää aloitus ei miehellä kovin helposti unohdu...
Ja taas meinaa itku tulla :'( Rankkaahan tämä tuntuu olevan, mut ei auta!!!
Jos hyvin käy... Eka loma alkaa jo 071205 :woohoo:
Nyt vain odotan...
-
Ilmoittaudun siis nyt virallisesti rt-leskeksi minäkin.. eilen lähti ...tj365.. huhhuh.
Aloitettiin sitten koko perheen voimin tää uus elämänvaihe lasten okketaudilla.. hyvä kun kehtasin ensimmäiseen tekstiviestiin ees tuota laittaa,( ja toivoa toki täytyy ettei kerenny saada tartuntaa matkaansa) ettei mieliala iskällä siellä jossain kaukana romaha heti ekana päivänä.
kyllä se tästä kunhan juniorit tervehtyy
toisaalta onpahan muuta mietittävää muutamaksi päiväksi
-
meillä kans ukko lähti kosovoon tiistaina..nyt opetellaan elämään poikien kanssa keskenään...
-
Anteeksi, mut olen sen verran utelias...
Onks tääl leskee jonka miehen sukunimi on Tammisto?
-
Löysin vasta juuri nämä sivut ja oli helpottavaa lukea muiden fiiliksiä :) Miekkoseni lähti myös tiistaina Kosovon reissulle... ja mieli meinaa olla maassa. Ehkä näiltä sivuilta saan apua tulevaisuudessa...
-
Tuossa kun lueskelin noita lähtöfiiliksiä niin onko se tosiaan noin rankkaa?
Kun järjellä ajatellen äijjät lähtee työkeikalle jossa on kai käsittääkseni (tällä hetkellä) eläminen turvallisempaa (tarkoitan K-maata) kuin arkielämässä Suomessa. Palvelusvapaat pyörii tiheästi ja yhteydenpito alas sujuu helposti.
Kun verrataan tavis keikkatyöläisiä maailmalla niin ihmiset voi olla paljon kauempana töissä ja käydä harvemmin kotomaassa, sekä turvallisuustilanne voi olla paljon kehnompi.
Mutta kun ole RT-leski tai nainen niin ehkä asiaa on hieman vaikea hahmottaa 8)
-
Tuossa kun lueskelin noita lähtöfiiliksiä niin onko se tosiaan noin rankkaa?
No mä oon aiemminkin tän kertonu... Olihan mulla vähän haikea olo, kun toinen lähti, mut ei se tuntunut mitenkään superpahalta. En itkenyt tms. Alussa toki oli pientä haikeutta, kun ei tiennyt koska se tulee kotiin...
Ei mulla ollut mikään maailmanlopun fiilis, oikeestaan se oli aika hassu tunne. No, tonne se nyt lähtee, heihei...
Jälkikäteen sitä ajatteli (varsinkin kun on lukenut näitä muitten kokemuksia), että oonko mä jotenkin huono vaimo, kun en miehen perään sillon itkenyt tai tuntenut jotain suurta tuskaa sydämessä ::)
Mulle tuli paha olo vasta ekan loman jälkeen.
Kun järjellä ajatellen äijjät lähtee työkeikalle jossa on kai käsittääkseni (tällä hetkellä) eläminen turvallisempaa (tarkoitan K-maata) kuin arkielämässä Suomessa. Palvelusvapaat pyörii tiheästi ja yhteydenpito alas sujuu helposti.
Kun verrataan tavis keikkatyöläisiä maailmalla niin ihmiset voi olla paljon kauempana töissä ja käydä harvemmin kotomaassa, sekä turvallisuustilanne voi olla paljon kehnompi.
Tottahan tuo on. Mutta sillon kun on tunteista kyse, ei se järki aina voita ;)
En mä kovin koskaan pelännyt Papan puolesta, lähinnä se oli sitä omaa tietämättömyytta... No, liikenne siellä kyllä pelotti :P
-
Suurin murhe kai onkin kuinka selviät arjen askareista yksin.... Meillä kun on näitä lapsia kolme ja talo kaikkine töineen... :amop: Kyllä sen nyt huomaa miten arjen keskellä pääsee kainaloon kun asiat on huonosti. Lähtö on aina haikea oli niitä lapsia tai ei, se on vaan se toisen kaipuu mikä pistää mielen matalaksi. Miksi pitää aina lähteä noin kauaksi jotta huomaa toisen tärkeyden ja tarpeellisuuden elämässään.
Vaikka meilläkin noita lähtöjä on jo kolme niin aina ne on yhtä vaikeita.. Mutta tuo kotiin palaaminen kruunaa kyllä koko vuoden.. :jee:
-
Luojan kiitos, että naiset ja miehet ovat erilaisia! Siksipä nämä lähtöön kohdistuvat tunnelmat koetaan erilaisina.
Itse en ole kokenut sellaista kotijoukko aikaa, että lomat olisivat suhteellisen tiheästi. Lomaväli kun on liikkunut 8-15 viikon haitarilla, joten jopa minä tunsin ikävää - - vaikka olenkin samperin vahva ihminen ja itkuja en ole itkenyt sen täkia, että toinen lähti. Olen ollut äärettömän ylpeä noista rt-missioista, että mitäpä sitä itkemään...
Toki viimeisin reissusta oli taas aivan erilainen, kun lapsi ymmärsi ikävän ja siinä vaati kieltämättä mielikuvitusta, että jaksoi luoda uskoa pieneen ihmiseen, jonka maailma koostuu vain konkreettisista asioista ja loput ovat vain pelottavia kummajaisia. Myös miehelle ero omasta lapsesta otti koville. Olisipa ollutkin niin, että lomille olisi päässyt kerran kuussa, mutta kolmen kuukauden kines syö miestä. :-\ Ja ei tainnut tuo A-maa olla niitä kaikista turvallisimpia kohteita - - ainakiaan, kun menee sinne perustamaan operaatiota - - tuskin on vieläkään... :-X
-
Jaksamista kaikille, joiden toinen puolikas on juuri lähtenyt!
Kyllä se arki siitä lähtee suttaantumaan. Kohta sitä jo ajattelee, että mitä se tänne nyt joka ilta soittelee ;)
Ja pian on eka loma tiedossa niin on mitä odottaa.
Oma mies tulee (jos kaikki menee niin kuin pitää) ekalle lomalle 23.11. eli ihan kohta :D.
-
meilläkin huomaa että vanhin poika kaipaa isäänsä todella paljon... pienimmälle riittää viel äiti ja äidin syli ;)
-
Tuossa kun lueskelin noita lähtöfiiliksiä niin onko se tosiaan noin rankkaa?
Kun järjellä ajatellen äijjät lähtee työkeikalle jossa on kai käsittääkseni (tällä hetkellä) eläminen turvallisempaa (tarkoitan K-maata) kuin arkielämässä Suomessa. Palvelusvapaat pyörii tiheästi ja yhteydenpito alas sujuu helposti.
Omasta mielestäni on ja ei ole. Ei ole ihan läpihuutojuttu, että oma rakas lähtee pidemmäksi aikaa kauas, oli kyse sitten "tavallisesta" työkeikasta, rauhanturvaamisesta tai jostain muusta. Kotimaassakin kaukosuhteessa eläminen, ainakin jos muuhun on jo ehtinyt tottua, saattaa ajoittain olla aika rankkaa.
Olkoon Kosovossa (ja kaikkihan eivät sinne Kosovoon lähde) noin käytännössä miten turvallista tahansa, poikkeavat olosuhteet (ainakin useimpien meistä ;)) arkielämässä vallitsevista. Eli faktoista huolimatta saattaa tuntua pelottavalta. Yksi suuri ero muuhun työkeikkaan tai esimerkiksi opiskelijavaihtoon verrattuna on myös se, ettei sinne noin vain lähdetä mukaan tai pistäydytä oikein kovan ikävän iskiessä katsomaan. Ja vaikkei koneeseen tulisi noin vain rahan ja ajan puutteessa muutenkaan hypättyä, mahdollisuus tehdä niin jo pelkästään lohduttaa.
Ja vielä, niinkuin kaikki vähänkin itkuherkät tytöt ja pojat tietävät, ei se, että itkettää kovastikin, tarkoita vielä maailman kaatumista tai jonkin oikein kamalan asian tapahtumista. :)
-
Tuossa kun lueskelin noita lähtöfiiliksiä niin onko se tosiaan noin rankkaa?
Samoilla linjoissa zatun kanssa...
Tosin näitten reissujen aikana olen kai jo niin tottunut että mies on vuoden kotona ja vuoden reissussa, että siihen lähtemiseen ja tulemiseen on jo tottunut. Tosin joka kerta kun miestäni menen kentältä hakemaan on mahassa tuhat perhosta ja ihan vastarakastunut olo ja kun loma loppuu ja mies viety kentälle, on olo haikea...
Ja kai aika kultaa muistot... ;)
-
No nyt se sitten tosiaan lähti. Olen tässä pari päivää seuraillut keskusteluja ja viimein rohkenin itsekin rekisteröityä. Tiistaina tosiaan oli ensimmäinen lähtö ja kyllähän se vaan kirpaisi, vaikka siihen oltiinkin varauduttu ja lähtöä odtettu kesästä saakka. :-\
Yhtäkkiä sitä olikin ihan yksin, eikä toiseen niin vaan saakkaan yhteyttä silloin kun haluaa. Mutta nyt kun lähtöpaivä on jo takana, niin tuntuu jo paremmalta.
Tänään kuulin myös ensimmäisen loma-ajankohdan: tammikuun alussa, joten sitä suurella innolla odottelen! Onhan sinne vielä tovi..
Ja se puhelin on tosiaan aika hassu, vaikka kuinka sen tietää jo, että se kaiku sieltä ekana vastaa, niin aina sitä luulee juttelevansa jonkun naisen kanssa :P
Eikun vaan iloista mieltä ja muistakaa, että suklaa auttaa aina!! :D
-
Joopa!Sinne lähti Kosovoon minunkin mies viime tiistaina, joten huomenna tulee viikko leskirukkana elämää täyteen ::) :)
Vaikka sitä kuinka yrittää ennalta miettiä, että millaista se elämä sitten on kun toinen on siitä arjesta poissa, nii ei siihen kuitenkaan voi varautua mitenkään kaikenkattavasti! :-\.
Fiilikset vaihtelee, varsinkin aluksi, kun kaikki ystävät ja joskus myös sukulaiset on kimpussa kyselemässä ukon kuulumisia. Kivahan ajatuksia on heidän kanssaan vaihtaa, mutta eivät he voi ihan täysin kuitenkaan ymmärtää, millaisia kiemuroita rt-reissuista elämään tulee, eikä sitten toisaalta jaksa ihan kaikille koko ajan tilittää ns. miltä oikeesti kulloinkin tuntuu!
Siksipä tuntuu tosi helpottavalta ja hauskaltakin, että voi tällä foorumilla olla "kaltaistensa" joukossa :) :)
-
Siksipä tuntuu tosi helpottavalta ja hauskaltakin, että voi tällä foorumilla olla "kaltaistensa" joukossa :) :)
Sepä. täällä ei tarvitse selitellä ... mutta ole onnellinen, että lähimmäisesi ovat kiinnostuneita!
-
Kyllä olo on tavallaan helpottanut ekasta päivästä lähdön jälkeen. Mutta sit on tietty tullu uusia murheita ja ajateltavaa matkaan. Mutta vielä pitäs lomaa ootellaa jouluun asti. Mutta eiköhän se suju niinku tähänkin asti.
-
No ei nyt ihan vielä, mutta kohta kuitenkin. ::) Kaksi kotiviikonloppua vielä, koulutus siinä välissä. Milloinkohan alkaa tuntua tuo reissu todelliselta? Ilmeisesti siinä vaiheessa, kun odottelen ensimmäistä puhelua/s-postia sieltä kaukaa.
-
Sinne se meni.
Äsken tulin töistä kotiin, eikä olohuoneen lattialla ollut enää sitä kasaa, joka odotti pakkaamistaan. Se on nyt pakattu ja tällähetkellä varmaan jo lentokoneen ruumassa.
Minä yritän tajuta, että nyt on koti toista puolikasta vajaa
Vaikka ajatuksissa ollaan yhdessä, se ei ole sama asia.
Rt-leskeys - täältä tullaan!
-
Seuraavat kolme viikkoa lienee ne henkisesti rankimmat. Sitten kun saavat lomat sovittua ja ensimmäisen oottelu alkaa lähestyä ni alkaa jotenkin helpottaa, näin mulla ainakin kävi. Jotenkin se alku oli niin utuista ja ensimmäinen lomaväli tuhottoman pitkä. ::)
Paljon paljon voimia ja positiivista energiaa sulle Ela! :icon_thumright:
-
Seuraavat kolme viikkoa lienee ne henkisesti rankimmat. Sitten kun saavat lomat sovittua ja ensimmäisen oottelu alkaa lähestyä ni alkaa jotenkin helpottaa, näin mulla ainakin kävi. Jotenkin se alku oli niin utuista ja ensimmäinen lomaväli tuhottoman pitkä. ::)
Paljon paljon voimia ja positiivista energiaa sulle Ela! :icon_thumright:
Täällä samaa mieltä Kasun kanssa!! Tsemppiä Ela :thumbsup: !
-
Sinne se meni.
Äsken tulin töistä kotiin, eikä olohuoneen lattialla ollut enää sitä kasaa, joka odotti pakkaamistaan. Se on nyt pakattu ja tällähetkellä varmaan jo lentokoneen ruumassa.
Minä yritän tajuta, että nyt on koti toista puolikasta vajaa
Vaikka ajatuksissa ollaan yhdessä, se ei ole sama asia.
Rt-leskeys - täältä tullaan!
Tsemppiä Elalle!! :wav: Kyllä se siitä!
-
Rt-leskeys - täältä tullaan!
Onnea ja menestystä alkaneelle uralle! :)
Ja kodin tyhjyyteen tottuu - ainakin vähäsen.
-
Tsemppiä Elalle.Alku tuntuu vaikealta,mutta kummasti kaikki alkaa sujumaan vaikkei sitä heti uskoisi ;)..Ja kuinka ollakkaan huomaat että kohtahan se aika on ohi ja mies taas vierellä :-*
-
Yllättävän (ehkä jopa pelottavan) nopeesti rt-leskeyteen tottuu. Meillä nyt neljännes missiosta takana, eikä enää tunnu niin kamalalle. Alkuun tuntui, ettei tätä vuotta kestä millään täysjärkisenä ;)
Ja muistoja tästäkin kertyy, ihania ja kamalia. Rakkaus ainakin tuntuu vain vahvistuvan, joten se on plussapuolia tässä "kärsimyksessä".
Tsemppiä Elalle, kohta huomaat nauttivasi yksinolosta ja lomanodotus-fiiliksestä ;D On se vaan niin kiva tunne, olo kuin vastarakastuneella...
-
Me kun ollaan tavattu vasta vuosi sitten, niin olo on koko ajan ollu kuin vastarakastuneella ;D :love5:
-
Kyllä se siitä lähtee menemään vaikka alussa onkin orpo olo. Kaikessahan se on kerta ensimmäinen, mutta on se luojan lykky, että olet kuitenkin hyvässä seurassa ja huolenpidon alla!! ;D Ettei ihan issekseen tartte kärvistellä... ;)
-
No niin nyt se sitten taas lähti ja tämä lähtö oli kyllä ihan kaamee, kun oli toi masennus jo valmiiksi niin kova, mutta on kyllä se mies ihana, kun totes vaan etä jos liian vaikeeksi käy niin tulee sitten kotiin kesken vuoden. IKINÄ en moista optiota edes harkitse lunastavani, mutta on se ihana tietää että on se kaikkein tärkein sille miehelle :)
-
Kyllä se Ela siitä lähtee kulkemaan... ;)
Aika tuntuu välillä tolkuttoman pitkältä, varsinkin just sillon kun mies vasta lähtenyt ja seuraavaan näkemiseen viikkoja. Mutta ihana olotila sitten kun loma alkaa lähestyä..... ;D
-
Kaikille kultaansa odottaville paljon TSEMPPIÄ ja JAKSUJA! ;D Sisulla vaan eteenpäin!
Muistakaa että teillä on toinen siellä jossain myös samassa veneessä teidän kanssa ikävänkin suhteen! :)
Aika kulkee kyllä ajoittain TOODEELLLAA hitaasti ja LANAfiilikset on kovia, mutta siihen auttaa SUKLAA ,VILTTI ja LEFFA ;D
*huokaa..voi niitä lomanodotusfiiliksiä juuri ennen lomaa ja lentokenttäodottelua...aah...perhosia vatsassa*
-
Maanantai sen kun lähestyy. :icon_pale: Ei olekaan ihan pala kakkua, enää.
-
Rohkeutta Zatu!
-
Hurjasti tsemppiä Zatu, te selviätte tästä yhdessä!! :) :)
Nauttikaa nyt kunnolla toisistanne viikonloppuna jotta sitä hellyyttä ja rakkautta on kunnolla varastossa! ;)
-
Maanantai sen kun lähestyy. :icon_pale: Ei olekaan ihan pala kakkua, enää.
Käytetään nyt kaikki nämä kliseet, eli "kyllä se sieltä pian takaisin tulee..." ;D
-
Maanantai sen kun lähestyy. :icon_pale: Ei olekaan ihan pala kakkua, enää.
Käytetään nyt kaikki nämä kliseet, eli "kyllä se sieltä pian takaisin tulee..." ;D
Puoli vuotta menee hujauksessa, kohta se on taas kotona riesana... :P
Tosissaan: Zatulle rohkeutta jaksaa ja miehelle tsemppiä koitokseen :D
-
Maanantai sen kun lähestyy. :icon_pale: Ei olekaan ihan pala kakkua, enää.
Käytetään nyt kaikki nämä kliseet, eli "kyllä se sieltä pian takaisin tulee..." ;D
Puoli vuotta menee hujauksessa, kohta se on taas kotona riesana... :P
Kiitos tsempeistä. :)
Ja edellisiin kommentteihin viitaten: ;D. Mutta oikeasti, ei se reissuun lähtö noin yleensä, vaan se määränpää. ::)
-
Tsemppiä, Zatu!
Eiköhän ne pojat siellä kuitenkin ihan hyvin pärjää... :) Parempi pysyä positiivisena. :)
-
zatulle tsemppistä lähtöikäviin ja pelkoihin. :)
-
Zatulle tosi paljon voimia. :grouphug:
-
Lippu korkealle Zatu ! ;D
-
Maanantai sen kun lähestyy. :icon_pale: Ei olekaan ihan pala kakkua, enää.
Punaviini auttaa ;D Ja sun kokemuksella tästä leskeilystä puoli vuotta menee tosi nopeaa ;)
-
Nauttikaa nyt kunnolla toisistanne
No tulihan se sieltä.... :help:
-
Nauttikaa nyt kunnolla toisistanne
No tulihan se sieltä.... :help:
Pitäähän ne iänikuiset kliseetkin heittää ;) ;) ;D
-
Punaviini auttaa ;D Ja sun kokemuksella tästä leskeilystä puoli vuotta menee tosi nopeaa ;)
Niinhän se menee. Ja jos juo tarpeeksi punaviintä, ei välttämättä edes huomaa, että mies on Afganistanissa. ;D ;D
Niin, ja kiitoksia kaikille, kun olette hengessä mukana. :)
-
Sinne lähti. Nyt koitan jotenkin tottua tähän taas, ja odottelen ensimmäistä viestiä sieltä jostain. Ei auta mikään tekopirteys tässä kohtaa: tuntuu vähän ontolta. :-\
-
Sinne lähti. Nyt koitan jotenkin tottua tähän taas, ja odottelen ensimmäistä viestiä sieltä jostain. Ei auta mikään tekopirteys tässä kohtaa: tuntuu vähän ontolta. :-\
Jaksamisia Zatulle! Tuttu tunne minullekkin..
-
Jaksamisia vaan zatu! Kohta se sieltä jo lomille tulee ;)
-
pakko nyt kysästä kokeneelta että onko se aina yhtä haikeita ja vaikeita ne lähtöfiilikset? on varmaanki... ???
sulle zatu paljon jaksamista ja voimia!! :)
-
pakko nyt kysästä kokeneelta että onko se aina yhtä haikeita ja vaikeita ne lähtöfiilikset? on varmaanki... ???
Jaa-a. Tämä on vasta kolmas kerta. ;) Väittäisin, että ensimmäisellä kerralla oli vaikeinta. Muttei taida ihan helpoksi muuttua edes kokemuksen myötä.
-
Joukossa on taas uusia jäseniä, joiden miehillä on reissuunlähtö kohta edessä. Mitkä ovat tunnelmat? ???
-
...tai siis lähti jo maanantaina.
Päällimmäisenä ajatuksena on suunnaton ylpeys omasta miehestä. Etärakkaudesta on jo yhteensä melkein kuuden vuoden kokemus, joten 10 kk menee varmaan nopeasti.
Nyt alkavan ajanjakson tunnussanat ovat: itsenäinen, aktiivinen ja terveelliset elämäntavat :D
-
Nyt alkavan ajanjakson tunnussanat ovat: itsenäinen, aktiivinen ja terveelliset elämäntavat :D
Kuulostaa siltä, että hyvin tulee sujumaan. Hienoa! :)
-
Päällimmäisenä ajatuksena on suunnaton ylpeys omasta miehestä. Etärakkaudesta on jo yhteensä melkein kuuden vuoden kokemus, joten 10 kk menee varmaan nopeasti.
Tuo taas on sitä, mitä me lähtijät haluamme kuulla.
"Kyllä se muija siellä pärjää, on se sen verran sitkee sissi..."
:icon_salut:
-
kunnes eksyy IRC-kanavalle #rtlesket ja tuo viimeinen unohtuu sata varmasti ;D
...M tarkoittikin ehkä esim. liikuntaa. ;D (Sanoo hän, joka hörppii täällä olutta netin ääressä.)
Mutta siis, positiivinen asenne heti alkuunsa auttaa kyllä varmasti jatkossakin. Itselläni ehti hetkeksi lähdön jälkeen positiivisuus hieman himmentyä... ;)
-
Joukossa on taas uusia jäseniä, joiden miehillä on reissuunlähtö kohta edessä. Mitkä ovat tunnelmat? ???
Mulla on tosiaan poikaystävä lähdössä 9.5. Tuntuu, että aika on mennyt todella nopeasti siitä, kun hänelle tuli helmikuussa (?) tieto siitä, että pääsee lähtemään. Ajatukset ovat onneksi selkiytyneet todella paljon siitä "alkujärkytyksestä". Olo on jännittynyt ja hieman pelokaskin, miten tuleva vuosi tulee sujumaan.. :-\ Mutta ehkä se kuuluu asiaan :) Olen kuitenkin hyvin onnellinen L:n puolesta ja ylpeä hänestä, että pääsee toteuttamaan omia toiveitaan ja hankkimaan uusia kokemuksia. Hän palaa huomenna rotaatiokoulutuksesta ja sitten meillä on onneksi vielä viikko aikaa nauttia toistemme seurasta :)
-
Joukossa on taas uusia jäseniä, joiden miehillä on reissuunlähtö kohta edessä. Mitkä ovat tunnelmat? ???
Juu 9.5. on miehellä lähtö Kosovoon edessä ja aika hyvillä fiiliksillä ollaan tällä hetkellä. Kun tieto reissusta tuli niin puhkesin ensireaktiona itkemään, toisaalta siksi kun olin niin onnellinen toisen puolesta ja toisaalta siksi, kun pelkäsin miten tulen itse pärjäämään yksin pienen vauvan kanssa. Ja tietysti raskaushormoonit laittoi silloin itkemään jokaisesta pikku asiasta... :-[
Nyt ollaan oltu vauvan kanssa viikko kahdestaan ja hyvin on mennyt, joten enää ei sen puoleen jännitä tai pelota, kyllä me tytöt pärjätään! Mies palaa koulutuksesta vasta ensi perjantaina, joten neljä päivää ehditään sitten olla enää yhdessä ennen lähtöä. Ikävä tietysti tulee olemaan kova, mutta kaukosuhteessa ollaan eletty suurin osa seurustelustamme, joten en usko että tämä tulee olemaan yhtään sen pahempaa. Kunhan vaan yhteydenpito pelaa puolin ja toisin, niin uskon että ihan hyvin se vuosi menee. Voi olla miehelle vaikeampaa kuin minulle, kun joutuu eroon tyttärestään, johon hullaantui täysin heti ensikohtaamisella!
Mutta positiivisella asenteella mennään eteenpäin, ylpeä olen miehestäni ja vilpittömän onnellinen, kun pääsee toteuttamaan unelmaansa ja näkemään vähän maailmaa! Kun vaan kaikki kaveritkin osaisivat ajatella samalla tavalla...alkaa ärsyttää, kun kaikki tuomitsee mieheni siitä, kuinka hän nyt hylkää perheensä... >:( Eihän se meitä mitään hylkäämässä ole!
-
Anna muiden puhua mitä puhuvat!
Teillä tulee kuitenkin olemaan jotain, mistä kertoa lapsenlapsille.
-
Kylä vittuttaa. >:( :'( Tiistaina alkaa EU:n nopean toiminnan joukkojen koulutus...
Fuckin* fuck... :angry4:
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Tervetuloa kymmenien leskien kainaloon foorumille! :D
Täältä ainakin löytyy kuuntelevia ystäviä ja varmaan myös käytännön apujakin, jos pulaan joutuu...
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Toivottavasti kaikki lähtee kuitenkin sujumaan hyvin. Jaksamista! :)
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Rohkeutta, kyllä sinä jaksat. Vaihtelevasti varmasti, mutta selviät kyllä. :lohtu:
Hätä keinot keksii. (Kuten tämän foorumin. ;))
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Jaksamista ja rohkeutta!
Olethan kuullut jo Rauhanturvaaja liiton Kotona- ja kaukana projektista? Heiltä on mahdollisuus saada tarvittaessa apua, jos kotona kaipailet johonkin hommeliiin auttavia käsiä. http://www.sinibarettiliitto.fi/kotka/ Sivut on vähän vanhat mutta Hölkkäristä (www.holkkari.net) löytyy oma keskusteluosionsa, josta varmasti saat tarkempaa tietoa!
Ja varmasti meistä leskistäkin saadaan tarvittaessa vaikka lapsenvahtia, jos haluat vetää vähän henkeä!
-
kiitos kaikille kivasta tuestanne...oli oikea päätös kirjoittaa tänne...on jo nyt parempi mieli...vähän hymyilyttääkin
-
kiitos kaikille kivasta tuestanne...oli oikea päätös kirjoittaa tänne...on jo nyt parempi mieli...vähän hymyilyttääkin
Hieno juttu, jos edes vähän saa hymyä aikaan foorumille kirjoittelu! :)
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
Vastauksista päätellen Ruminilla taitaa olla se aika kuusta. Kenenkään paha mieli ei missään tapauksessa ole "hohhoijjaa" -osastoa.
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
>:( >:( Yhdyn täysin Hanran sanoihin!
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
>:( >:( Yhdyn täysin Hanran sanoihin!
>:( Minä myös! Voi itse tietty kokeilla pyörittää taloa 2 lapsen kanssa remontin ollessa kesken ja todeta kuinka helppoa se on :-X
Jaksamista pärjäät varmasti! :D
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin ei oo saanu vappuna (viesteistä päätellen) ja täytyy täällä sitten ilkeillä >:(
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
>:( >:( Yhdyn täysin Hanran sanoihin!
>:( Minä myös! Voi itse tietty kokeilla pyörittää taloa 2 lapsen kanssa remontin ollessa kesken ja todeta kuinka helppoa se on :-X
Jaksamista pärjäät varmasti! :D
Yhdyn edellisiin! Rumin :angry7: :angry5:
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
Vastauksista päätellen Ruminilla taitaa olla se aika kuusta. Kenenkään paha mieli ei missään tapauksessa ole "hohhoijjaa" -osastoa.
Mutta jos ruminilla ei ole taloa rakenteilla, kahta muksua tai edes sitä kainaloa ollenkaan... Eikös silloin voikin sanoa että huhhuijaa?
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
Vastauksista päätellen Ruminilla taitaa olla se aika kuusta. Kenenkään paha mieli ei missään tapauksessa ole "hohhoijjaa" -osastoa.
Mutta jos ruminilla ei ole taloa rakenteilla, kahta muksua tai edes sitä kainaloa ollenkaan... Eikös silloin voikin sanoa että huhhuijaa?
Minun mielesta huhhuijaa kuulostaa/tarkottaa erilaiselta, kun hohhoijaa.. ::) :-X
-
Hirveän surulliset ja yksinäiset. Meillä on kaksi pientä poikaa ja taloremontti kesken. Ja minua pelottaa, että miten minä jaksan, kun ei ole kainaloa, jossa saisi akkunsa ladata ja itkunsa itkeä.
Hoh hoijaa!
Rumin: Todella törkeästi sanottu! >:(
Vastauksista päätellen Ruminilla taitaa olla se aika kuusta. Kenenkään paha mieli ei missään tapauksessa ole "hohhoijjaa" -osastoa.
Mutta jos ruminilla ei ole taloa rakenteilla, kahta muksua tai edes sitä kainaloa ollenkaan... Eikös silloin voikin sanoa että huhhuijaa?
Minun mielesta huhhuijaa kuulostaa/tarkottaa erilaiselta, kun hohhoijaa.. ::) :-X
Really???? :o :o No saattaahan tuo kuulostaa, anakin se kirjoitetaan ihan eri tavalla. ;D
-
Noniih... Jos vaikka palattaisi takaisin aiheeseen, kiitos. :)
-
Nyt se sitten lähti... :'(
-
Tsemppiä KooKoo!!! Tänään tuntuu varmasti tosipahalta (ja ehkä monena muunakin päivänä), mutta selviätte tästä varmasti entistä vahvempina!!! (mikä on hirvee klisee edes sanoa sulle toss tilanteess, mutta niin se vaan on :))
-
Nyt se sitten lähti... :'(
Kyllä se siitä! Jaksamista, pian se vuosi menee, puolikaskin meni kuin siivillä! :D
-
Nyt se sitten lähti... :'(
Tsemppiä!
Muistat vaan, että tämä on vain väliaikaista. :-\
Ja kun paha olo iskee, täältä löytää aina tukea. :)
Privanakin saa aina viestittää! :)
-
Tsemppiä KooKoo. Muista positiivinen elämänasenne ;)
-
Nyt se sitten lähti... :'(
Jaksuja! Ja tosiaan, privana saa ottaa yhteyttä, jos siltä tuntuu!! :)
-
Nyt se sitten lähti... :'(
Tsemppiä ja jaksamista sinulle KooKoo :grouphug:
-
Pakko tunnustaa, että aika iso itku pääsi aamulla, kun L laittoi oven kiinni ja lähti.. :'( Tosi ristiriitainen olo, kun on yhtäaikaa onnellinen (hänen saamastaan mahdollisuudesta) ja surullinen... Kyllä mä uskon, että tästä selvitään, mutta alku tuntuu melkoisen hankalalta :-[ Täytyy vaan pitää itsensä kiireisenä töiden, koulun ja harrastusten ym. suhteen.
-
Muistan viela ihan selvasti sen tunteen, kun K ensimmaisen kerran lahti.. Nyt on puoli vuotta takana ja hengissa viela. ;) Kylla sita niiden alkuvaikeuksien jalkeen oppi (kai) itsestaan elamaan. Ja itsensa kiireisena pitaminen ainakin toimi minulla hyvin.
Tsemppia Kookoo ja Outi! Kohtahan jo paasette ensimmaisiin lomanodotus kutkutusfiiliksiin. :D
-
Pakko tunnustaa, että aika iso itku pääsi aamulla, kun L laittoi oven kiinni ja lähti.. :'( Tosi ristiriitainen olo, kun on yhtäaikaa onnellinen (hänen saamastaan mahdollisuudesta) ja surullinen... Kyllä mä uskon, että tästä selvitään, mutta alku tuntuu melkoisen hankalalta :-[ Täytyy vaan pitää itsensä kiireisenä töiden, koulun ja harrastusten ym. suhteen.
Jaksamisia sinullekin, Outi!
Tuttuja tunteita käyt läpi! :)
-
Nyt se sitten lähti... :'(
Jaksuja! Ja tosiaan, privana saa ottaa yhteyttä, jos siltä tuntuu!! :)
Tässä yhdyn IQ:n ja Janican sanoihin! Paljon jaksamisia kaikille!!! Alku aina hankalampaa..Voimia ja auringonsäteitä! :D
-
Juuri eilen muisteltiin niitä tunteita kun mies lähti ensimmäisen kerra.
Kyllähän silloin tuntui kurjalta ja huoli tulevaisuudesta mietitytti.
Mut pian se helpotti ja nyt siihen on jollain tavalla tottunu ;)
Kaikille uusille rt-vuoden aloittaneille tsemppiä :thumbsup:
-
Taidanpa ilmoittautua rt leskien joukkoon. Mies on nyt kosovossa ja jäin tänne pienen pojan kanssa kotiin. Kaksinoloa tuli jo koulutksen ajan harjoteltua...kaippa se tästä lähtee sujumaan pikku hiljaa.
-
Taidanpa ilmoittautua rt leskien joukkoon. Mies on nyt kosovossa ja jäin tänne pienen pojan kanssa kotiin. Kaksinoloa tuli jo koulutksen ajan harjoteltua...kaippa se tästä lähtee sujumaan pikku hiljaa.
Kyllä se siitä! :) Jaksamisia sinullekin! :)
-
Lähtee se, sujumaan siis. Ja täällä, näiden kokeneiden leskien seurassa, olet hyvissä käsissä. :lohtu: Usko pois.
-
Tervetuloa Wilma! Varmasti lähtee sujumaan ja vaikka välillä takkuileekin niin täällä on hyvä tuki ja turva olemassa!
-
Jess messiin vaan! Hyvin se lähtee :) Tsemiä ja voimia! :sunny:
-
Tsemppiä ja jaksuja kaikille joiden mies on nyt lähtenyt.Vaikka nyt vaikeelta tuntuu huomaatte pian että se puolivuotta tai vuosi on mennyt nopeaa ja oma kulta tuleekin kotiin :-*...ja täältähän löytyy hyvää tukea aina kun sitä tarvitsee
-
Tännehän mä löysin vihdoin. Viikon olen pyöriny netissä ja surffannu parin rauhanturvaajan nettipäiväkirjoja, joita on muuten ollu tosi ihana lukee. Intouduin perustamaan oman bloginikin jopa, kun tuntu että ajatukset ei päästä lopu sitten millään. Eka viikkon on kamala! :-[ Mutta nyt tuntuu jo huomattavasti paremmalta. Olen saanut kirjottaa omista tuntemuksista sekä lukea niitten solttujen elämästä siellä ja sen jälkeen. RT-leskistä jossain siellä huomasin puhuttavan, ja vimmatusti näitä sivuja olen etsinytkin. And here I am ;D voittaja fiilis. Ihanaa etten mä ole yksin näitten ajatuksieni ja surkujeni kanssa.
Kävin vaan ekana lukemassa keskustelun RT-naisista, joka rönsyli pettämiseen aika piankin...alko oma piru nostaa päätään >:D mut onneks ei kauaa viipyny!
Tosi upeeta että löytyy tsemppaajia ja koko foorumi on huippu-idea! ;)
-
Tervetuloa vaan Jansku! Ihan oikeeseen paikkaan löysit! ;)
-
Hyvä kuulla, Jansku, että olet alun vaikeuksista voiton puolella. :) Ja tervetuloa addiktoitumaan!
Olisi kiva, jos voisit lueskelemiesi nettipäiväkirjojen osoitteet laittaa vaikka tämän osion "Linkkejä" otsikon alle, muitakin saattaisi kiinnostaa. :)
-
Oishan se kivä lähteä, mutta kun ne ajat on ohi 8)
-
Niin se taitaa olla... Sitoumus menee umpeen kuun lopussa, enkä taida enää uutta hakea. Annetaan nuorempien hoitaa, ei kai siellä minun aina tartte olla. :)
Aika aikaa kutakin.
-
Vitsi, kohta se taas lähtee 8)
Kiva kiva :P
:sad8: :sad2:
:kiusa:
voi ku jo meilkii...
-
Minnekkäs se Tehotypyn ukko lähteekään? :)
-
No kuhan pysyy vähän aikaa pois kotoota :P
Toivottavasti on kuitenkin lomilla tervetullut kotiin? ;)
-
Minnekkäs se Tehotypyn ukko lähteekään? :)
No kuhan pysyy vähän aikaa pois kotoota :P
;D Vai semmonen tapaus teillä..
-
No niitähän odotetaan aina yhtä innokkaasti :glasses9:
Sehän on vaan jees, et se lähtee ni on jotain mitä odottaa :P
Kuinka mones reissu teillä on jo alkamassa? ;)
-
Toivottavasti on kuitenkin lomilla tervetullut kotiin? ;)
No niitähän odotetaan aina yhtä innokkaasti :glasses9:
No sitten kuulostaa paremmalta. ;)
-
Kuinka mones reissu teillä on jo alkamassa? ;)
Kolmas :) toivottavasti ei kuitenkaan viimeinen
Toi on oikeeta puhetta
-
No nyt on sitten pikkuveikan vuoro lennähtää alas! Bon voyage! :icon_salut:
Ja huomenna alkaa myös miehellä Kotiutumismatka halki Balkanin ja Baltian... ristiin menevät elämäni miehet että heilahtavat ;D
Polje jo kotiin kulta!
-
Minnekkäs se Tehotypyn ukko lähteekään? :)
B-maahan :)
(tai niin se ainaki mulle väittää) :rotf:
No kuhan pysyy vähän aikaa pois kotoota :P
Mihin päin B-maata miehesi menee? Tai ikäänkuin niitä vaihtoehtoja olisi niin kamalan montaa...
-
Mä odotan kauhun sekaisissa tunnelmissa, että mitä tuleman pitää! Herra lähtee toukokuussa .
NO, sen ainakin tiedän, että tylsä kesä tulee!!!
-
Mä odotan kauhun sekaisissa tunnelmissa, että mitä tuleman pitää! Herra lähtee toukokuussa .
NO, sen ainakin tiedän, että tylsä kesä tulee!!!
Eeeeeeeeeeeeeeei tule...... ::) ;D.
-
NO, sen ainakin tiedän, että tylsä kesä tulee!!!
Vannomatta paras ;)
-
Mä odotan kauhun sekaisissa tunnelmissa, että mitä tuleman pitää! Herra lähtee toukokuussa .
NO, sen ainakin tiedän, että tylsä kesä tulee!!!
Eeeeeeeeeeeeeeei tule...... ::) ;D.
No eihän Tintsu voi tänne kirjoittaa asioiden todellista luonnetta, jos mr. Tintsu vaikka käy näitä lukemassa... ;) Tylsä kesä joo.. hihiih... :laughing1:
-
Mä odotan kauhun sekaisissa tunnelmissa, että mitä tuleman pitää! Herra lähtee toukokuussa .
NO, sen ainakin tiedän, että tylsä kesä tulee!!!
Tunne on enemmän ku tuttu. Ekaa reissua kauhun sekasissa tunnelmissa odotan. Ja kovasti yritän vielä painaa sen taka-alalle vähähks aikaa. Kesästä tulee extremetylsä ja työn täyteinen.. :-\
-
Juuh, Kiitti tuesta!
Paras tässä on ehkä se, että mä olin 4v. sitten lähdössä, mutta en sit päässyt ;D Mut silloin ei nykyinen herra ollut kuvioissa.
Ja herralle olen tästäkin palstasta jo maininnut... hölömö lörppösuu kun olen! Huom rekisteröitynä alle 20h ;D
Ja ikuvaa tässä on se, että mulla on oikeesti elämäni ensimmäinen täyspitkä KESÄLOMA tiedossa, plaah!
On täällä ollut tapana pitää jotain miittejä? Siis livenä vertaistukea ála hauskanpito?
mut KYLLÄ SE SIITÄ ;)
-
On täällä ollut tapana pitää jotain miittejä? Siis livenä vertaistukea ála hauskanpito?
On :D. Sellainen on nytkin tiedossa, käypä lukemassa lisää toisaalla tällä foorumilla. Laita mulle vaikka yksityisviestiä jos et löydä missä tietoa on.
-
Jaksamista kaikille, jotka tänään "leskeytyivät"!
-
Jaksamista kaikille, jotka tänään "leskeytyivät"!
Täältä kans paljon jaksamista ja uskokaa pois nopeaan se puolivuotta/vuosi menee,vaikkei nyt ehkä siltä tunnukkaan :)
-
Nyt se sitten lähti aamulla :-[ hieman on outo olo..
Nyt kuitenkin arki kuljettaa eteenpäin, 2v:llä korvalääkäri ja vauva nukkuu parvekkeella- tokaluokkalainen lähti kouluun, hmmm..hieman haikeaa silti..nyt se on todellista!
-
Kattikselle voimia arjen aherrukseen...
-
Nyt se sitten lähti aamulla :-[ hieman on outo olo..
Nyt kuitenkin arki kuljettaa eteenpäin, 2v:llä korvalääkäri ja vauva nukkuu parvekkeella- tokaluokkalainen lähti kouluun, hmmm..hieman haikeaa silti..nyt se on todellista!
Jaksamista!
Ihmehän se olisi, jos ei yhtään haikealta tuntuisi.. Toivottavasti arki lähtee sujumaan kuitenkin hyvin! :)
-
Kattiksella paljon haleja ja voimia arjen pyöritykseen.
-
Kattiksella paljon haleja ja voimia arjen pyöritykseen.
Täältä myös.. Kyllä se siitä lähtee sujumaan.. :)
-
:) Kiitos kaikille-tämä vertaistuki auttaa niiiin paljon- :)
-
:) Kiitos kaikille-tämä vertaistuki auttaa niiiin paljon- :)
Todellakin.. Oon myös huomannu.. :)
-
Nyt se sitten lähti aamulla :-[ hieman on outo olo..
Ennen kuin huomaatkaan eka lomaan on aikaa 1½ viikkoa ;) Ja noita vanhoja ketjuja kannattaa selata ellet ole niin jo kovasti tehnytkin, itseäni ainakin auttoi kovasti ymmärtämään omia reaktioita näinä ensimmäisinä viikkoina :D
-
Kattikselle jaksamista arjen pyörittämisessä, ja niinkuin jo todettu se eka loma tulee yllättävän nopeaa :)
-
niinkuin jo todettu se eka loma tulee yllättävän nopeaa :)
No nyt todella kirjaimellisesti, just mesessä juteltiin että 27.6 kotiin, sepäs sattui mukavasti :wiggle2:
Eipä ole todella kauan!
-
Voimia Kattis sulle!!!Ennen ku huomaatkaan ni eka loma tulee. Mun kulta on tulossa 3 päivän päästä ja jotenkin tuntuu siltä et hups...nytkö se jo tulee!!!! :)
-
Huomenna on sitten lähtö taas edessä.
Edellisen kerran mies lähti Kosovoon taskussaan puolen vuoden soppari ja aikaakin lähdön valmisteluun oli useampi kuukausi.Puoli vuotta tosin venähti "hieman".Nyt lähtö tuli nopealla varoitusajalla ja perhettäkin on saatu kasvatettua tässä välissä.(kaikkea ne palvelusvapaat saa aikaan)
Ikävä tulee,se on ihan selvä asia mutta kai sen kanssa oppii taas jotenkin elämään.Mieltä kaihertaa se että miten ihmeessä pärjään muksun kanssa?Mielessä pyörii kaikki kauhukuvat korvatulehduskierteistä ja vesirokoista.Niin ja sitten tietysti se että miten musta voi tulla täksi seuraavaksi vuodeksi äiti sekä isä yhtäaikaa? ???
Jännä juttu miten muutaman minuutin puhelu Niinisalosta saa elämän uusiksi ja ajatukset sekaisin ihan vaan viikossa.
-
Huomenna on sitten lähtö taas edessä.
--
Ikävä tulee,se on ihan selvä asia mutta kai sen kanssa oppii taas jotenkin elämään.
Kyllä sen ikävän kanssa oppii elämään ja aikakin kuluu kummallisen äkkiä loppujen lopuks. Meillä on tätä jo kuukausi takana, ikinä en uskois et nyt jo niin paljon..
Voimia täältä vaan kauheesti, kyllä te siellä pärjäätte.. :)
-
Täältäkin hurjasti tsemppiä Mallalle! :)
Muilta foorumin osa-aika yksinhuoltajilta saat toivottavasti tukea ja ihan apuakin pikkuisen kanssa kahden selviämiseen.
-
Huomenna on sitten lähtö taas edessä.
Ikävä tulee,se on ihan selvä asia mutta kai sen kanssa oppii taas jotenkin elämään. Mieltä kaihertaa se että miten ihmeessä pärjään muksun kanssa?
Jännä juttu miten muutaman minuutin puhelu Niinisalosta saa elämän uusiksi ja ajatukset sekaisin ihan vaan viikossa.
Tiedän tunteen :lohtu:, kaikki asiat vaan vellovat päässä. Miehen lähtö oli kuukausi sitten. Ikävä oli aluksi ihan kamala, mutta nyt jo siihen on tottunut. Tsemppiä vaan lesken elämään!
Näin lapsettomana en osaa verrata. Varmasti tulee olemaan hankalia hetkiä, mutta myös antavia! Ja jos vain osais olla stressaamatta tulevasta. Ja asiat pitää hoitaa vaan yksi kerrallaan. Sit vaan tilittää tänne tuntoja, aina täällä on joku kuuntelemassa!
-
Kummallista,vein ukon kentälle ja nyt ne kaikki eilen pään sekoittaneet ajatukset on hävinneet jonnekkin.Vaihteeksi kuula ihan tyhjää täynnä. :o
Hiipi mieleen ajatus,että tämähän onkin tavallaan ihan luonnollista ja onhan tähän jo totuttu.
Olenko mä ainoa josta on tuntunut ihan luontevalta nähdä ukko ihanan ::) vihreissä kamoissa tekemässä lähtöä?
Tämän täytyy olla mielenhäiriö ja se itkuikävä iskee kohta salaa takavasemmalta. ???
-
Olenko mä ainoa josta on tuntunut ihan luontevalta nähdä ukko ihanan ::) vihreissä kamoissa tekemässä lähtöä?
Et ole! Miustakin isännän lähtö tuntui ihan tavalliselta työmatkalta, jonne lähdettiin ja sitten taas palataan jossain vaiheessa. :)
-
Nonnih. Loma on ohi ja mies lähti kohti Kosovoa. Mä olin tosi reipas ja hyvän tuulinen koko aamun, eikä surettanut yhtään. Kentällä oli muutamia tyttöystäviä kans ja muutama itki ihan silmät punaisena siellä. Olis tehnyt mieli käydä heitäkin lohduttamassa.
Aamu oli ihanan aurinkoinen, mutta kun kävin lentokentällä tuli synkkää ja ikävää sekä alkoi sataa...
-
Olenko mä ainoa josta on tuntunut ihan luontevalta nähdä ukko ihanan ::) vihreissä kamoissa tekemässä lähtöä?
Et ole! Miustakin isännän lähtö tuntui ihan tavalliselta työmatkalta, jonne lähdettiin ja sitten taas palataan jossain vaiheessa. :)
En minäkään ainakaan oman muistini mukaan mitään kovin järkyttävää ikävää tai luopumisen tuskaa reissusta ole tuntenut. Enkä kertaakaan itkenyt loman loppuessa vaikka tietenkin olisi ollut mukavaa saada jatkaa lomaa pidempäänkin.
Hyvillä mielin toivon ja odotan uutta reissua :).
-
Niinpä,mies on ollut nyt viikon reissussa ja tuntuu kuin olisi just tänä aamuna lähtenyt.Nämä ihanat lapsiperheen rutiinit pitää kyllä kiireisenä,edellisellä kertaa olin vielä huoleton opiskelijarenttu ;D ja aikaa siihen ikävöimiseenkin tuntui olevan loputtomiin.
Vielä ei ole tullut edes mieleen laskea viikkoja kotiinpaluuseen
Itseasiassa vasta tänään muistin kysyä tulevista lomista ::)
-
Niinpä,mies on ollut nyt viikon reissussa ja tuntuu kuin olisi just tänä aamuna lähtenyt.Nämä ihanat lapsiperheen rutiinit pitää kyllä kiireisenä,
Vielä ei ole tullut edes mieleen laskea viikkoja kotiinpaluuseen
Itseasiassa vasta tänään muistin kysyä tulevista lomista ::)
Voi että tämä on niiin totta, vaikka miten päin sen käntää se arki pyörittää meitä täällä päässä melkoisella hulinalla- olen jo nyt vakuuttunut siitä että tämä vuosi menee todella nopeasti 8)
-
uusimmassa Ruotuväki lehdessä kokosivun juttu tästä.
-
Tarkoititkos rumin TÄTÄ (http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=97&aid=1580) juttua, otsikolla "Sinne se lähti?" :D
-
Kyllä vaan kiitos :-*
-
Kyllä vaan kiitos :-*
No problemo.. ;D
-
Onks muuten kohta taas uudet lähössä maailmalle? Oon ihan pihalla.. ;D
-
Onks muuten kohta taas uudet lähössä maailmalle? Oon ihan pihalla.. ;D
Ens viikolla lähtee Afgojen rotaatio.
Sit seuraavaks ilm. vasta marraskuussa tuo Kosovon rotaatio...
-
Onks muuten kohta taas uudet lähössä maailmalle? Oon ihan pihalla.. ;D
Ens viikolla lähtee Afgojen rotaatio.
Juu Afgaporukka lähtee keskiviikkona.
-
Just äsken vasta huomasin ::)..
Mulla on menny jotenki ohi että Tarankin mies on lähdössä reissuun :o ??? :D..
ens keskiviikkona jo?
-
Just äsken vasta huomasin ::)..
Mulla on menny jotenki ohi että Tarankin mies on lähdössä reissuun :o ??? :D..
ens keskiviikkona jo?
Juu, huomenna lentokone vie Kabuliin ja sieltä sitten eteenpäin. Ns. äkkilähtönä tuli tää reissu.
-
Just äsken vasta huomasin ::)..
Mulla on menny jotenki ohi että Tarankin mies on lähdössä reissuun :o ??? :D..
ens keskiviikkona jo?
Juu, huomenna lentokone vie Kabuliin ja sieltä sitten eteenpäin. Ns. äkkilähtönä tuli tää reissu.
Huih. Millaiset fiilikset? ???
-
Just äsken vasta huomasin ::)..
Mulla on menny jotenki ohi että Tarankin mies on lähdössä reissuun :o ??? :D..
ens keskiviikkona jo?
Juu, huomenna lentokone vie Kabuliin ja sieltä sitten eteenpäin. Ns. äkkilähtönä tuli tää reissu.
Huih. Millaiset fiilikset? ???
Katsellaan huomenna. Tänään vielä syödään lettuja ja jäätelöä ;)
-
Sinne meni. Tulee sitten joskus jonain päivänä.
-
Sinne meni. Tulee sitten joskus jonain päivänä.
deam :-X
-
Sinne meni. Tulee sitten joskus jonain päivänä.
Nyt sitten vain sujuvaa reissua ja kaikkea muuta parasta! :)
-
Sinne meni. Tulee sitten joskus jonain päivänä.
Hups! :o Onpas täällä kerinnyt tapahtumaan yhtä sun toista niitten parin viikon aikana kun olen ollut poissa foorumista...
Ei muuta kuin onnea Taralle ja miehelle uuden reissun johdosta! :)
-
onnea Taralle ja miehelle uuden reissun johdosta! :)
Etsimättä tuli mieleen, jotta onko tuossa nyt varmasti oikea hymiö ???
-
onnea Taralle ja miehelle uuden reissun johdosta! :)
Etsimättä tuli mieleen, jotta onko tuossa nyt varmasti oikea hymiö ???
Tietenkin on. Rauhanturvaaminen on iloinen asia. Jonkun sekin on tehtävä.
-
Rauhanturvaaminen on iloinen asia. Jonkun sekin on tehtävä.
Ai. No sitten 8)
-
onnea Taralle ja miehelle uuden reissun johdosta! :)
Etsimättä tuli mieleen, jotta onko tuossa nyt varmasti oikea hymiö ???
Tietenkin on. Rauhanturvaaminen on iloinen asia. Jonkun sekin on tehtävä.
Näinpä, enkä usko että Tarakaan pahastuu hymiön käytöstä...
-
Kattoppa! Onnea missiolle! :thumbsup:
-
Juu, no en mäkään kyllä tota onnittelua ymmärrä, mut eipä se kait mulle kuulu. ::)
-
Mua on täällä lähinnä huvittanut, että onpas tästä nyt hulabaloo tullut meikäläisen perheen missiosta :P
-
Tietenkin on. Rauhanturvaaminen on iloinen asia. Jonkun sekin on tehtävä.
Ehkä lähtijän mielestä iloinen asia, tuskin muuten lähtis. Ja tohon jonkun sekin on tehtävä... niin pitää sitä monta epämiellyttävääkin asiaa tehdä, ja ilo sanaa en välttämättä moneenkaan niistä liittäis... ::)
-
Mua on täällä lähinnä huvittanut, että onpas tästä nyt hulabaloo tullut meikäläisen perheen missiosta :P
No ei kai nyt sen kummempaa hulabaloota sentään, ihan normaaleja toivotuksia. ;)
-
Kohta alkaa Kosovossaki vaihtua väki. Siispä marraskuussa leskeytyvät: miltä tuntuu?
-
Kohta alkaa Kosovossaki vaihtua väki. Siispä marraskuussa leskeytyvät: miltä tuntuu?
:pottytrain2: :puke: :sad5:
-
Kohta alkaa Kosovossaki vaihtua väki. Siispä marraskuussa leskeytyvät: miltä tuntuu?
:pottytrain2: :puke: :sad5:
Tuo kiteyttää varmasti kaiken..
-
Kohta alkaa Kosovossaki vaihtua väki. Siispä marraskuussa leskeytyvät: miltä tuntuu?
:pottytrain2: :puke: :sad5:
:grouphug:
-
Kohta alkaa Kosovossaki vaihtua väki. Siispä marraskuussa leskeytyvät: miltä tuntuu?
:pottytrain2: :puke: :sad5:
Niin.. 8.11 on se päivä sitten eikä siihen todellakaan pitkä oo. Urheasti otetaan vastaan kaikki mitä tulee mut kyllä mä niin mielelläni miehen täällä pitäisin.
-
Minä olen uusi täällä ja mies on vielä kotona. Koulutukseen lähtee sunnuntaina ja varsinainen lähtö on 1.12. Ja lähtö on Bosniaan.
Ihan tosi sekava olo on nyt. Mies jo ihan seurustelun alussa 9 vuotta sitten sanoi, että joskus vielä lähtee. Tässä välissä on ollut häät ja kaksi lastakin on syntynyt. Ja nyt se on ihan oikeesti menossa :icon_scratch:
Aika äkkiä piti päätös tehdä. Mies mietti tätä sekä minun, että työnantajan kannalta, mutta yhdessä päätettiin, että nyt kun unelmansa kerta pystyisi toteuttamaan, niin kyllä se on tehtävä. Työnantaja ei ollut ihan niin suopea, kuin vaimo. 8)
En nyt ihan vielä tuota käsitä, siis että ihan oikeesti on tämä kaikki hoidettava yksin. Mies on kuitenkin paljon lasten kanssa. lasten jaksaminen vähän huolestuttaa. Toivottavasti se Skype toimii...
-
Minä olen uusi täällä ja mies on vielä kotona. Koulutukseen lähtee sunnuntaina ja varsinainen lähtö on 1.12. Ja lähtö on Bosniaan.
En nyt ihan vielä tuota käsitä, siis että ihan oikeesti on tämä kaikki hoidettava yksin. Mies on kuitenkin paljon lasten kanssa. lasten jaksaminen vähän huolestuttaa. Toivottavasti se Skype toimii...
Tervetuloa tänne vaan anneaiti :D Varmasti on sekava olo nyt, mutta hyvin se tulee sujumaan, varsinkin kun noin hyvissä ajoin löysit tämän mahtavan foorumin mistä varmasti saat tukea ja tietoa :)
-
Joo kyllä se Skype ja Mese toimii Bosniassakin.
Ja kaikkiin muihin elämään ja rt-vuoteen liittyviin ongelmiin saa apua täältä. ;D
-
Anneaitille tervetulotoivotus.. :D Kyllä sitä jaksaa kun täällä meidän kanssa pyöriihyörii. :D
-
Toivottavasti se Skype toimii...
Toimii toimii. :) Jos saa vietyä oman läppärin niin mikä ettei sitä skypettele vaimon kanssa.
-
Toivottavasti se Skype toimii...
Toimii toimii. :) Jos saa vietyä oman läppärin niin mikä ettei sitä skypettele vaimon kanssa.
Onko se oma läppäri miten tärkee? meillä kun ei omaa konetta ole ja ollaan mietitty ostetaanko se miehelle. Sielä talossa, johon menee, pitäis kuitenkin olla koneet. Mut pitäiskö silti olla oma. jos tuo yhteydenpito on siitä kiinno, niin kyllä se ostetaan.
-
Toivottavasti se Skype toimii...
Toimii toimii. :) Jos saa vietyä oman läppärin niin mikä ettei sitä skypettele vaimon kanssa.
Onko se oma läppäri miten tärkee? meillä kun ei omaa konetta ole ja ollaan mietitty ostetaanko se miehelle. Sielä talossa, johon menee, pitäis kuitenkin olla koneet. Mut pitäiskö silti olla oma. jos tuo yhteydenpito on siitä kiinno, niin kyllä se ostetaan.
Meillä pärjäiltiin ihan hyvin ilman skypettelyä ja mesettelyä. Eikä omaa konettakaan mukana ollut. Puhelimella hoidettiin kuulumiset! :)
-
Onko se oma läppäri miten tärkee? meillä kun ei omaa konetta ole ja ollaan mietitty ostetaanko se miehelle. Sielä talossa, johon menee, pitäis kuitenkin olla koneet. Mut pitäiskö silti olla oma. jos tuo yhteydenpito on siitä kiinno, niin kyllä se ostetaan.
Toki, jos on kone mitä voi käyttää niin onnistuuhan yhteydenpito niinkin. Ei omaa tarvitse välttämättä olla. Meillä mies osti läppärin Bosniaan, koska niillä oli siellä vaan yks kone, joten yhteydenpito ois ollut hankalampaa ja muista riippuvaista. Onhan se toki parempi, että edes joskus pääsee koneelle, kuin ettei ollenkaan. Me vaan pidettiin tärkeänä sitä, että voidaan jutella joka ilta ja siihen oli edellytyksenä oma kone körmyssä.
-
Mulla on ihan outo olo. Välillä oon ihan varma jaksamisestani ja että vuosi menee hyvin. Sitten välillä oon vaan itkuinen ja surullinen. Ja toisaalta en edes tajuu mitä tapahtuu.
Yks tuttu, joka on yh sanoi, että viikot menee ok, mutta viikonloput voi olla rankkoja, kun ei oo ketään jakamassa arkea. Tiedä sitten...
-
Mulla on ihan outo olo. Välillä oon ihan varma jaksamisestani ja että vuosi menee hyvin. Sitten välillä oon vaan itkuinen ja surullinen. Ja toisaalta en edes tajuu mitä tapahtuu.
Yks tuttu, joka on yh sanoi, että viikot menee ok, mutta viikonloput voi olla rankkoja, kun ei oo ketään jakamassa arkea. Tiedä sitten...
No mun mielestä ne viikonloput oli kans pahimpia, mutta sitten me aina keksittiin ohjelmaa. Käytiin uimassa,syöttään sorsia tai puistoilemassa ja herkuttelemassa. Kyläilemässä jossain missä oli leikkiseuraa tai mummoloissa ym.
Sitten sitä illalla kun muskun sai nukkumaan niin mielellään rauhottui sohvalle istumaan ja ottaan omaa aikaa. Kaikkeen tottuu, muta tekemistä kannattaa viikonlopuille olla, kun jos jää keskenään muksujen kans sisälle ja itselläkin tulee ikävä niin se heijastuu tosi nopsaa muksujen käytökseen ja se ei ole kenellekkään rentouttavaa :-X :)
Mutta hyvin menee teilläkin varmasti :D
-
Jep jep. Ens maanaintaina tähän aikaan mies on jos Säkylässä koulutuksessa...
-
Mulla on ihan outo olo. Välillä oon ihan varma jaksamisestani ja että vuosi menee hyvin. Sitten välillä oon vaan itkuinen ja surullinen. Ja toisaalta en edes tajuu mitä tapahtuu.
Yks tuttu, joka on yh sanoi, että viikot menee ok, mutta viikonloput voi olla rankkoja, kun ei oo ketään jakamassa arkea. Tiedä sitten...
Sunnuntait oli ainakin mun mielestä niitä kaikista pahimpia :( Lana iski ihan varmasti :'(
-
Mulla on ihan outo olo. Välillä oon ihan varma jaksamisestani ja että vuosi menee hyvin. Sitten välillä oon vaan itkuinen ja surullinen. Ja toisaalta en edes tajuu mitä tapahtuu.
Yks tuttu, joka on yh sanoi, että viikot menee ok, mutta viikonloput voi olla rankkoja, kun ei oo ketään jakamassa arkea. Tiedä sitten...
Sunnuntait oli ainakin mun mielestä niitä kaikista pahimpia :( Lana iski ihan varmasti :'(
Kalenteriin kannattaa keräillä aika ajoin jotain kivoja juttuja, mitä sitten odottaa. Ettei se odotus aina kohdistu vaan seuraavaan Suomi-lomaan. Omia (tai yhdessä lasten kanssa) kivoja juttujakin kun odottaa, niin tuntuu että aika kuluu nopeammin.
-
Mulla on ihan outo olo. Välillä oon ihan varma jaksamisestani ja että vuosi menee hyvin. Sitten välillä oon vaan itkuinen ja surullinen. Ja toisaalta en edes tajuu mitä tapahtuu.
Yks tuttu, joka on yh sanoi, että viikot menee ok, mutta viikonloput voi olla rankkoja, kun ei oo ketään jakamassa arkea. Tiedä sitten...
Sunnuntait oli ainakin mun mielestä niitä kaikista pahimpia :( Lana iski ihan varmasti :'(
Sunnuntait on kyllä ihan syvältä. Muutenkin viikonloput on musta vaikeimpia kun ei ole niin paljon menoa ja tekemistä kun viikolla.
-
Kohta alkaa Kosovossaki vaihtua väki. Siispä marraskuussa leskeytyvät: miltä tuntuu?
:pottytrain2: :puke: :sad5:
Pyh... tulipa tuhlattua hyviä hymiöitä... ::)
Ei meiltä lähettäkkään Kosovoon... mut voin jo luvata, et myöhemmin seuraa muunlaiset hymiöt aiheeseen liittyen... :-X
-
Ei meiltä lähettäkkään Kosovoon... mut voin jo luvata, et myöhemmin seuraa muunlaiset hymiöt aiheeseen liittyen... :-X
Mitä nyt on tekeillä ??? Onko miehesi lähdössä johonkin vielä "pahempaan" paikkaan ??? :-X
Kerro sit kun siltä tuntuu...
-
Ei meiltä lähettäkkään Kosovoon... mut voin jo luvata, et myöhemmin seuraa muunlaiset hymiöt aiheeseen liittyen... :-X
Mitä nyt on tekeillä ??? Onko miehesi lähdössä johonkin vielä "pahempaan" paikkaan ??? :-X
Kerro sit kun siltä tuntuu...
Minullakin uteliaisuus heräsi. Toivottavasti asioiden käänne ei kuitenkaan ole kovin ikävä. :-\
-
Ei meiltä lähettäkkään Kosovoon... mut voin jo luvata, et myöhemmin seuraa muunlaiset hymiöt aiheeseen liittyen... :-X
Mitä nyt on tekeillä ??? Onko miehesi lähdössä johonkin vielä "pahempaan" paikkaan ??? :-X
Kerro sit kun siltä tuntuu...
Minullakin uteliaisuus heräsi. Toivottavasti asioiden käänne ei kuitenkaan ole kovin ikävä. :-\
Vielä ei voi mitään kertoa, mut kunhan virallinen lupa tulee, niin infoan sitten lisää...
Mut ei ainakaan mukavampaa käännettä tullut...
-
Mut ei ainakaan mukavampaa käännettä tullut...
Voi ei... :lohtu:
-
Mut ei ainakaan mukavampaa käännettä tullut...
Näin me jo vähän arvattiin käyneen :-\ Voimia sinne! :lohtu:
-
Kuullostaa Tsadilta ::) Hienoa että pääsee mies reissuun :D
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
Ja nyt lähti ruminille tunti turpaan !!!! :boxing: terkkuja Close Quarter Combat tunneilta Täällä lesket ovat huolissaan läheisistään ja rakkaistaan, heidän terveydestään ja hyvin voinnistaan.
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
Ja sekö muka antaa anteeks reissuun lähdön? Et emäntä on kielteisellä asenteella liikkeellä? ???
Sillä verukkeellahan miehet sais tehdä ihan mitä ne haluais... ::)
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
Ja sekö muka antaa anteeks reissuun lähdön? Et emäntä on kielteisellä asenteella liikkeellä? ???
Sillä verukkeellahan miehet sais tehdä ihan mitä ne haluais... ::)
Ja tällä perusteella minä saisin hankkitua raskaaksi ja paljon muuta ::)
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
Ja sekö muka antaa anteeks reissuun lähdön? Et emäntä on kielteisellä asenteella liikkeellä? ???
Sillä verukkeellahan miehet sais tehdä ihan mitä ne haluais... ::)
Ja tällä perusteella minä saisin hankkitua raskaaksi ja paljon muuta ::)
Sillä lailla, rumin. :angry4: Sillä, et on huolissaan miehestään on aika helvetin vähän tekemistä kielteisyyden kans!
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
Ja sekö muka antaa anteeks reissuun lähdön? Et emäntä on kielteisellä asenteella liikkeellä? ???
Sillä verukkeellahan miehet sais tehdä ihan mitä ne haluais... ::)
Ja tällä perusteella minä saisin hankkitua raskaaksi ja paljon muuta ::)
Sillä lailla, rumin. :angry4: Sillä, et on huolissaan miehestään on aika helvetin vähän tekemistä kielteisyyden kans!
Joo mut jos huolehtii liikaa,sitoo toista.Eli ei päästä sitä puolisoa lähteen reissuun.
Enkös ole tästä jo pari kertaa kirjoittanut tälle foorumille
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
Ja sekö muka antaa anteeks reissuun lähdön? Et emäntä on kielteisellä asenteella liikkeellä? ???
Sillä verukkeellahan miehet sais tehdä ihan mitä ne haluais... ::)
Ja tällä perusteella minä saisin hankkitua raskaaksi ja paljon muuta ::)
Sillä lailla, rumin. :angry4: Sillä, et on huolissaan miehestään on aika helvetin vähän tekemistä kielteisyyden kans!
Joo mut jos huolehtii liikaa,sitoo toista.Eli ei päästä sitä puolisoa lähteen reissuun.
Enkös ole tästä jo pari kertaa kirjoittanut tälle foorumille
Ilmeisesti pari kertaa liikaa ;D
-
Joo mut jos huolehtii liikaa,sitoo toista.Eli ei päästä sitä puolisoa lähteen reissuun.
Enkös ole tästä jo pari kertaa kirjoittanut tälle foorumille
Juu, järjen käyttö silti ei ole kiellettyä reissuun lähdön kanssa... Meillä hyväksyntä oli Kosovoon lähdölle, mut sit herra päätti muuttaa suunnitelmia...
Kosovo ois ollut tavallaan tuttu ja "turvallinen" paikka. Tämä toinen vieras, kaukana ja tuntematon... Ja jos jo rekrytoitaessa oli sanottu ettei oo mikään perheellisen paikka niin... ::)
-
Hienoa että pääsee mies reissuun :D
No en nyt niin hienosta tiedä... ::)
Ehkä sun miehes lähtee reissuun just ton sun kielteisyyden takia.Mietippä sitä
Ihminen, joka on parisuhteessa, ei todellakaan voi tehdä omavaltaisia päätöksiä asioista. Ja jos mukana on lapsia, vielä suuremmalla syyllä pitää miettiä tekojaan epäitsekkäästi.
-
Voi kun asia aina olisi niin kuin "järjellä" vois ajatella... Voimia IQ. Kannattaa varmaan satsata omaan hyvinvointiin ja poikien arkeen jotta jaksat tulevan ajan henkiset koitokset. Niitä elämän pieniä ilon hetkiä etsiä siitä omasta arjesta jos faitterin ajatukset lentää omissa sfääreissä...
-
IQ, tosi harmillista tuollainen yllättävä muutos :(. En tiedä tarkemmin näistä säädöksistä, mutta eikö tuollaisesta muutoksesta voi kieltäytyä kun alunperin on ollut puhe Kosovoon lähdöstä ja näin lyhyellä varoitusajalla muuttavat määränpäätä?
-
IQ, tosi harmillista tuollainen yllättävä muutos :(.
On kyllä harmillista.. Jaksuja paljon, IQ.
-
IQ, tosi harmillista tuollainen yllättävä muutos :(. En tiedä tarkemmin näistä säädöksistä, mutta eikö tuollaisesta muutoksesta voi kieltäytyä kun alunperin on ollut puhe Kosovoon lähdöstä ja näin lyhyellä varoitusajalla muuttavat määränpäätä?
Kysehän on ollut täysin vapaaehtoisesta toiminnasta. Siis miestä ei suinkaan ole pakotettu mihinkään, vaan koulutuksessa oli käyty kyselemässä kiinnostuksesta lähteä muualle.
Ja kiinnostustahan siis oli... ::)
-
Villi veikkaus - arvaan ettei miehellä ole aikomustakaan kieltäytyä uudesta tarjotusta mahdollisuudesta "haasteellisemmassa/vaarallisemmassa kohteessa?
-
Eli siis edelleen... Pitkää pinnaa ja varapäreitä. Tarvitset niitä.
-
Villi veikkaus - arvaan ettei miehellä ole aikomustakaan kieltäytyä uudesta tarjotusta mahdollisuudesta "haasteellisemmassa/vaarallisemmassa kohteessa?
Ei tietenkään ole... aivan sama, mitä mieltä mä asiasta olen, hän on päätöksensä jo tehnyt.
-
IQ: :grouphug:! Toivottavasti miehesi voisi vielä asiaa harkita koko perheen kannalta ja osoittaa sinulle sitä tukea sillä tavalla että kuuntelisi ja kunnioittaisi sinun mielipidettä tässä määränpäätä koskevassa asiassa, jos kerran sinne Kosovoon on mahdollista myös lähteä eikä häntä ole määrätty minnekään muualle.
-
Villi veikkaus - arvaan ettei miehellä ole aikomustakaan kieltäytyä uudesta tarjotusta mahdollisuudesta "haasteellisemmassa/vaarallisemmassa kohteessa?
Ei tietenkään ole... aivan sama, mitä mieltä mä asiasta olen, hän on päätöksensä jo tehnyt.
Voi itku, mikä tilanne. :-\ :lohtu:
-
Sama huumorilla.
Se on ihan M. Nykästä lainatakseni Up Yours, miten vihainen ja erimieltä haluat olla. ;) Ei vaikuta lopputulokseen. Aikuinen on mielestään oikean päätöksen tehnyt ja seuraa sitä. Näin meillä.
Vaihtoehtona on hyväksyä tai sanoa ei käy ihan itsekseen jossain muualla,
Joten tiedän miltä susta tuntuu. Oman valintani olen joskus tehnyt että pärjään lasten kanssa, tapahtui mitä tahansa. Keskityn siihen että arki sujuu ja olen onnellinen siitä että mieheni rakastaa omalla tavallaan ja on paras isä lapsilleen kotona ollessaan.
-
Eiköhän isännältä ole kuitenkin kysytty haluaako lähteä Tsadiin. Rauhanturvaaminen kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen 8)
Ei sinne kenenkään ole pakko lähteä. Veikkaan että Tsad kuullostaa lähtijän mielessä paljon mielenkiintoisemmalta keikalta kuin joku Kosovo ::)
-
Eiköhän isännältä ole kuitenkin kysytty haluaako lähteä Tsadiin. Rauhanturvaaminen kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen 8)
Ei sinne kenenkään ole pakko lähteä. Veikkaan että Tsad kuullostaa lähtijän mielessä paljon mielenkiintoisemmalta keikalta kuin joku Kosovo ::)
Joo näin ymmärsin, oli vaan lukenut huolimattomasti aikaisemmat tekstit.
Varmaan joo Tsad tms. kuulostaa mielenkiintoisemmalta kuin joku Kosovo. Parisuhteessa on vaan sellainen hauska pikku kommervenkki että aina ei voi ajatella sitä mikä itsestään tuntuu kivimmalta tai mielenkiintoisemmalta, vaan pitää ajatella asioita pidemmällä tähtäimellä ja myös toisen osapuolen kannalta. En minäkään parisuhteessa ollessani pysty aina tekemään kaikkia asioita juuri niin kuin minusta olisi mukavin ja mielenkiintoisin.
Tässähän ei ole kyse siitä, että reissuun lähtöä haluaisi kokonaan estää, vaan siitä reissun kohteesta. Mun mielestä varsin kohtuullista kuunnella kotiin jäävän puolison mielipidettä tässä asiassa.
-
Juu ja tässäkin tapauksessa ois ollut aivan eri asia, jos oltais oltu vain me kaksi... mut meitä on neljä, ja mun mielestä perheellisen pitäis ajatella hiukan muutakin kuin omaa napaansa...
-
Varmaan joo Tsad tms. kuulostaa mielenkiintoisemmalta kuin joku Kosovo. Parisuhteessa on vaan sellainen hauska pikku kommervenkki että aina ei voi ajatella sitä mikä itsestään tuntuu kivimmalta tai mielenkiintoisemmalta, vaan pitää ajatella asioita pidemmällä tähtäimellä ja myös toisen osapuolen kannalta. En minäkään parisuhteessa ollessani pysty aina tekemään kaikkia asioita juuri niin kuin minusta olisi mukavin ja mielenkiintoisin.
Tässähän ei ole kyse siitä, että reissuun lähtöä haluaisi kokonaan estää, vaan siitä reissun kohteesta. Mun mielestä varsin kohtuullista kuunnella kotiin jäävän puolison mielipidettä tässä asiassa.
Tähän ei voi sanoa kuin amen, Lua on täysin oikeassa.
-
Ymmärrän IQ:n tilanne ihan täysin. Annoin ja antaa tulevaisuudessakin lupa lähteä.. Mutta se riippui ja tule rippumaan kohdesta!
En halua toista kertaa elää niin kun hän oli Libanonissa ja siellä ammuttiin päivittäin! Aj..yksi päivä he eivät ampunut.. niin se oli!
-
Meikäläisen kanta on tietysti puoleellinen, mutta jos on kova hinku lähteä niin ei siinä paljon muuta voi kun antaa mennä. Varmaan isäntä on punninnut asiat ja tehnyt päätöksensä.
Itsekin voisin päätyä samaan lopputulokseen jos pitäisi tehdä samanlainen päätös. Tosin nyt ei tarvitse enää tuollaisia päätöksiä tehdä 8)
-
Joskus tosin saattaa olla niinkin, että kaikki eivät ihan loppuun asti punnitse päätöksiään. Kyllä minä vaan sanon, että eivät kaikki miehet (tai naisetkaan) ehkä ihan aina ymmärrä millaista on huolehtia kaikesta yksin; lapsista, talosta, käytännön asioista, olla lapsille yhtä aikaa isä ja äiti. Ja olla siinä vielä jaksava ja iloinen äiti ja puhua toisesta osapuolesta kauniisti lapsille. Ja yhteydenpito ei myöskään ole joka paikasta yhtä hyvää kuin Kosovosta, lapsen on vaikea ymmärtää, ettei kuule vanhemmastaan moneen päivään ja siihen kaikkeen vielä päälle huoli. Joten ei päätöksiä voi tehdä vain yksin; ei perheestä voi valita vain hyviä puolia. Jos jotain saa, niin jostain pitää myös luopua. Silloin pitää pistää vaakakuppiin asiat ja pohtia mikä on tärkeintä. Ja jos jotain oikein paljon haluaa niin sen varmasti pystyy selittämään kumppanilleen ja yleensä asioista päästään yhteisymmärrykseen, siis kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Ei seksiäkään voi harrastaa ikuisesti, niin että vain itse saa.
-
Meillä miehen lähdöstä tulee jo kuluneeksi 2 vuotta, mutta muistan sen päivän kuin eilisen...
Paljon tuli rt-vuoden aikana ja sitä ennen itkettyä koko asiaa. Ahdisti ja paljon, ja ajatusmaailma oli juuri tuollainen että "miksi se haluaa minusta eroon"...
Täytyy myöntää, vieläkään en toiselle reissulle miestä haluais päästää, koska vieläkin nuo ajatukset nostaa päätään. Enkä usko, että meille toinen reissu olisi pätkääkään helpompi...
Ei kannata itseään lietsoa liikaa siitä, jos täällä on paha olla. Antaa itkun vaan tulla, ja on sitten vähän aikaa kannustamatta sitä miestä! :)
Ja ehdottomasti kannattaa muistaa, että täältä foorumista ja listalta löytyy 110% tuki teille kaikille leskille, yksin on ikävää murehtia, joten purkakaa tänne. Täällä ei vähästä pelästytä joten antakaa vaan paukkua! ;D
Mä itse kokemuksesta tiedän, et joskus vitutus yksin oloon käy liian suureksi... ei kannata antaa sen muhia vaan paukuttakaa vaan tänne.
Täältä voi myös kysyä neuvoa ja apua, jos johonkin on tarvetta, varmasti innokkaita auttajia löytyy!!
Tsemppiä tulevaan rt-vuoteen (tai puoleen sellaiseen)!!! 8)
Just just ;D
-
Meillä miehen lähdöstä tulee jo kuluneeksi 2 vuotta, mutta muistan sen päivän kuin eilisen...
Paljon tuli rt-vuoden aikana ja sitä ennen itkettyä koko asiaa. Ahdisti ja paljon, ja ajatusmaailma oli juuri tuollainen että "miksi se haluaa minusta eroon"...
Täytyy myöntää, vieläkään en toiselle reissulle miestä haluais päästää, koska vieläkin nuo ajatukset nostaa päätään. Enkä usko, että meille toinen reissu olisi pätkääkään helpompi...
Ei kannata itseään lietsoa liikaa siitä, jos täällä on paha olla. Antaa itkun vaan tulla, ja on sitten vähän aikaa kannustamatta sitä miestä! :)
Ja ehdottomasti kannattaa muistaa, että täältä foorumista ja listalta löytyy 110% tuki teille kaikille leskille, yksin on ikävää murehtia, joten purkakaa tänne. Täällä ei vähästä pelästytä joten antakaa vaan paukkua! ;D
Mä itse kokemuksesta tiedän, et joskus vitutus yksin oloon käy liian suureksi... ei kannata antaa sen muhia vaan paukuttakaa vaan tänne.
Täältä voi myös kysyä neuvoa ja apua, jos johonkin on tarvetta, varmasti innokkaita auttajia löytyy!!
Tsemppiä tulevaan rt-vuoteen (tai puoleen sellaiseen)!!! 8)
Just just ;D
Ja tämän viestin pointti oli?? ???
Vähän on maailma muuttunut tuosta vuodesta 2004... ::)
-
Ja tämän viestin pointti oli?? ???
Vähän on maailma muuttunut tuosta vuodesta 2004... ::)
No mitä nyt muutama lapsi syntynyt ;) Siis täysin eri tilanne IQ:n perheellä kuin kolme vuotta sitten, en minäkään ymmärtänyt ruminin pointtia.
-
Ja tämän viestin pointti oli?? ???
Vähän on maailma muuttunut tuosta vuodesta 2004... ::)
No mitä nyt muutama lapsi syntynyt ;) Siis täysin eri tilanne IQ:n perheellä kuin kolme vuotta sitten, en minäkään ymmärtänyt ruminin pointtia.
Niin no, miehisestä näkökulmastahan on aivan sama, onko lapsia vai ei... yhtä vapaahan silloin on tulemaan ja menemään ja tekemään mitä lystää, kuin jos ois sinkku. ::)
-
Viime kertaa kun mun avomieheni lähti emme ollut vielä yhdessä, sitä tulimme kun hän oli jo ollut alhaalla pari kuukautta... ;D Mutta muistan sen vuoden.. Erosi, jäi "yksin" kolmen lapsen kanssa, silloin 1v,4v ja 5v...puhumattakaan talo, velat, koira, yritys ja hullu exä! Oikeesti en tiedä miten pärjäsin... Tällä kertaa on kyllä helpompi, mutta kuitenkin toivon että avomieheni pysyy kotona seuravat 10v.. Vielä yhdelle reisulle hän kyllä haluaa ennen kun hän jää eläkeelle. Siihen on vielä 15v.... ::)
-
Ja tämän viestin pointti oli?? ???
Vähän on maailma muuttunut tuosta vuodesta 2004... ::)
No mitä nyt muutama lapsi syntynyt ;) Siis täysin eri tilanne IQ:n perheellä kuin kolme vuotta sitten, en minäkään ymmärtänyt ruminin pointtia.
Niin no, miehisestä näkökulmastahan on aivan sama, onko lapsia vai ei... yhtä vapaahan silloin on tulemaan ja menemään ja tekemään mitä lystää, kuin jos ois sinkku. ::)
Ruminhan on parisuhde-specialisti , ni se katsokaas tytskät tietää nää jutut :rotf:
Älkää nyt tytöt ivatko ;D Jossain kovan kuoren alla Ruminilla on kuitenkin se herkkä ja hempeä puoli ;) (siis aivan ot, joten so sori)
-
Kait sitä minunkin tarvii nyt sitten uskoa että, lähtö lähestyy... Ei oikein vielä tajua mitä edessä on. Yrittää pysyä miehen edessä sillä asenteella ettei kauheesti kyynelehtis mutta sitten yksinään antaa niidenkin tulla. Ilonen kuitenkin hänen puolesta koska tätä on niin kauan jo haaveillut. Vuosi on kuitenkin aika lyhyt aika...
-
Kait sitä minunkin tarvii nyt sitten uskoa että, lähtö lähestyy... Ei oikein vielä tajua mitä edessä on. Yrittää pysyä miehen edessä sillä asenteella ettei kauheesti kyynelehtis mutta sitten yksinään antaa niidenkin tulla. Ilonen kuitenkin hänen puolesta koska tätä on niin kauan jo haaveillut. Vuosi on kuitenkin aika lyhyt aika...
Minnepäin sulla on mies suuntaamassa? Mulla kotiutuu mies libskeistä keskiviikkona , oli 9 kuukautta reissussa. Aika on mennyt ihan hirveetä vauhtia ja mä oon saanut tosi paljon tukea täältä leskistä. :)
-
Kosovoon ja ensimmäiselle reissulleen... Oon nyt muutaman päivän lueskellut näitä sivuja ja kiitokset sille kuka onkaan keksinyt...
-
Kosovoon ja ensimmäiselle reissulleen... Oon nyt muutaman päivän lueskellut näitä sivuja ja kiitokset sille kuka onkaan keksinyt...
Voin kertoa että kohta on vuosi takana ja hurjaa vauhtia on mennyt..En vuosi sitten vielä uskonut että aika kuluisi näin nopeasti..Ja kyllä lesket auttaa vaikeina hetkinä ;)
-
Kosovoon ja ensimmäiselle reissulleen... Oon nyt muutaman päivän lueskellut näitä sivuja ja kiitokset sille kuka onkaan keksinyt...
Usko pois, puoli vuotta on mies ollu Kosovossa. Mä oon roikkunu täällä ja tammikuusta saakka. Nää sivut on monesti (lue; melkein aina) nostanu mut takas tolpilleen kun on paha päivä.
Alusta se lähtee ja loppuun se päättyy. Aika kuluu kyllä (nimim. naurattaa ne ekan päivän panikoinnit siitä et mies on jo ehtiny mut unohtaa) ja tämän foorumin porukka tukee, usko pois.
-
Kosovoon ja ensimmäiselle reissulleen... Oon nyt muutaman päivän lueskellut näitä sivuja ja kiitokset sille kuka onkaan keksinyt...
Alku aina hankalaa ja niin oli mullakin. Jännitti, että miten käy. Ihan samoja fiiliksiä kävin läpi silloin. Mutta hyvin on kohta tämä puolivuotinen mennyt, yllättävän hyvin. Odotin paljon pahempaa. Toki tässä on vielä reilu 6kk vielä edessä.
-
Toki tässä on vielä reilu 6kk vielä edessä.
Mutta melkein 6 kuukautta on jo menny ;) Ja minun mielestä on menny kyllä nopeasti vaikka aluks aika tuntu matelevan.
-
Meillä lähtee mies tosiaan 8.11 ekaa kertaa Kosovoon. Jännittää ja pelottaa aivan mielettömästi!! Eniten pelottaa se ikävä ja kaipaus. Kuukausi on kuitenkin aina pitkä aika vaikka yhteyttä pidettäisinkiin. Välillä tuntuu, että taidan vain pyöriä itsesäälissä, kun mietin tätä asiaa niin paljon ja surkuttelen tilannetta. Mutta ei mahda mitään. Itku on ollut niin herkässä, että oikein hävettää... ;) Ekat pari viikkoo voi olla miehen lähdön jälkeen pahimpia. Arki menee varmaan omalla painollaan, mutta entäs ne viikonloput!! Pitää varmaan keksimällä keksiä hommaa, ettei ikävä pääse yllättämään. JOs kokeneilla leskillä on antaa vinkkejä tähän pulmaan, niin ne ovat enemmän kuin tervetulleita!!
By the way, minkälaista ohjelmaa rt-lesket järjestää?? Onko tapahtumia tai muuta actionia?? Olisi erittäin mukava päästä naamatustenkin juttusille!! :)
-
Mä olen jo oppinut elämään ikävän kanssa. Mieheni on pahimmillaan 100pv vuodessa työreissuissa, viikon poissa olo ei tunnu missään, mut nyt sitten on aika pitkiä aikoja poissa joten varmasti ikävä iskee ja lujaa.
Mun ystävä sanoi et se vuosi kun hänen miehensä oli Kosovossa oli hänen elämänsä hirveintä aikaa. Tuo nyt ei kyllä helpota sun eikä mun oloa yhtään, mut näinhän se varmaan on.
Luitko Kotijuhanin? Musta siinä oli sanottu aika hyvin että sankari ei ole se joka lähtee vaan se joka jää kotiin. Ystäväni sanoi että hän on aivan täysin noiden sanojen takana. Vaikeampaa on jäädä kotiin pyörittämään arkea.
-
Miehen työpaikan isossa tilaisuudessa oli kerrottu eilen isolle sakille, että hän lähtee.
Tilaisuuden jälkeen yksi meidän molempien tuttu oli tullut onnittelemaan miestä osuvasta vaimon valinnasta. ;D Ihan hassua, tämä vanhempi nainen oli sitä mieltä, että kovin moni ei päästäisi. (Tosin me tavattiin viimeksi kun toinen lapsi oli ihan vauva ja toinen alle 2-v. Muistelee varmaan niitä.
Nyt kun tuo marraskuu lähenee ja on enää kuukausi miehen lähtöön, alan olla aika outo. Välillä itkettää/suututtaa ja välillä tuntuu, että paras vaan kun lähtee. Onneksi on lähellä yksi äiti, jonka mies on ollut reissuhommisssa. Hänestä on ollut iso tuki.
-
By the way, minkälaista ohjelmaa rt-lesket järjestää?? Onko tapahtumia tai muuta actionia?? Olisi erittäin mukava päästä naamatustenkin juttusille!! :)
Lesket voivat tavata omalla asuinalueellaan, kerran pari vuodessa tavataan myös valtakunnallisesti. Juuri menneenä viikonloppuna oli onnistuneet pikkujoulut oulussa. Pääasiassa turistaan kyllä foorumilla :D
-
Mun ystävä sanoi et se vuosi kun hänen miehensä oli Kosovossa oli hänen elämänsä hirveintä aikaa. Tuo nyt ei kyllä helpota sun eikä mun oloa yhtään, mut näinhän se varmaan on.
Tai sitten se voi olla myös ihan hyvää aikaa. Tilaisuus tehdä omia juttuja ja itsenäistyä jos on esim. alkanut kovin nuorena seurustelemaan. Ja saada sitä uutta kipinää suhteeseen :). Mulla oli joskus reissun puolessavälissä sellainen kausi että kuuntelin vähän liikaa sitä mitä muut sanoi ja onnistuin kehittämään itselleni sellaisen olon että tuo reissu on kaiken pahan alku ja juuri jne. Eli olin sitä mieltä siksi että kaikki olettivat että olisin sitä mieltä.
Ei kande ainakaan kuunnella (kauheesti) muiden pelotteluja siitä miten hirveetä on ollut. Tokihan siihenkin kandee varautua ettei aina ole helppoa. Mut ei mun mielestä sekään ole helppoa että jatkuvasti oltais yhdessä...
-
Mun ystävä sanoi et se vuosi kun hänen miehensä oli Kosovossa oli hänen elämänsä hirveintä aikaa. Tuo nyt ei kyllä helpota sun eikä mun oloa yhtään, mut näinhän se varmaan on.
Ei sen onneksi niin tarvitse mennä, niin kuin Luakin jo tuossa kirjoitti. :) Vaikeita hetkiä tulee varmasti, mutta kokonaisuutena kokemus saattaa olla positiivinenkin. Ja vaikkei olisikaan, kannattaa murehtia ainakin toisten sanomisia ennalta niin vähän kuin mahdollista.
Tsemppiä kaikille uusille leskille! :icon_thumleft:
-
Mun ystävä sanoi et se vuosi kun hänen miehensä oli Kosovossa oli hänen elämänsä hirveintä aikaa. Tuo nyt ei kyllä helpota sun eikä mun oloa yhtään, mut näinhän se varmaan on.
Ei sen onneksi niin tarvitse mennä, niin kuin Luakin jo tuossa kirjoitti. :) Vaikeita hetkiä tulee varmasti, mutta kokonaisuutena kokemus saattaa olla positiivinenkin. Ja vaikkei olisikaan, kannattaa murehtia ainakin toisten sanomisia ennalta niin vähän kuin mahdollista.
Uskompa että useampi täällä on sen kannalla että kokemus oli rikastuttava ja positiivinen, kun sitä katsoo näin taaksepäin. Vaikeaakin se on, mutta kyllä sen nainen kestää ! ;)
-
Niin kestää ;), onhan se arki välillä aika eteenpäin puskemista, mutta itse jo oikeastaan kaipaan niitä palvelusvapaille tuloja, niissä on kipinää :love4:
-
Mun ystävä sanoi et se vuosi kun hänen miehensä oli Kosovossa oli hänen elämänsä hirveintä aikaa. Tuo nyt ei kyllä helpota sun eikä mun oloa yhtään, mut näinhän se varmaan on.
Ei sen näin tarvitse olla! :D Vaikeeta voi olla välillä, mutta ei mun mielestä ainakaan ollut elämäni hirveintä aikaa. Se oli hyvää aikaa tehdä asioita vain itselleni...löytää itsestä vaikka mitä kun on aikaa paneutua ajatuksiinsa. ;D Ja loppupeleissä pitkänkaavan kautta, tutustuin mieheenkin hurjan paljon paremmin. Oli antoisa vuosi. Kannattaa nauttia niistä ikävöinneistä ja haikeista hyvästeistäkin, sekä palvelusvapaiden odotuksesta :-*
Ajatelkaa uudet lesket tulevaa vuotta uusien kokemuksien mahdollisuutena! :D ;)
-
Ei missään nimessä kannata etukäteen ajatella, että edessä on elämän hirvein vuosi!
Siihen kannattaa "tottua" että niitä "hyvien" vinkkien antajia on joka kulman takana: kuka kokee oikeudekseen kertoa, että miehesi pettää varmasti heti kun lentokentällä kulman taakse ehtii, joku taas muistaa ilmoittaa, että et varmana kyllä pärjää yksinäs jne. Kannattaa moiset mielipiteet jättää omaan arvoonsa.
Varmasti tulee vaikeita aikoja, lanaa ja parkua. Mutta sitten antaa tulla. Jos ei muualla, niin ainakin täällä tuetaan. Me ollaan varmasti kaikki koettu sama aika ajoin. Kyllä sieltä lanan syövereistä taas noustaan ylös!
Aika moni on varmasti kanssani samaa mieltä siitä, että kyllä se suhde on syventynytkin tässä vuoden aikana. Ymmärtää miksi sen oman ihanan kanssa on -ja haluaa olla vastakin!
Ja kyllä se jälleennäkeminen lomilla....ne fiilikset on jotain sellaista, mitä ei pysty edes sanoin kuvailemaan, pitää itse kokea ;)
Kannattaa lähteä tulevaan vuoteen peruspositiivisella asenteella, ja sallia sitten ne huonotkin hetket itselleen.
Eikä sitä ehkä kannata niin vahvasti ajatella, että paljon pahempaa on jäädä tänne kuin lähteä. Ei se ole niin yksiselitteistä, eikä se aina ole helppoa lähteäkään.
Mutta hyvin se rt-aika menee! Uskokaa pois ;)
-
Mun ystävä sanoi et se vuosi kun hänen miehensä oli Kosovossa oli hänen elämänsä hirveintä aikaa. Tuo nyt ei kyllä helpota sun eikä mun oloa yhtään, mut näinhän se varmaan on.
Ei sen onneksi niin tarvitse mennä, niin kuin Luakin jo tuossa kirjoitti. :) Vaikeita hetkiä tulee varmasti, mutta kokonaisuutena kokemus saattaa olla positiivinenkin. Ja vaikkei olisikaan, kannattaa murehtia ainakin toisten sanomisia ennalta niin vähän kuin mahdollista.
Tsemppiä kaikille uusille leskille! :icon_thumleft:
Ei nuita ystävien kommentteja tosiaan aina kannata omaan tilanteeseen verrata. Tietty jokainen immeinen on oma yksilönsä ja kokee myös tälläisen puolen/vuoden eron eri tavalla.
Itselläni alkuviikot olivat kaikkein vaikeimpia ja pinna oli tiukalla vähän joka asiasta. Sitten tuli ihmeellinen vihamielisyys, mutta sen kadottua elämä rullasi ihan normaalisti. Eikä tuo puolivuotinen mikään kauhea kokemus ollut. Muutoinkin paljon yksikseen lapsien kanssa tottuneena olleena. Saapi lähteä uudestaankin jos siltä vielä tuntuu tai on tarvetta.
Talonmiestä talossa olisi tuona aikana tosin tarvittu ja varsinkin tukiverkon, lähisellaisen puuttuessa, kaiken joutui tekemään alusta loppuun yksin. Mutta siihenkin tottuu. :)
-
Ihan avoimin mielin tätä tulevaa odotan, toki hieman pelottaa, mutta kuitenkin positiivisella mielellä. Mieheni on töiden takia paljon poissa kotoa, mutta ne ovat yleensä 3-5pv, nyt kun oli sitten kaksi viikkoa rotaatiokoulutuksessa ni piiiiitkästä aikaa oli jo vähän ikävä ja kutkutti kivasti vatsasta kun tiesi miehen tulevan kotiin. Kovasti toivoisin et tämä tuleva vuosi toisi suhteeseen pientä säpinää, samalla kuitenkin pelkään et kaikki menee huonompaan päin. No sen näkee sitte, turha sitä vielä on murehtii, mielikuvitus on vaan tässä mielentilassa turhan vilkas.
Kävin tuolla positiivareiden värssypankissa kattomassa runoja anopille kun jää huomen eläkkeelle, kattelin sit samalla muitakin runoja, kyllä oli niin ihania ja koskettavia et tippa linssissä lueskelin :'( ;)
-
Mä olen varmaan jotenkin outo, kun en ole osannut murehtia ja itkeskellä miehen lähtöä. Siis tottakai koulutusjaksojen aikana lasten kanssa tuli useammankin kerran mieleen, että miten mä kestän ja ikävöin häntä. Rakastan toki puolisoani, mutta välillä on varmasti ihan tervettä olla molempien uusissa kuvioissa. Varsinkin kun RT on aina ollut puolison haave ja nyt hän pääsee toteuttamaan sen. En usko, että murehtimisellani ainakaan helpottaisin tulevaa talvea. Meillä on pitkä ja vaihderikas menneisyys takanamme ja luulen, että parhaiten selviän tulevasta kun en etukäteen liikaa murehdi. Olenko mä ihan kummallinen? Onko muilla ollut tällaiset fiilikset?
-
Mä olen varmaan jotenkin outo, kun en ole osannut murehtia ja itkeskellä miehen lähtöä. Siis tottakai koulutusjaksojen aikana lasten kanssa tuli useammankin kerran mieleen, että miten mä kestän ja ikävöin häntä. Rakastan toki puolisoani, mutta välillä on varmasti ihan tervettä olla molempien uusissa kuvioissa. Varsinkin kun RT on aina ollut puolison haave ja nyt hän pääsee toteuttamaan sen. En usko, että murehtimisellani ainakaan helpottaisin tulevaa talvea. Meillä on pitkä ja vaihderikas menneisyys takanamme ja luulen, että parhaiten selviän tulevasta kun en etukäteen liikaa murehdi. Olenko mä ihan kummallinen? Onko muilla ollut tällaiset fiilikset?
Et ole kummallinen! Miulla oli paljolti samanlaisia fiiliksiä. Monia monia yhteisiä vuosia takana, lapset jo aika isoja ja tiesin jo etukäteen kokemuksesta, että murehtimalla ei asiat helpotu yhtään. Vaan reippaasti eteenpäin katsomalla. Hyvin se lähtee siitä menemään! :)
-
Sanoisin että erittäin terve asenne!
Rt-pesti kestää aikansa ja puhelin/sähköpostiyhteydet ja lomat tekevät siitä mielestäni hyvin toimivan järjestelmän, Tokikin jokainen suhtautuu erossa olemiseen omalla tavallaan ja niinä huonoina hetkinä me ollaan täällä tukena :) . Turha etukäteen huolehtia, jos olo on luottavainen ja odottava uudessa tilantessa myös kotona. Lapsienkin kanssa kannattaa reilusti jutella että tuleva vuosi ei ole pysyvä olotila. Isi on töissä hetken aikaa muualla jotta muillakin olisi kotona hyvä ja turvallista olla.
Yhteyden pidosta kannattaa keskustella etukäteen ettei turhaa huolta synny kumpaankaan suuntaan. Ja pienet ilot kuten postipaketit ja kirjeet kannattaa ottaa käyttöön (milloin viimeksi olet kirjoittanut miehellesi kirjeen, kaipauksessa on omat hyvät puolensa).
Ja käytännön asiat arjen sujumiseksi (esim kassavirta, laskut , suoravelotukset kannattaa miettiä tarkoin etukäteen) niin ei tarvi sinne kauas niitä ihmetelllä. Ja lomista kannattaa nauttia ihan omassa seurassa, sukulaisvierailuja ainakin minä kieltäydyin sotkemasta lyhyisiin lomaviikkoihin. Ei niitä muutenkaan halua kerran kuussa nähdä. Parempi että on kotiasiat kunnossa ja aikaa parisuhteelle kun on samassa valtiossa!
-
Tinsku: samoja tunteita täälläkin, vaikka välillä kyllä itkettää ja se onkin musta tavallaan ihana tunne et huomaa oikeesti kaipaavansa miestään, kun se tuppaa välillä unohtuu tässä lapsi perheen arjessa. Tällasia tunteita on mulla ollu viimeks seurustelun alku vuosina, ensimmäiset 1,5 vuotta elettiin kaukosuhdetta. Kyllä se pelottaa et miten tää arki alkaa rullaamaan, jos itellä menee hermo lapsien kanssa ni sit ei voikaan lähtee ulos tuulettumaan on vaan jaksettava, se varmaan ainakin mulla tulee olemaan yks vaikeimmista asioista. Odotan mielenkiinnolla tulevaa vuotta ja olis kyllä aika ihanaa jos se toisi sitä kauan kadoksissa ollutta säpinää. :love10:
-
Joo, sama täällä, eli olen todellakin erittäin onnellinen miehen puolesta, että hän pääsee toteuttamaan unelmansa. Onhan se hienoa. Tää on ollut tällaista tunteiden vuoristorataa, kun on välillä iloinen toisen puolesta, mutta sitten se "jokin" iskee taas ja kovasti vasten kasvoja. Uskon kyllä että meidän suhde kestää, kun meilläkin on jo useampi vuosi yhdessä oloa ja ollaan eletty viimeiset 2 vuotta "osa-aika" etäsuhteessa opiskelujeni takia. Toisille se vaan on vaikeempaa päästää mies niin pitkäks aikaa pois ja alottaa elämä "yksin". Toisille se ei ole niin vaikeaa, eikä todellakaan tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, jos se miehen lähtö ei nyt niin paljon itketä tai sureta.
Hei Lilian, mitenkäs meinaatte viettää viimeisen viikonlopun nyt enne lähtöä? Meillä oli tarkoitus viettää pienet läksiäiset ja ens viikon alku, eli pari vikaa päivää vaadin kyllä miehen pelkästään itselleni... ;D
-
No, pienet läksiäiset vietetään kavereiden kanssa, tosin ei mitään rymyjuhlia voida viettää kun ei saatu lapsille hoitajaa ni tytöt on mukana. Käydään porukalla särää syömässä (ihan uus tuttavuus mulle) ja saunotaan kaverin luona ja sit yheksään mennessä on tultava kotiin nukuttaa lapsia :P.
Ens viikolla miehellä on onneks tiistai ja keskiviikko lomaa joten me vietetään isänpäivä etukäteen. Jompana kumpana iltana ystävä tulee vahtimaan tyttöjä ja me lähtetään ulos syömään.
Siinähän se vierähtää! :walk2:
-
Mäkin koen saaneeni tosi paljon tältä leskiajaltani. On ollut ihan kiva olla itekseen ja nyt on ihan hirmu kiva saada mies kotiin. :D Ei kyllä missään nimessä oo ollut elämäni kauheinta aikaa, vaikka vaikeitakin hetkiä on ollut. :)
-
Vietettiin viikonloppuna läksiäisiä, kivaa oli vaikka ei mitään rymyjuhlia vietettykään kun lapset oli mukana. Käytiin syömässä särää Lemillä, ei ollu oikein mun suun mukasta mut onpahan kokeiltu. Vietettiin myös tytön 4v synttäreitä vähän etukäteen isin lähdön takia, oisvat oikeesti 15.11.
Vloppu meni tosi nopeesti kun oli ohjelmaa koko ajan, toisaalta hyvä vaan ni ei ehtiny miettimään torstaita. Miehellä tänään viimenen työpäivä ja sitte ois kaks lomapäivää. Pitäs keksii jotain kivaa keskiviikolle, kun ajattelin et vietetään isänpäiväkin etukäteen. ::)
-
Heipsan kaikille! Löysin just äsken nämä sivut Kotijuhanin kautta ja ajattelin osallistua. Tosin käyttö on vielä vähän hakusessa, joten tämäkin viesti saattaa nyt päätyä väärään "osioon"!
Minunkin mies on siis lähdössä tämän viikon torstaina Kosovoon, näköjään en ole siis ainut onneton... :) Lohduttavaa kyllä lukea kanssasisarten kokemuksia ja varsinkin niitä kannustavia sanoja, kiitos niistä jo valmiiksi!
Törmäillään siis täällä forumilla ja voimia kaikille kotiinjääville!!
-
Löysin just äsken nämä sivut Kotijuhanin kautta ja ajattelin osallistua.
Kyllä se tuo Kotijuhani on sitte kätevä lehtinen. :D
-
Rt-reissuissa on hyvää(kaikkien niiden ihanien tuliaisten lisäksi) se että ne päättyy kyllä aikanaan.Lähteminen on syvältä mutta paluu sitten sitäkin kivempaa.
Ja sitten ihan OT mutta mikä ihmeen Kotijuhani?Joku indie-julkaisu?
-
Ja sitten ihan OT mutta mikä ihmeen Kotijuhani?Joku indie-julkaisu?
Samaa olen miettinyt ???
-
Ja sitten ihan OT mutta mikä ihmeen Kotijuhani?Joku indie-julkaisu?
Samaa olen miettinyt ???
Semmonen lehtinen minkä meillä mies toi tullessaan Säkylän koulutuksien jälkeen. :) Siinä on kaikenlaista tietoo siitä et mihin se mies on itteensä änkeemässä. :D
-
Ja sitten ihan OT mutta mikä ihmeen Kotijuhani?Joku indie-julkaisu?
Samaa olen miettinyt ???
Semmonen lehtinen minkä meillä mies toi tullessaan Säkylän koulutuksien jälkeen. :) Siinä on kaikenlaista tietoo siitä et mihin se mies on itteensä änkeemässä. :D
Miks mä en saanu tommosta? Oisin tarvinnu. :)
-
Se on jaettu kaikille miehille ainakin Kosovon rotaatiokoulutuksessa. Bosnian ja Afgojen koulutuksesta en sitten tiedä...
-
Se on jaettu kaikille miehille ainakin Kosovon rotaatiokoulutuksessa. Bosnian ja Afgojen koulutuksesta en sitten tiedä...
Muistaakseni Kotijuhani oli vain Kosovon roottorille. Korjatkaa, jos oon väärässä.
Muoks. tai ainakaan mä en saanut sellaista Afgoi-koulutuksesta. Tai sitten mies katsoi, ettei se akka enää tarvii mitään ;D
-
Se on jaettu kaikille miehille ainakin Kosovon rotaatiokoulutuksessa. Bosnian ja Afgojen koulutuksesta en sitten tiedä...
Muistaakseni Kotijuhani oli vain Kosovon roottorille. Korjatkaa, jos oon väärässä.
Muoks. tai ainakaan mä en saanut sellaista Afgoi-koulutuksesta. Tai sitten mies katsoi, ettei se akka enää tarvii mitään ;D
Mulla on kotona "Elojuhani" ja siellä lukee:
"Juhani on Kosovossa olevan suomalaisen kriisinhallintajoukon lehti"
Eli kotijuhani on varmasti vain Kosovo leskille niinkun te olette huomannut ;)
-
Eli kotijuhani on varmasti vain Kosovo leskille niinkun te olette huomannut ;)
Näinhän se on. :)
-
Eli kotijuhani on varmasti vain Kosovo leskille niinkun te olette huomannut ;)
Näinhän se on. :)
Joo, Kosovosta siinä oli juttua, mutta miunkin mies sai sen vaikka on menossa Bosniaan. Asiat on osittain samoja ja Bosniassa on niin vähän väkeä, että omaa ei olis järkee kai tehdä. Ihan kiva oli lukea.
-
Eli kotijuhani on varmasti vain Kosovo leskille niinkun te olette huomannut ;)
Näinhän se on. :)
Ei miulla, ex-kosovoleskenä, tuollaisesta ollut hajuakaan!
-
Just tässä muistelen hymyssä suin että kun M lähti Bosniaan niin se oli tunnollisesti sieltä ottanut tään foorumin osoitteen uudelle tyttöystävälle (=minulle) ylös ja kiikutti sen kotiin. Eli kyllä sitä vuonna 2005 ainakin oli jaettu Bosniaan menevillekin.
Minähän en sitä osoitetta suostunut edes ottamaan, kun minähän pärjään ilman minkäänlaisia foorumeita enkä tule ikänään sellaisilla aikaani viettämään 8).
-
Siis mä oon kyl kuullu tosta Kotijuhani lehdestä mut ikinä en oo nähny?? Ja J lähtee nyt Kosovoon, eli sen olis pitäny se lehti saada vai? Ku ei oo sit mulle mitää sanonu moisesta, keles :o
Täytyypä kysyä. Kotijoukot lehti siel Säkylän koulutukses oli kuulemma jaettu mut herra oli missannu koko touhun. mulle kyl luvattiin se hankkia lainaan jostain mut päivät käy vähiin ::)
-
On tainnu olla niin innoissaan koulutuksesta että on ohittanu nuo paperipinot ja kotiinkertomiset ... vauhtisokeutta ;D
-
No niin sitte vissihin :) Vaikkei tämä oo ensimmäinen kerta ku se on reissus, mut ensimmäinen kerta ku sitä jää joku odottamaan ja just eilen viel sanoi, et kuinka paljon arvostaa sitä, että mä jää odottamaan.
-
Minähän en sitä osoitetta suostunut edes ottamaan, kun minähän pärjään ilman minkäänlaisia foorumeita enkä tule ikänään sellaisilla aikaani viettämään 8).
HAH ;D Mites muuten tänne sitten eksyit? ;)
-
Just tässä muistelen hymyssä suin että kun M lähti Bosniaan niin se oli tunnollisesti sieltä ottanut tään foorumin osoitteen uudelle tyttöystävälle (=minulle) ylös ja kiikutti sen kotiin. Eli kyllä sitä vuonna 2005 ainakin oli jaettu Bosniaan menevillekin.
Minähän en sitä osoitetta suostunut edes ottamaan, kun minähän pärjään ilman minkäänlaisia foorumeita enkä tule ikänään sellaisilla aikaani viettämään 8).
Mähän olin silloin siel puhumassa... ;D
-
Koittakaa kinuta vaan ukoiltanne se lehti, kaikille se on jaettu (siis Kosovoon lähteville).
Monet miehet kun päättää ite, ettei se puoliso mitään tukee tarvii, tai ainakaan mitään vertaistukee ja jättää paperit antamatta. ::)
-
Koittakaa kinuta vaan ukoiltanne se lehti, kaikille se on jaettu (siis Kosovoon lähteville).
Mäkin tuumasin miehelle et mä jo tätä lehtee odotin.. Toinen katto et mistä sä ees tiesit et saan tämmösen. :D Noh, mä olin toisaalta foorumilla jo ennen ku mies oli kerinny ees ekoihin koulutuksiin.. ;D
-
Meille ei myöskään eksynyt minkäänlaista lehtistä eikä vihkosta miltään reissulta. Meinas varmaan ettei tuo rautarouva mitään tukee tarvii. ;) Hah! Täälläpä oon silti. ;D
-
Huomenna klo 4.00 kulta lähtee kohti kosovoo :'( Olo on kieltämättä hyvin haikee.....Ystävät kyselee miten jaksan vuoden odottaa ja mitäs jos sitä ja mitäs jos tota. Pää on ihan sekasin ja jotkut kertonut niitä kauhukokemuksia pettämisistä yms. Itselle tulee välillä olo et kannattaako edes odottaa, kun ei tää kuitenkaan kestä. Mut yhteispelillä täst läpi päästään :) vai päästäänkö?
-
Sinne se meni :'(
-
Niin täälläkin, just taksi tuli pihaan...kun edes tietäs millon tulee lomille. :'( :'(
-
Kyllä päästään. Mä en pettämistä pelkää, ollaan oltu reilu 8 vuotta yhes,toki kaikki on aina mahdollista, mut jos se tapahtuu ni sit tapahtuu. Mua harmittaa ihan sairaasti lasten puolesta, niiden ikävän näkeminen on musertavaa. :crybaby2:
-
Kyllä tästä selviää, kun se tähän asti "pahin" on nyt takana eli se ihan konkreettinen lähteminen.
-
Pää on ihan sekasin ja jotkut kertonut niitä kauhukokemuksia pettämisistä yms. Itselle tulee välillä olo et kannattaako edes odottaa, kun ei tää kuitenkaan kestä.
Älä sinä kuuntele mitä muut on sanonu. Jokaselle tämä on ihan oma kokemuksensa.. Ja tällä foorumilla on kyllä tarjottavana ihan muutakin ku kauhukokemuksia.. :D Kyllä kannattaa odottaa, se kestää jos asennoidut oikein etkä anna toisten kauhukokemusten vaikuttaa omaan olemisees.
-
kun edes tietäs millon tulee lomille. :'( :'(
Aika pian tietää koska tulee.. Meillä meni varmaan kaks päivää ja sitte jo tiesi, toisilla nopeemminki tai sit hiukan myöhemmin.
-
Kohta on se lähtö käsillä :'( Kattelen tossa ku J pakkaa tavaroitaan ja missäs muualla sitä sit roikkuis ku tää ;D Huomen aamulla meen sitä saattamaan kentälle. Ollu kyl koko viikon vähä alavireinen olo..
-
ihmiselle ei anneta enempää kun se jaksaa kantaa ja kaikella on tarkoituksensa! :)
Päivän totuus :respekt:
Voudessa kasvavat lihakset niin että me vahvat suomalaisnaiset tulemme vielä vahvempi ;D
-
ihmiselle ei anneta enempää kun se jaksaa kantaa ja kaikella on tarkoituksensa! :)
Päivän totuus :respekt:
Voudessa kasvavat lihakset niin että me vahvat suomalaisnaiset tulemme vielä vahvempi ;D
Komppaan molempia edellä puhuneita. :D
Tossa just nauraen kattelin toukokuun 9.päivän viestejä, enkä mitenkään tajuu et siitä on jo puol vuotta aikaa.. :D
-
Just lähetään kans knetälle.. Aaarrgghh!! Tää on aika rankkaa!!!! :'(
-
kun edes tietäs millon tulee lomille. :'( :'(
Aika pian tietää koska tulee.. Meillä meni varmaan kaks päivää ja sitte jo tiesi, toisilla nopeemminki tai sit hiukan myöhemmin.
Jos nyt oikein muistan ??? niin heti seuraavalla viikolla tuli tietoa lomista kun keskiviikkona oli lähtö. Mutta kovasti tsemppiä Lilianille ja muille uusille!
-
Vielä saa yhden yön olla kainalossa...
-
Kauheesti jaksuja lähtöpäivään kaikille!! :grouphug:
-
Huomenna klo 4.00 kulta lähtee kohti kosovoo :'( Olo on kieltämättä hyvin haikee.....Ystävät kyselee miten jaksan vuoden odottaa ja mitäs jos sitä ja mitäs jos tota. Pää on ihan sekasin ja jotkut kertonut niitä kauhukokemuksia pettämisistä yms. Itselle tulee välillä olo et kannattaako edes odottaa, kun ei tää kuitenkaan kestä. Mut yhteispelillä täst läpi päästään :) vai päästäänkö?
Pääsette te läpi, kun vaan molemmat puhallatte samaan hilleen!
Tsemppiä uusille leskille rt-vuoteen ja vanhoille uuteen rt-vuoteen!
-
Tsemppiä kaikille uusille rt-leskille :)
-
Itselle tulee välillä olo et kannattaako edes odottaa, kun ei tää kuitenkaan kestä. Mut yhteispelillä täst läpi päästään :) vai päästäänkö?
Täällä foorumilla on vaikka kuinka paljon esimerkkejä siitä, että totta kai tästä voi "selvitä hengissä"! Paljon on kiinni siitä miten asennoituu. Nyt saa lanata rauhassa -ja jatkossakin tarvittaessa. Mutta sitten kun on hyvä päivä, niin siitäkin saa ottaa kaiken irti ;)
Me täällä kompataan ja tuetaan aina kun tarve vaatii!
Tsemppiä kaikille uusille leskille :thumbsup:
-
No niin.. Sinne meni..... kentältä just tulin. Sitä viemistä sinne olin eniten pelänny. Jaksoin yllättävän hyvin ja pidin itteni koossa siihen asti kunnes oli pakko heittää hyvästit. Sit alko tulvimaan ihan kunnolla.. Meiän piti mennä ulos ku mua itketti niin paljo.. Mä vaan toivon et tää eka kerta ois ollu nyt se pahin. Jospa se tästä helpottas.. Onneks kaverin luo sain mennä saunomaan ja itkemään sen olkapäätä vasten. Kotia tulin äsken ja aika tyhjältä täällä tunnostaa... Noh, nyt nukkumaan ja huomenna uuteen arkeen. Elämä jatkuu!! Tsemppiä muillekkin!! Kyllä tämä tästä.... :'(
-
PMP, kyllä se siitä lähtee.. Alku on pahin.
Mä en vieläkään käsitä miten toukokuussa onnistuin olemaan kentällä tirauttamatta kyyneltäkään. Sit illalla kotona alko niagaramainen vollotus, eikä mulla sillon ollu ketään kenen olkaa vasten olis itkeny.. :) Nyt on jo niin paljon parempi olla..
-
Sinne se ny sitte meni.. Puol seittemän aamulla jätin rakkaani Helsinki-Vantaalle ja kohta ne Finnairin sinivalkoiset siivet vie meidän miehiä kohti heidän unelmaans. On ollu aika tyhjä olo, viime yönä nukuttiin kaikki 3h ku ei malttanu nukkua, haaskata viimesiä hetkiä nukkumiseen. Ja nyt vaan huokailuttaa ja kyyneleet meinaa väkisinki tulla silmiin, en tiedä miten tän päivän jaksaa mut kyl se tästä. Ekaa lomaa odotellessa vaan.
-
Nyt se leskeys on sit alkanut. :'(Eilen vein miehen hotellille, itkua oli mennessä ja tullessa. Ja vielä varmaan pitkään!! Hirveätä oli jättää toinen sinne ja lähteä yksin takaisin kotiin, toivottavasti ei ole joka loman jälkeen yhtä vaikeaa. Pitkä vuosi edessä, mutta antoisa varmaan molemmille jollakin tapaa!! Eiköhän tämän jälkeen arvosta toista entistä enemmän. :)
-
Ilta päättyi itkulla ja aamu alkoi itkulla, no tiedän tämän menevän ohi kunhan alkuun päästään.Onneks noi tenavat pitää meikäläisen kiireisenä ni ei kerkee hirveesti ikävöimään.
Esikoinen oli ihmeissään kun eilen itkin miehen lähdettyä, hoki koko illan et enää et itke yhtään ;D
Ihana ystäväni jonka mies on myös ollut kosovossa soitti heti aamulla ja kyseli jaksamisia, on kuulemma itse alkanut muistelemaan niitä aikoja kun miehensä lähti, tietää kyllä tämän tunteen.
No ei muuta kuin eteenpäin sanoi mummo lumessa ::)
-
Niin se kone sitten nousi ilmoille. Yllättävän mukavasti meni tuo saattokeikka, mitä nyt piti ostoksille jäädä Ikeaan ja Jumboon samalla. Rahaa tietty meni kun piti suruun shoppailla...
Olihan tuo kuitenkin haikee tilanne, mutta kyllä kai tuo iso mies pärjää... Koirasta enemmän olen huolissani, aika stressi päällä oli kun joutus odotteleen kentällä niin kauan. Toivottavasti ei laske allensa koneessa (siis koira).
Tästä se yksin eläminen alkaa, tsemppiä kaikille!! Ja se odottaminen koska tulee ensimmäistä viestiä tai jotain sähkösanomaa...
-
Mun mies laitto just viestin et perillä ovat...
-
Munkin ihana mies laittoi viestiä aamulla ennen ku kone nousi ja heti kun laskeutui. Nyt vaan kun pääsee puhumaan sen kanssa, niin mieli ehkä kohenee. tai sit alkaa taas armoton itku!
-
Minä en oo J:iistä kuullu vielä mitään. Tässä kovasti viestiä odottelen.. Joo, on aika ankeet fiilikset ollu tänään.. On tehny mieli itkee, mut oon saanu piäteltyä itteeni... PAHA MIELI!!! Hitto... :'( Onneks oli koulua ja ihan hemmetisti lisää kouluhommia illaks, niin ehkä tämän päivän tästä saa kulumaan.
VOIMIA LILIANILLE ja muille!! Halauksia!!! Kyllä me jaksetaan!!
-
Tsemppiä uusille "leskille". Kyllä se arki siitä lähtee taas pyörimään :lohtu:
-
Voimia täältäkin uusille leskille. :) Hyvin se lähtee menemään.. Tutut on teidän fiilikset, muistuu mieleen ku ne olis ollu omalla kohalla vasta eilen..
-
no niinhän se lähti.. mies oli ehtinyt joukkoihin hakea juuri ennen kuin tavattiin. noh, lupasin sitten hövelisti jo alussa et jos kutsu tulee niin saa toki lähteä. kun kutsu sitten kesäkuussa tuli, alkoi jossain määrin harmittamaan, kaikki yhteiset suunnitelmat ja haaveet kun täytyi laittaa "hidastusvaihteelle". vaan kun alkukankeudesta tokeni, niin tajusin ettei se olekaan välttämättä paha asia. kyllähän niitä tulevaisuudensuunnitelmia ehtii tämänkin vuoden jälkeen toteuttamaan. :) onpahan jotain mitä odottaa. Ennen tätä virallista lähtöpäivää ajattelin usein, että lähtisi jo! olisi meinaan nopeammin ohi sitten.. eli itse en kyllä yhtään välittänyt näin pitkästä "valmistautumisajasta".
Nyt on ihan rauhallinen ja hyvä mieli, vähän jopa kateeksi käy kun mies pääsi näkemään ja kokemaan jotain aivan uutta ja erilaista. täällä kotona taustaillaan tsemppihenkisesti, kannustetaan ja tuetaan. minä keskityn työhön, ystäviini ja matkusteluun suomen kamaralla. ne jos mikä tekee mielen pirteäksi. sekä tietysti rakkaan ensimmäinen loma, kun hän jo tänään oli saanut ajankohdan kuulla.
jaksamista, ja ennen kaikkea ihanaa loppuvuotta kaikille teille! :)
-
Maria, sulla on juuri oikeenlainen asenne. :) Tuolla sitä hyvin pärjäilee..
-
Jee, meidän J soitti äsken ekaa kertaa Kosovosta!! Just olin koulusta tullu kotia ja iltapäivä kahvia laittelin, niin puhelin soi ja tuntematon numero soitti. Perus pessimistinä aattelin, että puhelimyyjä soitta vaan olin ponkaista kattoon kun se olikin oma rakas!! Nyt on aivan mahtava fiilis!! Sain eilen jo pikaisen sähköpostin, että olivat päässeet perille, mutta oli kyllä mahdottoman kiva jutella. ;D ;D ;D
Piristi päivää aivan uskomattomalla tavalla!! JA kun kaikki tuntui sielä Kosovon suunnalla alkaneen ihan hyvin, niin mikäs tässä. Ja huomenna lupas soitella uudelleen!! Lomista heti tenttasin, vaan ei ollu niistä tietoo vielä. Mites muilla, ovatko ottaneet yhteyttä vielä?
-
Voi ku moon onnellinen sun puolesta :love2: Mä oon saanu muutaman tekstarin ja eilen J soitti nopeesti. Tänään yks viesti mut eilen lupas et soittaa tänäänki. Lomista ei tietoo meilläkää. Missä leirissä sun miehes on siel? Mun on Villessä.
-
Siellä Villessa J:kin on. Uskomatonta miten yhdestä puhelinsoitosta voi tulla noin hyvä mieli! :D Nyt vaan hymyilyttää....
-
Villessä myös mun mies, saas nähä millon soittaa, sano vaan lähtiessä et ekat kaks viikkoo voi olla aika kiireistä.
-
Joo niin mullekki sanottiin et pari viikkoo menee et homma rauhottuu. Mäki odotan ihan hirveesti et J soittaa illalla :love5:
-
sano vaan lähtiessä et ekat kaks viikkoo voi olla aika kiireistä.
Meillä on mies toistanu joka puhelussa viimisen 2viikkoo et ku uudet tulee ni seuraavat kaks viikkoo on kiirettä.. :) Josko kuitenki ehtis tänäänkin soittaa ku eilenkin höpöteltiin ties kuinka kauan luurissa. :-*
-
Munkin mies soitti tossa päivällä, ihana oli kuulla toisen ääntä. Omassa puhelimessa ei sillä ole kenttää lainkaan, mutta onneks on pusupuhelin keksitty. :) Lomista M saa tietää luultavasti nyt viikonlopun aikana. jännityksellä odotan, että millon näkee taas kullan seuraavan kerran.
-
Omassa puhelimessa ei sillä ole kenttää lainkaan
Ainakin ennen oli mahdollista hankkia oma kfor-simkortti jolla sai puhelimen toimimaan myös tuolla alhaalla :) Puhelut sinne täältä ja täältä sinne(mies joutui maksaan vastaanotosta) olivat syntisen kalliita, mutta joskushan oli vaan pakko saada soitettua :) Ja tekstarit eivät olleet pahan hintaisia (ja meille täältä suomestahan ne oli ihan normihintaisia) joten niittenkin kautta pystyi ainakin silloin pitämään hyvinkin yhteyttä :)
-
Meillä kyllä eletään ihan linjalla mese-sähköposti-pusupuhelin. :) Yhdet viestit ollaan laitettu tässä puolenvuoden aikana omista puhelimista.
-
Mä olin koko eilisen päivän ihan vauhkona kun ei kuulunut yhtään mitään, ei viestin viestiä. Ja vielä kun kaikki täällä hehkutti kuin ovat saaneet viestiä yms. Mutta selvis että jostain syystä puhelin ei toimi, sonera hommattiin varta vasten että saa sen KFOR sim systeemin. Eli kysymys; toimiiko se ihan perus soneran liittymä vai pelittääkö KFOR sim teidän ukoilla jo?? Nyt olen saanut muutaman sähköpostin...
-
Siellä Villessa J:kin on. Uskomatonta miten yhdestä puhelinsoitosta voi tulla noin hyvä mieli! :D Nyt vaan hymyilyttää....
Edelleen toivoisin ettei täällä julkisella puolella kauheasti kailotettaisi missä siippanne palvelee.
Hyvänä esimerlkkinä uutinen naapurista: http://www.holkkari.net/index.php?option=com_content&task=view&id=1074&Itemid=90
Ihan vaaan muistutuksena ;)
-
Siellä Villessa J:kin on. Uskomatonta miten yhdestä puhelinsoitosta voi tulla noin hyvä mieli! :D Nyt vaan hymyilyttää....
Edelleen toivoisin ettei täällä julkisella puolella kauheasti kailotettaisi missä siippanne palvelee.
Hyvänä esimerlkkinä uutinen naapurista: http://www.holkkari.net/index.php?option=com_content&task=view&id=1074&Itemid=90
Ihan vaaan muistutuksena ;)
Yhdyn Hämikseen, eli suljetulla puolella sit voi jutustella noista sijainneista, mutta täällä julkisella älkää huudelko...
-
Siellä Villessa J:kin on. Uskomatonta miten yhdestä puhelinsoitosta voi tulla noin hyvä mieli! :D Nyt vaan hymyilyttää....
Edelleen toivoisin ettei täällä julkisella puolella kauheasti kailotettaisi missä siippanne palvelee.
Hyvänä esimerlkkinä uutinen naapurista: http://www.holkkari.net/index.php?option=com_content&task=view&id=1074&Itemid=90
Ihan vaaan muistutuksena ;)
Ok, sori! Uudet lesket ei tällasta ollut vielä hokannut.
Siitä sim-kortista niin meillekin hankittiin sen Sonera tätä reissua varten ja äsken tuli viesti että se pelaa nyt.
-
Sama täällä, en hokannu mut kiitos tiedosta eikä todellakaan enää :) Nimimerkillä "En halua puheluita kähtäviltä" ;D
Tosta sim-kortista et J:lla on Elisa ja se toimii tuol alhaalla, eikä aio ottaa sitä KFOR sim-korttia.
-
Tosta sim-kortista et J:lla on Elisa ja se toimii tuol alhaalla, eikä aio ottaa sitä KFOR sim-korttia.
Meillä on molemmilla Saunalahden liittymät.. Hyvin tuli viestit sieltä tänne ja täältä sinne, sen kerran. :D
-
>:D :rotf: missähän hommissa Villessä olis niin kiire ettei ehtis muka kotia soittaa..
ei kannata masentaa....siinä on alussa vaikka mitä uutta, mun mielestä ihan normaalia jos ei heti ehdi puhelimeen. Kunhan jotain elämisen merkkiä ilmoittaa, niin se on hyvä. Odotelkaa ihan rauhassa vaan muutamat päivät ;)
-
Munkin mies vaihtoi soneran liittymän varta vasten. Tunti sit tuli viesti että nyt on vähän kenttää puhelimessa. mutta kun laitoin viestiä takaisin päin, niin eipä se ole vieläkään perille mennyt.
-
siinä on alussa vaikka mitä uutta, mun mielestä ihan normaalia jos ei heti ehdi puhelimeen. Kunhan jotain elämisen merkkiä ilmoittaa, niin se on hyvä. Odotelkaa ihan rauhassa vaan muutamat päivät ;)
Hehe.. Samaa mulle toitotettiin sillon toukokuussa et siellä on jossain kiirettä kun vinkusin et ukko on mut unohtanu ku ei mitään kuulu.. ;D
-
mun mielestä on aika sulosta lukee näitä teidän hehkutuksia. Mä aloin muistella meidän mission alkutaivalta ;D Näistä kaikista fiiliksistä ja pienistä hetkistä kannattaa ottaa kaikkia irti. :P
-
mun mielestä on aika sulosta lukee näitä teidän hehkutuksia. Mä aloin muistella meidän mission alkutaivalta ;D Näistä kaikista fiiliksistä ja pienistä hetkistä kannattaa ottaa kaikkia irti. :P
Tsihi :jipii: Nyt viel on kivaa mut kyl sitä viel tulee suruakin aivan varmasti, mut eiks se oo teidänki kiva kaivaa ne muistot esiin sieltä mission alusta :)
-
Tsihi :jipii: Nyt viel on kivaa mut kyl sitä viel tulee suruakin aivan varmasti, mut eiks se oo teidänki kiva kaivaa ne muistot esiin sieltä mission alusta :)
Kai se on kivaa, ainaki jollain tasolla.. Vähän se hymyilyttää et millanen on ite ollu sillon ku homma alko.. Mulla vaan on tänään lanapäivä, kas kumma. :)
-
Niin ku ei sitä oo viel kunnolla tajunnu ettei sitä miestä tuu näkee viikkoihin.. Se soitti taas äsken :love5:
Kyl se iso ISO ikäväki viel tulee ja sit lanataan ja kunnolla. Mulla kyl on monet entisistä suhteista ollu kaukosuhteita et tavallaan tottunukki tälläseen välimatkaan ja pitkiin väleihin näkemises mut en siihen et toinen on kuitenki siel 5000km päässä.
-
Joo, mäkin olin siitä yhdestä ainoosta soitosta onnesta sykkyrällä koko päivän. Just mietin niinku piudekin siellä, et kyllä se iso ikävä viellä jossain vaiheessa iskee. Nyt on kuitenki fiilikset aika jees. Katotaan miten tää eka yksinolo viikonloppu nyt menee. Huomenna sen minunki mies lupas taas soitella.. ::) Että sitä odotellessa..
-
Juu, tännekin on tullu jo pari puhelua ja tekstareita :love5:
Soneran tekstariliittymän kans on ollut kyllä ongelmia täälläkin.
Odotellaan vaan, et saadaan sähköpostikin kondikseen niin hyvin yhteydet pelaa.
-
Soneran tekstariliittymän kans on ollut kyllä ongelmia täälläkin.
Vaihtoikoi KFOR-soneraan ennen lähtöä? Jos ei niin ei välttämättä toimi kunnolla koko vuoden aikana...
-
Munkin miehellä oli ongelmia kännyn kans, mut se muutteli jotain asetuksia puhelimestaan, niin nyt on toiminut hyvin.
-
Soneran tekstariliittymän kans on ollut kyllä ongelmia täälläkin.
Vaihtoikoi KFOR-soneraan ennen lähtöä? Jos ei niin ei välttämättä toimi kunnolla koko vuoden aikana...
Joo, KFOR-soneraan vaihtoi. Viestit menee kyllä perille, mutta lähettäminen ei ainakaan vielä onnistu. Onneks on oma elisakin mukana, se ainakin toimii ok.
-
Soneran tekstariliittymän kans on ollut kyllä ongelmia täälläkin.
Vaihtoikoi KFOR-soneraan ennen lähtöä? Jos ei niin ei välttämättä toimi kunnolla koko vuoden aikana...
Joo, KFOR-soneraan vaihtoi. Viestit menee kyllä perille, mutta lähettäminen ei ainakaan vielä onnistu. Onneks on oma elisakin mukana, se ainakin toimii ok.
Kannattaa koittaa tilata Soneran asetukset uusiksi tai tarkistaa, että puhelin niitä käyttää.
-
Taitaa olla useammalla ongelmia KFOR-soneran kanssa :(
-
Meillä ei ainakaa oo vielä ollu ongelmia sen Kfor liittymän kans. Viestit kulkee ihan hyvin
-
Jännä ku joillain on ongelmia ja toisilla ei.... varmaan yhteys operaattoriin? ::)
-
Täällä toimii KFOR-Sonera jo bueno! :wiggle2:
-
sanokaa miehillenne, että muuttelevat kännykän asetuksia, niin alkaa luultavasti toimimaan. näin kävi ainakin meillä.
-
sanokaa miehillenne, että muuttelevat kännykän asetuksia, niin alkaa luultavasti toimimaan. näin kävi ainakin meillä.
Tai sitten vaihdettava miehen asetuksia tai koko mies... :-X ;)
-
Joo miehen asetuksia ;D Mä voisin vähä muuttaa tiettyjä asetuksia jos olis maharollista :laughing6:
-
Nyt se meni. Vietiin viiden maissa kentälle. Ihan hyvin meni, ei tullu edes itku. Tyttöjä harmitti, kun isi lähti, mutta nyt ne nukkuu onnellisina.
-
Kyl se siitä, hirressäkin ensimmäinen viikko on vaikeinta... :lohtu:
-
Kyl se siitä, hirressäkin ensimmäinen viikko on vaikeinta... :lohtu:
:nuija: Vai että hirressä.. Sulle ei joululahjoja tänä vuonna.. ;D Noh, nyt sain tän päivän ekat naurut.
-
HirressäKIN... ;)
-
HirressäKIN... ;)
No siitäKIN hyvästä tulee lahjaton joulu.. (http://www.cosgan.de/images/smilie/frech/a015.gif)
-
No lahjaton mä olen ollu aina, hiekkalaatikossa oli karkea sepeli ja lähtemään olen aina kelvannut... :)
-
Minun ja J:n kaverille oli tänään soitettu ja kysytty, olisko halua lähtee nyt toukokuussa Kosovoon. Ja haluahan löyty.. Että sinne menee nyt toinenki läheinen sitten... :( SE on kyllä pitkään jo halunnukin sinne, että good for him!
-
Ja meil edelleen odotellaan tietoa siitä lähtöpäivästä... eikä vituta yhtään...
-
Ja meil edelleen odotellaan tietoa siitä lähtöpäivästä... eikä vituta yhtään...
Usko tai älä, mutta tiedän tunteen. Oli aika pelottavaa aikoinaan, kun mies lähti A-maahan ensimmäisten joukossa. Sitä voi kutsua matkaksi tuntemattomaan. *halaa lujasti*
Todellakin... ::) Mitään ei tiedä, mitä vastassa on...
-
eikä vituta yhtään...
... vielä ;)
-
eikä vituta yhtään...
... vielä ;)
HV
-
Noh. Mites, onkos puhelin soinut?
-
Noh. Mites, onkos puhelin soinut?
Täällä päin kaikki on vielä ton Tsadin osalta aivan auki. ::)
-
Nyt se sitten lopullisesti vahvstui, että J lähtee Kosovoon toukokuun alussa. Eipä naurta, ei.
Olen iloinen ja ylpeä siitä, että hänellä on mahdollisuus lähteä kun kerta niin haluaa. Saman aikaisesti - lähtö on pelottavan lähellä ja epätodellinen olo iskee jokaisessa käänteessä.
Nyt koulutusjakso päällä, sitten vielä pari viikkoa ja sitten pitäisi jo urheasti saattaa hänet kentälle... enpä tiedä :dontknow:
-
Tsemppiä Lillan! :) Alku on yleensä se vaikein, ja lähdön odottelu saattaa olla aika raastavaa.
-
Enkä tiedä tarvitseeko siinä kentälle viennissä niin kovin urhea olla. Itse ainakin pillitin silmät punaisena. ;)
-
Enkä tiedä tarvitseeko siinä kentälle viennissä niin kovin urhea olla. Itse ainakin pillitin silmät punaisena. ;)
mä en sillon ekalla reissulla pillittäny kentällä lainkaan. enää. ;)
Oli kyyneleet loppunu jo matkalla Pori-HKI. ;D Saman tien kun autoon Poris istuttiin, rupesin pillittämään ja taisin siinä sit jossain kehä 3 kohdilla lopetella... :-[ ;D
Kyllä sitä nytkin Säkylään heittäessä muutama tippa tirahti, mut paljon ei parantanu itkeä, kun tuo meidän ihana esikoinen heti niin kovasti huolestuu äidin itkuista. :-*
-
Enkä tiedä tarvitseeko siinä kentälle viennissä niin kovin urhea olla. Itse ainakin pillitin silmät punaisena. ;)
Itse taas taisin itkeskellä koko päivän ::) Miehen ei tarvinnut kuin hipaista ohimennen niin johan aukesi hanat taas.
Jaksamisia toivotan minäkin kovasti, zatun kanssa olen samoilla linjoilla siinä että lähdön odottaminen on vaikeaa!
-
Enkä tiedä tarvitseeko siinä kentälle viennissä niin kovin urhea olla. Itse ainakin pillitin silmät punaisena. ;)
Sama täällä eikä siitä meinannu tulla loppua koko iltana.. .. Se siitä urheudesta... :-\
-
Lähtö on aina vaikea, ainakin meillä. Molemmilla kerroilla olen itkeny jo lähtöä edeltävän päivän, mutta sitte se helpottaa. Ainakin pikkusen..
Mun mielestä kaikkein vaikein osuus tässä lähtemisessä on ollut se edeltävä kuukausi (noin) kun on tunteet ihan sekaisin eikä oikein tiedä mitä pitäisi odottaa..
-
Mun mielestä kaikkein vaikein osuus tässä lähtemisessä on ollut se edeltävä kuukausi (noin) kun on tunteet ihan sekaisin eikä oikein tiedä mitä pitäisi odottaa..
Näinhän se taitaa olla.
Äkkilähdö on siinä mielessä hyvä ettei siinä mitään ehdi miettiä. 8)
-
Mä oon vissiin jotenki poikkeava tapaus ::). Lähdön odotus ei ollu vaikeaa, pikemminkin kutkuttavan ihanaa. Mutta se, kun toisen on vieny lentokentälle ja ajaa yksin kotiin, on vaikein osuus. Eka iltana kuuntelin haikeaa musiikkia ja oikein provosoin omaa huonoa oloani. Siitä se sitte vähitellen alko helpotaa ja lomien lähestyessä into ja hykerrys taas kasvoi. ;) *muistelee haikeana*
-
Kiitos ihanat ihmiset rohkaisevista kommenteista!
Juu, urhea en ole tämä asian kanssa lainkaan - en ole kai koskaan itkenyt niin paljon kun viimeisen kuukauden aikan :'( - nestetasapaino on jo ihan vinksallaan ;). Lähdön odotus on kyllä aivan KAMALAA. Ja minä kun aloitin jo helmikuussa valmistautumaan uuteen tilanteeseen - suremalla etukäteen. Että ihminen osaakin olla omituinen. Taidan oppia paljon uutta itsestäni ja muista tulevan vuoden aikana.
Tästä foorumista taitaa tulla mulle tarpeellinen itkumuuri ja tsemppinurkka. :)
-
Tästä foorumista taitaa tulla mulle tarpeellinen itkumuuri ja tsemppinurkka. :)
Kuule, olet aivan oikeassa paikassa. :)
Ja mun mielestä on hyvä, että meitä on moneen junaan, esim. Ämmä ja Tehotypy edustaa sitä toista päätä, kuin minä. Tuo väriä foorumille ja tylsäähän se ois, jos kaikki ois samanlaisia. :)
-
...minä en kyllä itkenyt, kiukuttelin tosin, ja kohelsin hukata lähtöpäivänä miehen pankkikortin ja seuraavana päivänä oman luottokorttini, molemmat jouduin kuolettamaan ja soittamaan äidille perjantaina, että tuu ostaa meille ruokaa, etten tapa nuita lapsia nälkään ennen kuin mies on ehtinyt edes viikkoa reissussa, muutenhan se vois vaikka kuvitella, etten minä pärjää...
-
...meidän kaveri nimittäin.. :-[ Ja Kosovoon, minnekkä muuallekaan... :-\
-
...meidän kaveri nimittäin.. :-[ Ja Kosovoon, minnekkä muuallekaan... :-\
Miks se niin lujaa harmittaa että kaveri lähtee ??? Tottahan se voi olla tylsää ettei hetkeen voi nähdä ihan koska vaan mutta silti?
-
...meidän kaveri nimittäin.. :-[ Ja Kosovoon, minnekkä muuallekaan... :-\
Miks se niin lujaa harmittaa että kaveri lähtee ??? Tottahan se voi olla tylsää ettei hetkeen voi nähdä ihan koska vaan mutta silti?
Joo, no ei se nyt niiiin pahasti harmitakaan.. Se on halunnu sinne niin pitkän aikaa, että kiva kun se nyt pääsee sinne. Ei vaan nähdä pitkään aikaan sitten, niin sehän se harmittaa. :-\
-
Mies on nyt lähtenyt Kosovoon. Olo on haikea itselläkin ,mutta tuntuu tosi kurjalta katsoa lapsen ikävää.
Toivottavasti lähtee sujumaan kuitenkin hyvin. Tsemppiä! :)
-
Niinpä, perjantaina oli sitten se pelätty lähdön päivä ja ei ollut kivaa, ei.
Vaikka tuo lähdön odotus oli tosi vaikea minulle niin nyt on sitten toisaalta ihan hyvä ja rauhallinen olo. Ollan kerran juteltu puhelimessa ja tekstailtu - kuulostaa siltä, että hän viihtyy oikein hyvin jo ja kaverit/kolleegat ovat kuulemma mukavia joten kaikki tuntuu olevan mukavasti mallillaan siellä.
Lomiakin on jo alustavasti suunniteltu. Juuri tällä hetkellä siis tuntuu että kyllä se tästä... ellei nyt suoranaiseksi iloksi... niin ainakin hyväksi muuttuu.
Mies on nyt lähtenyt Kosovoon. Olo on haikea itselläkin ,mutta tuntuu tosi kurjalta katsoa lapsen ikävää.
Taatelille ja pikkuiselle tsempiiä ja jaksamista arjen hyörinöissä ikävästä huolimatta!
-
Mies on nyt lähtenyt Kosovoon. Olo on haikea itselläkin ,mutta tuntuu tosi kurjalta katsoa lapsen ikävää.
Kyllä se siitä lähtee rullaamaan. Meillä puoli vuotta takana ja toiset edessä. Meillä kaksi pientä lasta ja lasten ikävän näkeminen on tässä kaikista pahinta. Mutta ihmeen hyvin ne ovat tähän tottuneet. Toki välillä tulee aikoja jolloin ikävöidään enemmän, mutta loppujen lopuksi kaikki on mennyt suht hyvin. Meillä toki lapset ovat tottuneet että isi on paljon poissa töiden takia, mutta ei kuitenkaan näin pitkiä aikoja kuin nyt. Voimia sinne!
-
Ja uskokaa vanhan sanaan.. ei mee kauaa kun kirjotatte..
"oho, noin vähän aamuja enää.. kylläpä se aika menikin nopeasti" :)
eikun eteen päin sano mummo lumessa *peukku*
Komp komp.. Tän voin allekirjottaa.. ;D
-
Ja uskokaa vanhan sanaan.. ei mee kauaa kun kirjotatte..
"oho, noin vähän aamuja enää.. kylläpä se aika menikin nopeasti" :)
eikun eteen päin sano mummo lumessa *peukku*
Aivan. Puoli vuotta takana ja nopsaan on mennyt, vaikka alku olikin hankalaa. Onhan elämä muutenkin ylä- ja alamäkiä täynnä, kyllä me tytöt pärjätään. ;)
-
Mää en kyllä vielä allekirjoita tätä ajan nopeaan kulumista, mutta toivon tosiaan että olette oikeassa!=)
-
Tuli vaan mieleen, että onko Taateli ainoa, jonka mies lähti nyt Kosovoon?
Hassua, tuntuu että viime rotaatioissa on ollut paljon enemmän... ::)
-
Tuli vaan mieleen, että onko Taateli ainoa, jonka mies lähti nyt Kosovoon?
Hassua, tuntuu että viime rotaatioissa on ollut paljon enemmän... ::)
On täällä muitakin, mutta ei ole vielä näkynyt kirjoittelemassa.
-
Tuli vaan mieleen, että onko Taateli ainoa, jonka mies lähti nyt Kosovoon?
Hassua, tuntuu että viime rotaatioissa on ollut paljon enemmän... ::)
Munkin mies lähti viime perjantaina matkaan. Kotijuhanista luin rt-leskistä. Hyvä niin.. :hello2: Ei ole yksin tässä tilanteessa..
Juu, yksi ei olla kukaan täällä - kivaa! :)
Mikä on ja mistä saa tuon Kotijuhanin ???? Ei ole tänne eksinyt....
-
Sitä ei muuten saa, kuin Kosovon koulutuksesta. Tarkoitettu Kosovoon lähtevien kotiporukoille.
-
Juu, yksi ei olla kukaan täällä - kivaa! :)
Mikä on ja mistä saa tuon Kotijuhanin ???? Ei ole tänne eksinyt....
Mies toi Säkylästä lehden, en oikein tiedä mistä sitä muuten saa..? Kotijuhani on Kosovon rauhanturvaajien kotijoukkojen lehti.
Niin ajattelinkin. Mä oikein kyselin sitä kun J tuli koulutuksesta mutta kuulemma ei ollut sellaista mukana. No, pärjään varmaan ilman sitä. Onko siinä millaisia juttuja? Hyödyllistä?
-
Mää en kyllä vielä allekirjoita tätä ajan nopeaan kulumista, mutta toivon tosiaan että olette oikeassa!=)
Mun täytyy sanoa, että vaikka rt-vuodesta on jo pitkä aika, niin muistan että minulla kyllä aika m-a-t-e-l-i sen vuoden verran :-[ ::)
-
en mäkään mistään kotijuhanista kuullu. tiedän kyl jo kaiken tarvittavan sieltä.. alku vaiheessa olis kyllä ollu hyvä.
-
Mun mies sai sen rotaatio koulutuksesta. Mun mielestä se oli hyvä, sai vähän tuntumaa mitä se on.
-
No, nyt se sitten lähti... Tai siis pari viikkoa sitten. Onko muita kenen mies lähteny nyt ensimmäistä kertaa? Olenko outo, kun ikävän lisäksi päällimmäinen tunne on vitutus (anteeksi kielenkäyttö)? Olin jo hyvissä ajoin (pari kk ennen lähtöä) tosi kiukkunen miehelleni ja tunne on sama edelleen?
-
Olenko outo, kun ikävän lisäksi päällimmäinen tunne on vitutus (anteeksi kielenkäyttö)?
Et ole yhtään outo :)
-
No, nyt se sitten lähti... Tai siis pari viikkoa sitten. Onko muita kenen mies lähteny nyt ensimmäistä kertaa? Olenko outo, kun ikävän lisäksi päällimmäinen tunne on vitutus (anteeksi kielenkäyttö)? Olin jo hyvissä ajoin (pari kk ennen lähtöä) tosi kiukkunen miehelleni ja tunne on sama edelleen?
Mä kiukutelin ihan kunnolla sen viimeisen päivän ennen lähtöä vuosi sitten. Et ole outo ;D
-
No, nyt se sitten lähti... Tai siis pari viikkoa sitten. Onko muita kenen mies lähteny nyt ensimmäistä kertaa? Olenko outo, kun ikävän lisäksi päällimmäinen tunne on vitutus (anteeksi kielenkäyttö)? Olin jo hyvissä ajoin (pari kk ennen lähtöä) tosi kiukkunen miehelleni ja tunne on sama edelleen?
Nyt vaan opettelet nauttimaan yhdestä leskeyden suurimmista iloista kuten siitä ettei ukko kokoajan pyöri jaloissa. ;)
-
Kuuluu asiaan ;), mutta helpottaa ajanmyötä. Toki näitä lanaus päiviä on edelleen vaikka puoli vuotta on takana, mutta pääosin menee hyvin. Olen oppinut nauttimaan suunnattomasti mm. siitä ettei meidän tv:stä tule urheilua ;D.
-
Kuuluu asiaan ;), mutta helpottaa ajanmyötä. Toki näitä lanaus päiviä on edelleen vaikka puoli vuotta on takana, mutta pääosin menee hyvin.
Ja lanauspäiviä tulee vaikka on vuosi takana ;) Kelasin itsekin viime syksyn fiiliksiä ja tajusin, että viimeinen "rt-lana" oli neljä päivää ennen kotiutumista ;D Mutta kyllä niistä hengissä selviää! :D
-
Olenko outo, kun ikävän lisäksi päällimmäinen tunne on vitutus (anteeksi kielenkäyttö)? Olin jo hyvissä ajoin (pari kk ennen lähtöä) tosi kiukkunen miehelleni ja tunne on sama edelleen?
Kysy IQlta kun ukko eka kerran läks ... :-X
Kommentteja voi lukea esim. Hölkkärin sivuilta ;)
-
Vaikka tämä olikin yhteinen päätös, silti ottaa päähän että mies on niin itsekäs ja jätti meidät tänne yksin selviämään. Koska itse en voisi kuvitellakaan olevani näin kauan erossa pienistä lapsistamme niin vaikea ymmärtää miksi mies voi tehdä niin.
-
Uusilta utsin uteliaisuuttani, että mikä siinä miehen lähtemisessä saa aikaan "vitutuksen" siis ei ole tarkoitus mitenkään vähätellä tunteitanne, ihan vaan mielenkiinnosta kysyn?
Mua ei *v.....aa* ollenkaan että hän lähti, olen aina tiennyt että hän lähtee joskus, ja ei varmasti ole viimeisä kertaa ;D Se joka voi *v......aa* on, kun Taateli sanoi, että on niin paljon joka pitäisi yksin hoitaa. Meillä suurin haaste on ollut se talon rakentaminen, muuten luulen että olisin pärjännyt mainiosti, mutta olen siinä mielessä kokenut yh-äiti ;) Ja kunnia lapsille joka ovat auttanut äitinsä paljon :hello2: En kertaakaan olen miettinyt sillä tavalla että mies olisi itsekäs... Ei se varmasti joka päivää oo hänen kannalta hauskaa olla pois kotolta, mutta paljon hyvää seuraa.. Hänelle kokemus, mulle lomamatkat kreikkaan ja makedoniaan, meille auto + lisää rahaa ;) Se rittää mulle, ei haittaa vaikka teen kotona vähän enemmän töitä, minähän ne yleensä tekeekin ::) Kun mulla on lanauspäiviä se johtuu sitä että kaipan seuraa ja joku vierelläni... Mutta onhan juuri sen takia lomat :love5:
-
Niin no tuntuu tyhmältä valittaa, kun ei ole lapsia hoidettavana tms.. Eikä tähän vitutukseen mitään kovin järjellistä syytä ole, kunhan nyt vaan tuntuu pahalta. Ymmärrän senkin, ettei tuo siippani lähteny reissuun mun kiusaksi, vaan oli suunnitellu sitä koko ikänsä eikä varmasti oo helppoa aina silläkään. Ehkäpä tämä tästä.. Vaatii vaan vähän totuttelua ja toivottavasti tästä tosiaan alkaa jossain vaiheessa nauttimaankin :D
-
Tänks! Tsemppiä myös teitille. Mä luulen että vuos menee yllättävän nopeesti täällä valittaessa ;D
-
Tänks! Tsemppiä myös teitille. Mä luulen että vuos menee yllättävän nopeesti täällä valittaessa ;D
Ja loppujen lopuks täällä taidetaan puhua enemmän kaikesta muusta kuin niistä reissuasioista ;)
-
Tänks! Tsemppiä myös teitille. Mä luulen että vuos menee yllättävän nopeesti täällä valittaessa ;D
Ja loppujen lopuks täällä taidetaan puhua enemmän kaikesta muusta kuin niistä reissuasioista ;)
Jopa niin paljon että kohta sie odotat että se mies lähtis reissuun ;)
Tästä mä olen kyllä aina samaa mieltä Tanlaan kanssa :).
-
Tänks! Tsemppiä myös teitille. Mä luulen että vuos menee yllättävän nopeesti täällä valittaessa ;D
Ja loppujen lopuks täällä taidetaan puhua enemmän kaikesta muusta kuin niistä reissuasioista ;)
Jopa niin paljon että kohta sie odotat että se mies lähtis reissuun ;)
Tästä mä olen kyllä aina samaa mieltä Tanlaan kanssa :).
Mä kans allekirjoitan tämän ;D Tsemppiä matkaan molemmille tytyille ja puolisoille. Alku aina hankalin... :)
-
Olenko outo, kun ikävän lisäksi päällimmäinen tunne on vitutus (anteeksi kielenkäyttö)?
Itse olin ihan maassa lähdön jälkeen, mihin varmasti vaikutti se, että jouduin sairaslomalle heti seuraavana päivänä..mikä sekin johtui henkisestä puolesta..luulisin. Lähdön jälkeen olin lähinnä kamalan surullinen. Välillä huomasin, että "jes, ei oo tullut itkettyä viikkoon". Eli ymmärrän hyvin jos tuo tuntuu pieneltä maailman lopulta. Aina kun ei pysty ajatteleen järjellä asioita vaikka haluisi ;)
-
No, nyt se sitten lähti... Tai siis pari viikkoa sitten. Onko muita kenen mies lähteny nyt ensimmäistä kertaa? Olenko outo, kun ikävän lisäksi päällimmäinen tunne on vitutus (anteeksi kielenkäyttö)? Olin jo hyvissä ajoin (pari kk ennen lähtöä) tosi kiukkunen miehelleni ja tunne on sama edelleen?
Hih! Onneks näköjään löytyy muitakin samanlaisia kuin minä. ;)
Mulla oli päälimmäinen tunne molemmille reissulle (+ EUBG) lähdettäessä vituttus... välillä se laantui pienemmäksi vitutukseksi, välillä kasvoi suuremmaksi... Mut päälimmäinen tunne on yhäkin vitutus. ::)
-
Paljastin tänään vitutukseni puhelimessa, ku mies valitti, et on tylsää. Vastasin siihen sit ihan spontaanisti sen kummempia ajattelematta, et hyvä :icon_thumright: Tästä tietenki seuras sit tiukka keskustelu, että minkä takia mun mielestä on hyvä jos miehellä on tylsää... No hitto, ihan sen takia, et siel kuulostaa koko ajan olevan niiiiin hauskaa! Jos täällä kotipuolessa on välillä tylsää, niin täytyyhän sielläkin olla. Alan kohta epäilee, et tuo miehen retku muuttaa kokonaan kamansa Kosovoon ja elää elämänsä onnellisena siellä. Kuulostaa ainakin, et se on siellä ku kala vedessä. Ja kiva et on kivaa, mut rajansa kaikella!! ;)
-
Paljastin tänään vitutukseni puhelimessa, ku mies valitti, et on tylsää. ---
Minä olin niinkin ihana ja ymmärtäväinen avovaimo, että miehen tylsyydestä, tai muustakin, valittamiseen yleensä töksäytin vaan, että "mitäs läksit." ;)
-
Paljastin tänään vitutukseni puhelimessa, ku mies valitti, et on tylsää. ---
Minä olin niinkin ihana ja ymmärtäväinen avovaimo, että miehen tylsyydestä, tai muustakin, valittamiseen yleensä töksäytin vaan, että "mitäs läksit." ;)
Samoilla linjoilla ;D
-
Paljastin tänään vitutukseni puhelimessa, ku mies valitti, et on tylsää. ---
Minä olin niinkin ihana ja ymmärtäväinen avovaimo, että miehen tylsyydestä, tai muustakin, valittamiseen yleensä töksäytin vaan, että "mitäs läksit." ;)
Samoilla linjoilla ;D
Näin juuri! ;D
-
Paljastin tänään vitutukseni puhelimessa, ku mies valitti, et on tylsää. Vastasin siihen sit ihan spontaanisti sen kummempia ajattelematta, et hyvä :icon_thumright: Tästä tietenki seuras sit tiukka keskustelu, että minkä takia mun mielestä on hyvä jos miehellä on tylsää... No hitto, ihan sen takia, et siel kuulostaa koko ajan olevan niiiiin hauskaa! Jos täällä kotipuolessa on välillä tylsää, niin täytyyhän sielläkin olla. Alan kohta epäilee, et tuo miehen retku muuttaa kokonaan kamansa Kosovoon ja elää elämänsä onnellisena siellä. Kuulostaa ainakin, et se on siellä ku kala vedessä. Ja kiva et on kivaa, mut rajansa kaikella!! ;)
Mut mikä estää pitämästä hauskaa täällä Suomessa sillä välin kun mies on reissussa? Täällä päässä on kuitenkin paljon paremmat mahdollisuudet käydä vaikkapa keikoilla, leffassa tms. erilaisissa tapahtumissa. Ota ihmeessä irti sinäkin kaikki tästä ajasta :)!
MUOKS: tai jos ei pääse esim. lapsien vuoksi niin vapaasti liikkumaan, niin leskiaika on potentiaalista aikaa viritellä ja hoitaa ystävyyssuhteita ja tehdä kotona erilaisia kivoja projekteja :).
-
Elikkäs, mies on lähdössä nahtävästi marraskuussa kosovoon, lokakuussa kai joku esikoulutusjakso jonka jälkeen lähtö. Miten on, sisältyykö tuo koulutus siihen puoleen vuoteen vai onko erikseen? Ei ole kyllä kamalan hyvät fiilikset itselläni, pelottaa oma jaksaminen 2-vuotiaan ja 2-kuisen lapsen kanssa, talonrakennuskin vielä kesken(loppuvaiheessa, mutta tekemistä on).Tuntuu vaan ettei mieheni oikeasti tajua kuinka rankkaa elämä kahden pienen lapsen kanssa voikaan olla ja sit kun siihen päälle jää vielä kaikki hoidettavat asiat. On jo nyt niin tohkeissaan lähdöstään ettei tunnu enää muuta olevankaan, mie olen jo niin täynnä tätä >:(.
Sit yksi tärkeä kysymys, miten lasten calmette-rokotukset kun kosovohan on riskialuetta?
-
Tervehdys fionella!
Se kahden viikon perehdytysjakso on erikseen. Rankkaahan tämä on, meillä 2 ja 4 vuotiaat tytöt, saatikka teidän tapauksessa kun lapset molemmat niin pieniä. Täältä saa hyvää henkistä tukea, joten täällä kannattaa vierailla usein (nimim. koukkuun jäänyt ;D). Tosta rokotus hommasta en osaa sanoa, mein lapsille ei ainakaan otettu mitään ylimääräisiä.
Voimia sulle tulevaan, mulla on viimeiset kuukaudet edessä ja 9kk takana. Siihen on mahtunut niin hyviä kuin todella huonojakin hetkiä.
-
Meinasin kirjottaa saman ku Lilian tosta perehdytyksestä, mut otin takas kun toinen kerkes ensin.. ;D
Puol vuotta lähtee sitte siitä ku mies on saapunu alueelle.
-
Elikkäs, mies on lähdössä nahtävästi marraskuussa kosovoon, lokakuussa kai joku esikoulutusjakso jonka jälkeen lähtö. Miten on, sisältyykö tuo koulutus siihen puoleen vuoteen vai onko erikseen? Ei ole kyllä kamalan hyvät fiilikset itselläni, pelottaa oma jaksaminen 2-vuotiaan ja 2-kuisen lapsen kanssa, talonrakennuskin vielä kesken(loppuvaiheessa, mutta tekemistä on).Tuntuu vaan ettei mieheni oikeasti tajua kuinka rankkaa elämä kahden pienen lapsen kanssa voikaan olla ja sit kun siihen päälle jää vielä kaikki hoidettavat asiat. On jo nyt niin tohkeissaan lähdöstään ettei tunnu enää muuta olevankaan, mie olen jo niin täynnä tätä >:(.
Sit yksi tärkeä kysymys, miten lasten calmette-rokotukset kun kosovohan on riskialuetta?
Yhdistin tämä aloituksen samantyyppiseen jo olemassa olevaan aiheeseen. :)
Olette varmaan kotona jutelleet, että sinusta tuntuu nyt jo raskaalta koko reissu? :-\ Tsemppiä jo etukäteen, toivottavasti puoli vuotta sujuu kuitenkin hyvin.
-
Tervetuloa fionella :D
Kosovon rotaatiolento on 8.11. ja siitä päivästä eteenpäin lasketaan puoli vuotta, eli koulutusjakso ei sisälly puoleen vuoteen. Tällä foorumilla on monia leskiä, jotka ovat lapsellisia, joten vertaistukea saat varmasti :)
-
Nyt kun näitä uusia leskiä täällä on niin eilen illalla kun en saanut unta, niin tuli muisteltua sitä lähdön hetkeä. Yksi ärsyttävä asia muistui mieleen, monet kaverit sanoivat miehelleni että "koitahan jaksaa siellä" >:(. En voi mitään mutta mua toi otti päähän ihan sikana, en väitä etteikö hänelläkin ole siellä välillä rankkaa, mutta itse sinne kuitenkin vapaaehtoisesti lähti. Mä yleensä sanoin tohon että "kyllä se mulla rankempaa kotona on". Ja se on tosi että kotona on huomattavasti rankempaa, sen kyllä onneksi sentään oma mieheni tajuaa.
-
On tämä aikamoista tunteiden vuoristorataa. Mulle kaikki sanoo ettei kannata stressata etukäteen, niin no, helppohan se on sanoa kun ei ole oma lehmä ojassa. Pärjäähän sitä vaikka heinäseipäänä mutta se jaksaminen tässä eniten pelottaa, siitä sit kärsii kaikki jos mulla voimat loppuu. Olisin mieluummin jäänyt yksin kesäksi kun talveksi, ei olis ollut lumitöitä/uuninlämmityksiä ja lasten kanssakkin olisi ollut helpompaa ulkoilla ja liikkua. Siitähän sen sit näkee että miten jaksaa mutta luulen että on ihan turhaa miehenkin odottaa että kotona odottaa mikään "hemaiseva seksipommi" tai tänne tullaan "lomalle"...
-
Minä olen tällä kokemuksella nyt sitä mieltä, että pyydät miehes järjestää jonkun kaverinsa kolaamaan teille lumet ja kantaa puita. Piste. Ihan oikeasti henkisessä jaksamisessa on ihan tarpeeksi urakkaa ja sitten siihen päälle vielä fyysinen väsymys. Voin myöntää, että vaikka olen aina ollut minä-pärjään tyyppi, niin olin kyllä Kosovo talven aika kovilla, eikä ollut yhtään kaukana jossain vaiheessa, se että olisin sanonut, että kuulepa ei tarvi tulla enää tähän taloon, vaikka miten rakastin, niin uupumus vie ihmisen eri tasolle.
Ja teidän lapset ovat niin pieniä, että tarvitsevat äitiä koko ajan, joten ei ole oikein heitäkään kohtaan, että äiti on uupunut arjen pyörityksestä, ja tunne-elämän myllerrykset vielä siihen päälle.
Nämä kaikki ajatukset ovat tietysti lähtökohtaisesti pessimisti-ei-pety mentaliteettia. :)
-
Mä sanoin miehelle silloin lähdön alla että turha odottaa ja kuvitella että lomat on sitten ruusuilla tanssimista, etenkin kun on lapsia niin se on hyvinkin arkista kaikkinen itkuineen ja kiukutteluineen. Mutta ilokseni olen huomannut että mies nauttii suunnattomasti siitä tavallisesta arjesta ja jopa kaipaa sitä todella kovin.
Noi kavereiden kommentit voi jättää omaan arvoonsa, sellasen ihmisen joka ei tätä ole kokenut on vaikea tajuta mitä se on. Mullekin monet sanoo, viimeksi anoppi, että onpa aika mennyt nopeaa ::). No välillä se tuntuu itsestäkin siltä, mutta välillä taas kaikkea muuta kuin nopeaa. Ehkä siinä on se että päällepäin ei mussakaan näy se väsymys ja pahaolo, mutta sisältä olen välillä todella rikki. Mutta sekin on vain hetkittäistä, tässä pari viikkoa sitten meni koko viikko täysin sumussa, olin niin henkisesti kuin fyysisestikin rikki. Lapset söi iltaisin eineksiä, koti oli kuin pommin jäljiltä, huusin ja kiukkusin lapsille vaikka tiedänkin ettei se heidän vikansa ole että minä ole puhki. Mutta se meni ohi, jälleen kerran ja nyt on mennyt toista viikkoa hyvin ja olen onnistunut nauttimaan lasten kanssa olosta.
-
^No mutta mitä sitten ne ihmiset voi sanoa jotka ei ole tätä kokeneet? Mun mielestä "älä stressaa etukäteen" ja " koita jaksaa" ovat kuitenkin ihan kannustavia kommentteja. Ehkä lapsiperheellisten ystävät voisivat tarjota myös konkreettista apua; esim. lastenhoidossa, lumen luonnissa tai ihan jutteluseuraa.
-
No joo kieltämättä oikeessa olet, mitäpä muuta sitä tuossa tilanteessa sanoisi. Mutta ehkä ois fiksumpaa sanoa miehelle jotain muuta ja vaimolle/tyttöystävälle että koita kestää.
Siitä kyllä suuri kiitos ystävilleni että ovat olleet tukena, juttu seuraa on riittänyt.
-
Se on varmaan eri tavalla rankkaa siellä reissussa kuin kotona. En pysty toki sanomaan mitä se siellä on, koska en ole ollut. Mutta voisin kuvitella että vaikka sinne vapaaehtoisesti jokainen lähtee, niin kyllä se koti-ikävä varmaan välillä vaivaa ja olosuhteet ei välttämättä ole helpoimmat mahdolliset. Kotona on taas sitten ne omat vaikeudet ja murheet pyörittää sitä arkea yksin ja ratkoa erinäisiä ongelmia, joista ehkä yhdessä olisi helpompi selvitä.
-
Se on varmaan eri tavalla rankkaa siellä reissussa kuin kotona. En pysty toki sanomaan mitä se siellä on, koska en ole ollut. Mutta voisin kuvitella että vaikka sinne vapaaehtoisesti jokainen lähtee, niin kyllä se koti-ikävä varmaan välillä vaivaa ja olosuhteet ei välttämättä ole helpoimmat mahdolliset. Kotona on taas sitten ne omat vaikeudet ja murheet pyörittää sitä arkea yksin ja ratkoa erinäisiä ongelmia, joista ehkä yhdessä olisi helpompi selvitä.
Juurikin tämän takia olisi hyvä, jos kotoväellä olisi hyvä olla, niin jaksaisi myös olla turvarin tukena, eikä tarvitsisi rasittaa häntä pahalla olollaan.
-
Kyllä se ikävä on kova vaikka reisussa onki. (: Tääl kotona olijan pitäis keksii vaan mahdollisimman paljon kaikkee tekemist ja hääräämist ja yrittää olla ajattelet nii hirveesti sitä omaa kultaa ni ei ois koko aja nii paha se ikävä. (:
Paha vaan olla ajattelemat ko joka päivä ollaa yhteydes mesen ja puhelimen kautta... (: Vaiks meil onki miehen kans välil aina pari kolme päivää ettei pidetä yhteyttä. Sillon ei ainakaa ite ajattele hänt koko aja eikä ikävä oo samal taval läsnä sit koko aja (:
Kaikki kyl tuntuu olevan ihan eriasia teorias ko käytännös... (: esim. toi ettei koko aja ajattelis miestä...
-
Sinne se meni taas ;D
No kas. :D
-
Kotiutuminen lähestyy, enkä voinut olla muistelematta vuoden takaisia fiiliksiä... Luin noita omia kirjotuksia tästäkin ketjusta ja pala nousee vieläkin kurkkuun kun miettii sitä lähtö viikkoo ja eritoten sitä lähtöpäivää... No onneks se on ohi nyt! ;D
Tällä viikolla leskeytyville oikein paljon tsemppiä jo näin etukäteen!!!!!
-
Kotiutuminen lähestyy, enkä voinut olla muistelematta vuoden takaisia fiiliksiä... Luin noita omia kirjotuksia tästäkin ketjusta ja pala nousee vieläkin kurkkuun kun miettii sitä lähtö viikkoo ja eritoten sitä lähtöpäivää... No onneks se on ohi nyt! ;D
Tällä viikolla leskeytyville oikein paljon tsemppiä jo näin etukäteen!!!!!
Samat fiilikset! Vaikka en tunne täällä ketään muuta kuin näin virtuaalisesti niin tunnen silti suurta myötätuntoa etenkin nyt teitä uusia leskiä kohtaan! Voimia vaikean ajan keskellä!
-
Ei ny lannisteta etukäteen ;)
Kyllä se siitä lähtee sujumaan! Alku ehkä totuttelua, mutta sitten varmasti helpottaa. Toki ylä- ja alamäkiä on tiedossa varmasti moneen kertaan, mutta onhan niitä elämässä muutenkin ;)
-
Minkäslaisia fiiliksiä on niillä, joiden mies on reissuun kohta lähdössä? ???
-
Fiiliksistä sen verran, että tälle päivälle olen jo kahdesti ehtinyt olla itku silmässä, ihan vaan pelkästä ajatuksesta. Mulla on ihan tajuttoman surullinen olo just nyt! :-\
En pelkää niinkään sitä arjen pyörittämistä, -joutuuhan tässä paljon olemaan yksikseen jo muutenkin, kun mies juoksee välillä viikkoja tuolla metässä, mutta se IKÄVÄ.....
-
...Sama vika rahikaisella. Lentokentälle ja koneeseen. Aamutuimaan sitten Helsingistä lähtevät etiä päin.
-
Juu, niin lähti meidänki iskä. Piti henkästä syvään ja nielaista loput itkut, kun äsken kentältä lähdettiin, ja eiku kotia kohti lasten kanssa. Kyllä se tästä lähtee arki rullaamaan...
-
:lohtu: :lohtu: :lohtu: Jaksuja kaikille ukkonsa maailmalle taas lähettäneille!
-
:lohtu: :lohtu: :lohtu: Jaksuja kaikille ukkonsa maailmalle taas lähettäneille!
Samoin täältä.
-
Kyllä se tästä lähtee arki rullaamaan...
Eiköhän se siitä lähde. :) Alku on monesti vaikein.
-
Jokainen lähtö on varmasti erinlainen ja tämä eka luultavasti vaikein :'(
Aika tekee tehtävänsä, se PRKL kultaa muistot niin hyvin :) se ihana ikävän ja rakkauden täyttämä tunne :faint: Tsemppiä kaikille uusille ja vanhoille leskille :thumbsup: :lohtu:
-
Eilen vein miehen juna-asemalle josta matkasi sitten itse helsinkiin päin. En vielä silloin itkenyt, mutta kun pääsin kotiin ja tajusin kuinka haikeeta onkin olla yksin :'( Mulla oli keskiviikosta asti maha kipeä ja se kipu on tänään kadonnut jonnekin. Mulla on varmaan sellainen "stressimaha" ;D Tänään sieltä tuli jo viesti, että kosovossa ollaan ja 10 astetta lämmintä.
-
Tänään sieltä tuli jo viesti, että kosovossa ollaan ja 10 astetta lämmintä.
Hei, meille tuli sama viesti.. ;D liekö kimpassa keksineet mitä kotiväelle kirjotetaan...
-
Mun mies kans kirjoitteli, oli linja-autossa matkalla leiriin. Kuulemma kuolleita eläimiä tienvarret täynnä. Oli kyllä ihanaa saada viestiä sieltä suunnalta ja toiveita olis että illalla pääsis nettiin.
-
No juu, vissiin yksi ollut aivona ja muut sitten matkineet. Samaa tännekin faxailtiin ;D
-
Mitäs hittoa. Mun Mies ei lähettänyt kimppaviestiä. :angry7:
:D
:( Oli se kyllä aikamoista kun aamulla herättiin puol neljän aikaan. Kentälle oltiin menossa puol viiden aikaan ja saavuttiin pisteestä A pisteeseen B juurikin klo 05:30. Siinä me lennossa vaihdettiin kuskin paikkaa, ja mun pitikin lähteä ilman suurempia hyvästelyjä, kun Mies ei halunnut maksaa parkkia, vaan mun piti jättää se ulkomaan lähtevien terminaalien eteen. ::)
-
Siinä me lennossa vaihdettiin kuskin paikkaa, ja mun pitikin lähteä ilman suurempia hyvästelyjä, kun Mies ei halunnut maksaa parkkia, vaan mun piti jättää se ulkomaan lähtevien terminaalien eteen. ::)
Hyvin siinä ehtii pussailla ;D
Nim. monet kerrat testattu ;D
-
Kyllä tässä on monet itkut ehtinyt itkeä perjantain jälkeen..Kaiken lisäksi lapset sairastuivat vuorotellen heti tähän alkuun, ettei vaan turhan helppoa olis :-[ Olen niin tottunut miehen läsnäoloon että on tämä vaan melkoinen totutteleminen mutta kunhan lomista tietää niin voi sentään alkaa laskea viikkoja jos nyt ei päiviä vielä..
-
Kyllä tässä on monet itkut ehtinyt itkeä perjantain jälkeen..Kaiken lisäksi lapset sairastuivat vuorotellen heti tähän alkuun, ettei vaan turhan helppoa olis :-[ Olen niin tottunut miehen läsnäoloon että on tämä vaan melkoinen totutteleminen mutta kunhan lomista tietää niin voi sentään alkaa laskea viikkoja jos nyt ei päiviä vielä..
Kyllä se oikeasti helpottaa jatkossa :lohtu:
Jaksamista lasten kanssa!
Onhan se iso muutos arkeen. Jaksamista täältäkin! :)
-
Voimia ja jaksamista täältäkin uusille leskille!! Varmasti se olo helpottaa ja aika piankin, vaikka nyt ei vielä siltä tuntuiskaan!
-
Kohta viikko (ja muuten tosi pitkä viikko) leskeyttä takana ja ei tämä kyllä helppoa ole vaikkei lapsia olekaan... Viikonloppu vielä meni kun en ollut kotona murehtimassa, mutta tämä alkuviikko on ollut kyllä tosi raskas..!
-
Kyllä tässä on monet itkut ehtinyt itkeä perjantain jälkeen..Kaiken lisäksi lapset sairastuivat vuorotellen heti tähän alkuun, ettei vaan turhan helppoa olis :-[ Olen niin tottunut miehen läsnäoloon että on tämä vaan melkoinen totutteleminen mutta kunhan lomista tietää niin voi sentään alkaa laskea viikkoja jos nyt ei päiviä vielä..
Kyllä se siitä lähtee menemään. Ja muista et jos alkaa tuntumaan oikein pahalle, ni tuutte sitte tänne meille viikonlopuksi! :)
-
Hyvin siinä ehtii pussailla ;D
Nim. monet kerrat testattu ;D
harjoitus tekee mestarin ja ensi kerralla mulla ei ole kyynärsauvoja enää samassa säädössä mukana. Eikä toivottvasti kiukkuisia taksikuskeja. ;)
-
Huomenna on lähtö Afganistaniin... Mä täällä tietysti jo odottelen, koska saadaan jotain tietoa lomista...
-
Huomenna on lähtö Afganistaniin... Mä täällä tietysti jo odottelen, koska saadaan jotain tietoa lomista...
Tsemppiä Hopelle!!! :lohtu:
-
Huomenna on lähtö Afganistaniin... Mä täällä tietysti jo odottelen, koska saadaan jotain tietoa lomista...
Tsemppiä Hopelle!!! :lohtu:
Täältä myös! Ja toivottavasti ne lomatiedotkin saat nopeaan. :)
-
Hopelle voimia huomiseen.
-
Huomenna on lähtö Afganistaniin... Mä täällä tietysti jo odottelen, koska saadaan jotain tietoa lomista...
Ei muuta kuin tsemppiä tälle päivälle! Koitahan jaksaa!
-
Hopelle tsemppiä! Toivotaan, että loma-asioihinkin tulee selvyyttää pian!
Ja me ollaan täällä kuuntelemassa, jos tarvii olkapäätä ;)
-
Tsemppiä Hopelle! Se kyllä helpottaa oloa kummasti, kun saa tietää, koska on ensimmäinen loma! On jotain, mitä odottaa :)
-
Tsemppiä alkavalle rt-leskeydelle Hope! :D Nick-nimesi valinta kertoo jo siitä että olet tarpeeksi positiiivinen ihminen klarataaksesi tätä loistavasti :D
-
Kiitos tytöt aivan äärettömän paljon! Oikeesti. Tällä hetkellä just en osaa muuta sanoa...
-
Kiitos tytöt aivan äärettömän paljon! Oikeesti. Tällä hetkellä just en osaa muuta sanoa...
Tuo tunne on vielä itsellänikin niiiiin tuoreena muistissa. Mutta usko tai älä, nyt kun ensimmäisestä lähtöpäivästä on yli 4 kuukautta kulunut, niin kyllä se ihan tosissaan alkaa helpottamaan.
Ai että, nyt kun ton ajan ihan tohon kirjoitti, niin en voi uskoa, että siitä lähdöstä on tosissaan jo niin kauan. Kohtahan se on jo elokuu ja tää on ohi! :D
Aina kun loma alkaa lähestymään ja sydänalassa alkaa väreillä silleen mukavasti, silloin aina tietää, että kyllä tää odottaminen ja muutamat kyyneleetkin on kaiken sen arvoista. Se on meinaan niin ihana tunne!!! :love10:
Niinkun tanlaa joskus sanoi, jos ei lähde, ei voi palata! :)
Auringonpaistetta Hopelle! :sunny:
-
Huomenna on lähtö Afganistaniin... Mä täällä tietysti jo odottelen, koska saadaan jotain tietoa lomista...
Tsemppiä reissun alkutaipaleelle! :)
-
Pitihän se tänne kirjautua, että saa vähän vertaistukea...;)
Mies lähti myös marraskuussa Kosovoon ja tuntuu ettei tähän koskaan totu :-\
Tämä on tosin jo toinen kerta, mut silloin ku mies ensimmäisen kerran lähti oltiin tavattu muutama viikko ennen sitä, tilanne oli ihan eri kuin nyt monen vuoden yhdessä olon jälkeen... En osannut kuvitellakaan kuinka koville oottaa!
-
Pikkunen: Mulla otti oman ukkoni lähtö henkisesti tosi koville ja olin fyysisestikkin palaa ihan loppuun. Sit oli vaan pakko sanoa itselleen että tästä selviää kun moni muukin on selvinnyt. Hyvin olen nyt pärjännyt, ensimmäisen loman jälkeen olo korjaantui ja nyt voin jopa sanoa että olen onnellinen vaikka mies ei ole kotona. Minä itse tein sen virheen että jäin märehtimään ukkoni lähtöä ja annoin sen hallita liikaa elämääni ja oloani. Olen sanonut jo että tähän voisi vaikka tottua ;D
Meidän suhteelle reissu on tähän mennessä tehnyt pelkkää hyvää vaikka tökkinytkin on välillä pahasti. Olen itse ainakin saanut tukea ja olen oppinut ajattelemaan rt-aikaa ihan toisenlaisin miettein (vaikka edelleen se on meillä "kielletty" puheenaihe kun ukko on lomilla) ;D
-
Pitihän se tänne kirjautua, että saa vähän vertaistukea...;)
Tervetuloa vain mukaan! Foorumilla kun roikut mukana, niin murheet unohtuu.. Täällä ei puolisoiden poissa-oloa ehditä murehtimaan... ;)
Samassa marraskuun rotaatiossa lähti minunkin siippani Kosovon maille, joten uudessa elämäntilanteessa ollaan täälläkin. Kyllä se helpottaa, usko pois. Fionellan kanssa olen ihan samoilla linjoilla, että ensimmäisen loman ollessa takana, tilanne helpotti ja tähän vois vaikka tottua... ;D
-
Eka loma on meilläkin ollut takana ja uutta odottelen jo innolla :D
Mulla on vielä sellainenkin tilanne, että opiskelujeni jälkeen jäin mieheni "takia" tänne opiskelukaupunkiin ja lähes kaikki opiskeluaikaiset ystäväni muuttivat kukin minnekin... Ja nyt mieheniki lähti hetkeks pois. Tukijoukkoni, perhe ja ystävät asuvat toisessa kaupungissa. Väillä siis melko yksinäinen olo täällä. On mulla onneksi työ ja muutama hyvä ystävä täällä...
Niin, ja onnekseni täällä huomaa, etten olekaan yksin tämän asian kanssa:)
-
Tänään tuli soitto! Äkkilähdöllä Kosovoon. Eli täällä ollaan ja pysytään.
Onkin vasta kolmas äkkilähtö. ::)
-
Köksään!
-
Siis tiedät kuka sieltä on häipynyt? ;)
-
Tänään tuli soitto! Äkkilähdöllä Kosovoon. Eli täällä ollaan ja pysytään.
Onkin vasta kolmas äkkilähtö. ::)
No kappas. Millä mielellä olet? :)
-
No vähän on sekavat tunnelmat vielä. Huolestuttaa miten pärjään ton meidän rasavillin kanssa. Coperintesti on mun viimeinen toivo. ;D
-
Coperintesti on mun viimeinen toivo. ;D
Heh. ;D
-
Aivan karmea vitutus päällä! Tarvis varmaan keskustella ukon kanssa, mut just nyt ei kykene ja puhisen kiukusta sisään päin. :angry4:
-
Aivan karmea vitutus päällä! Tarvis varmaan keskustella ukon kanssa, mut just nyt ei kykene ja puhisen kiukusta sisään päin. :angry4:
Kait se on ihan normaalia tuossa tilanteessa.. "äkkilähtöön" kun ei oikein osaa asennoitua ajoissa. Jospa se siitä kun saat sanallisen arkkusi auki!! ;)
-
:lohtu:
-
Aivan karmea vitutus päällä! Tarvis varmaan keskustella ukon kanssa, mut just nyt ei kykene ja puhisen kiukusta sisään päin. :angry4:
Toivottavasti satte puhuttua!
Miten pitkään miehen on tarkoitus siellä olla?
-
No meille nää äkkilähdöt on ihan normaalia. Mä en varmaan edes kestäis "normaalia" odotusta.
Vielä ei oo puhuttu, ei oo ollu oikein aikaa. Kai se sopiva heti joskus tulee. Viimeistään sit kun saan sen perinteisen itkupurkaantumiskohtauksen. Mies jo varmaan odottelee sitä. Aika hyvin tän jo tietää miten tulee käyttäytymään ja miten tunteet heittelee.
Eniten harmittaa se, että ensimmäinen avioliittovuos alkaa näin.
Toisaalta taas tää on normaalia meille.
Toukokuussako se rotaationvaihto on? Ainakin sinne, luultavasti ottaa jatkot jos saa. Ja miks ei sais???
Tästä ei puutu enää kun, että meidän asunto myydään tänään. Ja seuraavia menkkoja ei kuulu.
-
No meille nää äkkilähdöt on ihan normaalia. Mä en varmaan edes kestäis "normaalia" odotusta.
Vielä ei oo puhuttu, ei oo ollu oikein aikaa. Kai se sopiva heti joskus tulee. Viimeistään sit kun saan sen perinteisen itkupurkaantumiskohtauksen. Mies jo varmaan odottelee sitä. Aika hyvin tän jo tietää miten tulee käyttäytymään ja miten tunteet heittelee.
Eniten harmittaa se, että ensimmäinen avioliittovuos alkaa näin.
Toisaalta taas tää on normaalia meille.
Toukokuussako se rotaationvaihto on? Ainakin sinne, luultavasti ottaa jatkot jos saa. Ja miks ei sais???
Tästä ei puutu enää kun, että meidän asunto myydään tänään. Ja seuraavia menkkoja ei kuulu.
:rotf: :rotf:
-
Ei ainakaan asunto viel menny, katsoja ei tullukaan. Menkkoja odotellessa. ::)
-
Juuh, nyt se lähtö alkaa kolkuttelemaan ovia ja ikkunoita :-\
Jännä juttu, mutta tuli tosi "hyvä mieli", kun tämän aiheen alla viestejä luin lähtöfiiliksistä.. Siis se että joku on tuntenut ihan samalla tavalla helpotti ja nauratti suorastaan kummasti. Ja mä kun ajattelin jo välillä, että olen jotenkin epänormaali tän tunneskaalan keskellä ::)
Huomenna alkaa rotaatio ja siellä sitten meneekin miehen aika ennen lähtöä. Onhan meillä vielä noin kuusi yhteistä päivää jäljellä ennen lentopäivää :D
Yksin olen jotenkin tottunut olemaan, jos niin voisi sanoa..? Miehen töiden takia tulee oltua yksin viikon päivistä ainakin puolet ja joskus enemmänkin. Nytkin lähti työjuttuihin torstaina ja tänään illalla nähdään vilaus ja ajelee jo säkylään tästä sitten valmiiksi huomen aamuksi tänään vielä.
Eli otin jo "ikävä kohtaukset" torstaina ja nyt olenkin ihan hyvillä mielillä jalkaa nostanut viikonlopun :) :) :) Kummat fiilikset valtaa välillä.. Torstaina lähinnä tunsin vihaa siitä, että kehtaa rontti jättää mut tänne!! On tää kyllä niin sekamelskaa toisinaan ollut, mutta pääsääntöisesti oon järjissäni pysynyt! Hahaa ::) ;D ::) ;D :D
No mutta tänään hyvä päivä ja ikävä ei pahemmin rassaa, mutta huomenna voi olla toisin..
Eiköhän täällä joudu tästä päivästä eteenpäin alkaa olojaan purkamaan, että jaksaa tulevan vuoden!! Koittakaa kestää :D
-
^Niin tuttua niin tuttua ;) et todellakaan ole ainut noine ajatuksineen.
-
^^Juuh, et todellakaan ;D Sitä se on, ei voi tietää millaset fiilikset aina seuraavana päivänä on :-\ tai edes tunnin päästä ;D ;D
Miehes lähtee ilmeisesti Afganistaniin? Sinne se mun mies katos jo tuossa pari viikkoa sitten. Olis vaihtoehtosesti tullut just tässä seuraavassa rotaatiossa, mutta pääsikin jo rosvona vähän aikasemmin.
-
Nyt on ihan hyvä asenne miehen lähtöön :) Mutta kyllä on itkettykkin asiasta aika määrällisesti aika pe**eleesti! -Mutta kai tää kaikki pitää käydä läpi, että pysyy nahoissaan :-\ Huoh..
Juu Afganistaniinhan tuo häviää..
Jos sulla Hope mies siellä jo.. Niin mielenkiinnosta olisin kysellyt puhelin yhteyksistä. Elikkäs pelittääkö siellä suomalainen puhelinliittymä tms? Se ruottalaisten satelliittipuhelin nyt miehen mukaan ainakin käytössä.. Mutta kiinnostaisi tietää millä pitelette yhteyksiä, kun sulla jo kokemusta?
-
Tekstareita mies ainakin sillon tällön lähettelee :) Ihan siis suomalaisella SIM-kortilla ;D Alkuun mun kaikki tekstarit ei menny miehelle perille, mutta sitten mies vaihto palveluntarjoajaa, niin nyt menee kaikki läpi :) Joku oli sanonu, ettei ne tekstarit paljon kalliimpia sieltä oo, kun Suomessa.
Mies oli ekan viikon Kabulissa jumissa ennen ku pääs jatkamaan pohjoseen ja siis siellä Masarissa ollu nyt vajaan viikon. Sekä Kabulissa että Masarissa on tosiaan jonkun näköset puhelimetkin käytössä. Lähinnä kuitenkin meilejä vaihdellaan ja aika paljon tulee myös pikaviestein juteltua (gmail). Tosin nyt tuolla pohjosessa on netti tuntunu aika paljon pätkivän. Tänään mulla palo vati ihan totaalisesti, kun se pätkäs koko ajan ;D ja loppujen lopuks mies soitti mulle :love2:
Ihan hyvin on kuitenkin tuntunu pystyvän pitämään yhteyttä.
-
Ei muuten lähdekään! ;D Ainakaan ihan vielä.
Kiitos että nostivat cooperin testin rajaa, vanhalla oltais lähdetty, mutta uudella ei lähdetä. Varsinkaan kun flunssassa juoksee.
Ei saa siis Kosovon pojat vieläkään uutta kokkia.
:wav: :wav:
:sunny: :sunny: :sunny: :sunny: :sunny: :sunny:
:woohoo: :woohoo: :woohoo: :woohoo: :woohoo:
:jipii: :hello2: :jipii: :hello2: :jipii: :hello2: :jipii:
Riittääkö nää tuuletukset. ;)
-
Hyvät on tuuletukset. Onko mies yhtä innoissaan??
-
On tulossa vasta kotiin päin, mut kyllä sillä oli vähän fiilikset sellaset, ettei pääse cooperia läpi. Luultavasti harmittaa, kun oli jo kuiteskin varautunu lähtemään.
-
Paljons ne uudet rajat nyt sit on?
-
Olisko 2300 ??
-
2300 kuulemma vaativat cooper testin tuloksesksi vähintään. Jos on kunnossa (ei flunssaa) ni kyllä tuo pitäis mennä heittämällä..
-
Joo, kyll se viimeviikol viell men.
-
Luultavasti harmittaa, kun oli jo kuiteskin varautunu lähtemään.
On tuo kans naurettavaa pelleilyä ettei pääse joukkoihin jos ei juokse tarpeeks kestävästi :BangHead:
-
^no ei tuo raja kyllä kovin korkea ole, joten kyllä se nyt jotain kertoo ihmisestä. Mutta kyllä pitäisi saada juosta uudelleen terveenä, koska ei sairaana ole mitään järkeä edes juosta.
-
Joo, kyllähän tuohon cooperirajaan ihan syyt ovat. Ja ei kipeänä juoksemaan...
-
^^^Jos ajatellaan, että osasta operaatioalueista lämpötila menee jossain +30 ja reippaasti ylikin, niin kyllä siinä jo fyysistä kestävyyttä tarvitaan hoitaa työnsä semmosissa lämmöissä täysissä varustuksissa. Ja kyllä se fyysinen kestävyys jossain määrin vaikuttaa myös siihen psyykkiseen kestävyyteen...
Jotta pysyttäis jonkin verran otsikon alla, niin Sinille sitten kai onnittelut, kun saa miehensä vielä täällä pitää.
-
No T juoksi vuosi sitten 2800, joten tuskin se kunto siitä niin paljon on voinu tipahtaa. Ja pakko oli kipeenä juosta, kun rosvona piti lähtee. Harvemmin sitä äijää ales lähetetään, eilen juoksi, tänään lähtö periaatteella.
-
No kyllä se kunto ehtii vuodessa vaikka nollaantua, riippuu vähän siitä miten sen vuoden kuluttaa ;) ;) No mutta, oikeasti ikävää, että nyt kävi näin että joutui kipeänä juoksemaan :-\
Parempi onni Sinin miehelle seuraavalla kerralla :)
-
Niin lähtö piti olla marraskuussa.... nyt se sitten lähteekin kai jo toukokuussa.... :( EHKÄ... Vahvistettua tietoa ei ole tullut vielä...
ja vielä niin että on puoli vuotta Kosovossa.... ja sit toisen puoli vuotta muualla... niin ainakin yrittää... mä olen asennoitunu vaan K-maahan! en Afganistaniin tai tsadiin :'(... :( :(
-
Juuri saamamme tiedon mukaan:
Lähtö on toukokuussa Kosovoon.
... varmuus tiedolla on 99 %... "se on sitte varmaa kun istuu lentokoneessa.."
Nyt kun viel ymmärtäis nää omat tuntemuksensa... melko sekava fiilis... :-\ :'( >:( :)
-
Meillä oli viime syksynä kans niin, et kun oltiin ajateltu elokuun lopulla ettei varmaan enää kutsua marraskuun lähtöön tule ja kerkesin tottumaan ajatukseen, että toukokuussa vasta. Meni viikko niin soitto tuli ja lähtö marraskuussa. Silloin tosi sekavat tunteet...Mutta ajattelin niin asian, että kotiutuminenkin tulee nopeammin kun lähtökin on nopeammin :D Voimia sinulle kouta!
-
^ Voi kiitos.... jos tuo oliskin mahdollista...
Ukol on niin hitsin hyvä kunto et en oikeen usko ettei sais juostua riittävästi... tais mennä yli 3000 viimeks...
K: polvi on kyllä temppuillu nyt talvella... hhmm... >:D jos sen sais vielä kipeämmäks niin ei vois juosta....
No ei... herra on tästä haaveillu niin menköön...
Yllättävän nopeasti tuo järkytys tuntuu lieventyvän...
-
^ Niin... ja eihän me K:n kanssa nähdä nytkään sen enempää... viikonloppuisin vain vaikka osoite onkin sama... sit tulee vaan kerralla pidemmäksi aikaa kotiin... :D :D
Huomaa: oon miettiny pääni puhki mikä tässä olis positiivista... ;D
-
Vieläkö ne laittaa miehiä kosovoon toukokuussa? -Eikös se operaatio lopu tämän vuoden aikana kokonaan??
-
Ookke :) -Kouluttaja säkylässä vaan tuommoisia kertoili viime perjantaina..
-
Totta! Sitä jäin just miettimäänkin, että voiko se vaan tuosta noin loppua..
-
Kyllä meillä puhuttiin että on mahdollisuus olla koko vuosi Kosovossa kun toukokuussa lähtee... (Kysymys on viel herran tehtävän vaihtamisesta marraskuussa; jos vaikka vaihtaa halutessaan maata)
-
Tasan viikko ja sitten mies häviää maailmalle ::) ::) ::)
Suuniteltu lentopäivä ensi keskiviikkona.
Nyt olen yllättävän asennoitunut asiaan?? (siis kun mietin mikä työstö ollut viimeisen puoli vuotta asiasta päässäni). Tai kyllästynyt varmaan oikea sana koko reissuun ja siihen liittyviin juttuihin. Ja sen takia tää tuntuu tässä vaiheessa menevän kuin vettä vaan.. Onhan tuo ollut jo reilun kolme viikkoa pois kotinurkista nyt jo muutenkin.
Lähinnä toivoisin, että olisi reissussansa jo. -Jaksais nyt mitään läksiäisiä tai etc.
Tyyntä myrskyn edellä??
-
:) Totta!!
-
juu näinhän se on, että odotusaika on kurjaa, mutta kun lähtenyt on, saa alkaa arjen järjestelyyn ja se alkaa sujua ihan hyvin, usko pois!
-
Kolme päivää enään H-hetkeen... KÄÄK!!!! :o
..Lähtis jo, mä en kestä näitä juttuja enää oikeesti!! Mitään muuta kun ei toinen osaa puhua, kun reissusta!
-
Kolme päivää enään H-hetkeen... KÄÄK!!!! :o
..Lähtis jo, mä en kestä näitä juttuja enää oikeesti!! Mitään muuta kun ei toinen osaa puhua, kun reissusta!
Onhan se varmasti mielessä hälläkin kun lähtö lähenee :) Koita jaksaa ;)
-
Yllättävää oli ainakin omalla kohdallani se että kun mies läksi niin tuntui että maailma kaatuu ja oikeastaan kaikki aika meni sitä reissua ajatellessa mutta mutta...Jos ajattelee tilannetta nykyään niin hädin tuskin ehdin päivän aikaan ajattelemaan miestä ennen kuin illalla, jos sittenkään. En enää ikävöi samalla tavalla kun aiemmin enkä enää odota lomia niin paljon kun ekaa lomaa. Jotenkin ne ajatukset on jo kolmessa kuukaudessa muuttuneet ja muuttuu varmaan edelleen. Mie olen nyt hyvin tyytyväinen tilanteeseen ja nautin oikeastaan tästä että saan "määrätä" kaikesta yksin...
Saas nähdä kumpi stressaa sit enemmän kun palvelus loppuu...
-
Huomenna... :-X
-
Huomenna... :-X
Tsemppiä huomiseen päivään! Lähtöjen odottelu on kurjinta.
-
Tänään :-\
-
Sinne meni :'(
Helpottunut joo on olo toisaalta..
Mutta ei vi**u, kuin tästä voi selvä järkisenä selvitä?? *miettii**
-
Kyllä siitä selviää, usko pois, vaikkei se siltä just nyt tunnukaan :lohtu: Meitä on täällä vankka joukko jotka ovat siitä selvinneet, toiset useamman kerran :).
-
^^voi siitä onneksi, tai "miettii" tarkoittiko tuo kommentti nyt kuitenkin meitä... :icon_scratch: ;)
Paljon voimia sinulle tähän hetkeen!
-
Niin, selvä järkisyydestä en kyllä tiedä, voi se vähän viirata ;)
-
Sinne meni :'(
Helpottunut joo on olo toisaalta..
Mutta ei vi**u, kuin tästä voi selvä järkisenä selvitä?? *miettii**
Kyllä siitä selviää, usko pois, vaikkei se siltä just nyt tunnukaan :lohtu: Meitä on täällä vankka joukko jotka ovat siitä selvinneet, toiset useamman kerran :).
No joo, kyllähän minäkin olen yhdestä jos toisestakin lähdöstä jo selvinnyt.... Siitä selväjärkisyydestä en kyllä menisi niinkään takuuseen..... ;D
Yritä vaan Suvi ajatella asiaa niin, että sun miehellesi tää on jännä päivä, ja hän on varmaan iloisella mielellä ja innoissaan lähdössä reissuun. Niin kauan kuin mun mieheni lähtee lomiltakin takaisin hommiin hyvillä mielin, minäkin lähdöt kestän. Siinä vaiheessahan se muuttuisi kestämättömäksi jos mieskään ei enää työstään nauttisi, eikä haluaisi lähteä takaisin.
Toivotaan äijille tasaista matkaa ja myötätuulta! Eikä sitten muuta kuin häntä pystyyn vaan Suvi! :D
-
Kyllä te ootte ihania skarppaajia :) Kiits siitä kaikille :D
Kummallista kun on näin levollinen olo ollut siitä asti, kun mies lähti.. Tai sit en oo tajunnut vielä koko juttua :o Ja huomenna uusi päivä ja uudet mielen oikut, auts ;D ;D ;D
-
Jep jep... K käski avata postissa tulleen Porin prikaatin kirjeen...
Nyt on sitten viralliset paperit mun edessä ja kaikki päivämäärät roottoriin ja lähtöön vahvistettuna... :(
Nyt se on oikeesti totta... ja K oli kuin pieni lapsi ihan innoissaan... :D
-
Jep jep... K käski avata postissa tulleen Porin prikaatin kirjeen...
Nyt on sitten viralliset paperit mun edessä ja kaikki päivämäärät roottoriin ja lähtöön vahvistettuna... :(
Nyt se on oikeesti totta... ja K oli kuin pieni lapsi ihan innoissaan... :D
Mä muistan aina ton päivän, kun mies sai vahvistuksen.. Se oli niin epätodellista!
Tokasin vaan, että tässä kohtaa pitäis kai onnitella.. (Ja todellakaan ei tullut silloin sydämestä :-\)
Milläs mielin Kouta olet itse asiasta nyt vahvistuksen jälkeen ollut?? Muistelen vaan omaa sekamelska oloani..
-
^ Olo on.... hmm... vähän hassu... kun K ei ollut edes kotona vaan puhelimessa "yhdessä avattiin" kuori... Vaikka kuinka se tieto lähdöstä on ollut koko meidän seurustelun ajan, niin silti hätkäyttää... :-\
-
Niinhän se on et mitä todellisemmaks se tulee sitä enemmän se kouraisee tuolta rinnasta :-\
-
On ihan liian todellista kun on päivämäärät kaikille koulutuksille ja lähdölle... 9.5. on kyllä lauantai onneks... et saa päivän rauhassa parkua kotona ja sit vasta töihin... ;) :-\
-
On ihan liian todellista kun on päivämäärät kaikille koulutuksille ja lähdölle... 9.5. on kyllä lauantai onneks... et saa päivän rauhassa parkua kotona ja sit vasta töihin... ;) :-\
Tuon vahvistuksen jälkeen meni itellä pakka ainakin ihan sekaisin (tajusi kaiken olevan totta.), joka kesti aina sinne koulutukseen asti.. Tuon välin olin tosi alla päin ja itkee tihrustin ja usein. Sitten se helpotti, kun koulutus alkoi ainakin osittain ???
-
Mä oon tässä yrittänyt miettii et miten tuleva eroaa nykyisestä.... ei me nähdä muutenkaan kuin viikonloppuisin... päivien määrä pysynee samana, ainakin suurinpiirtein, mut ovat vaan nipussa neljän viikon välein... periaatteeessa nähdään enemmän sitten... :D
Ja erossa olo on aina vaan lähentäny meitä... ainakin silloin kun mösjöö oli sen 3 viikkoo reissussa ilman mua...
Ei tää taida kuitenkaan olla ihan hirveä juttu... ::) :-\
-
Mä oon tässä yrittänyt miettii et miten tuleva eroaa nykyisestä.... ei me nähdä muutenkaan kuin viikonloppuisin... päivien määrä pysynee samana, ainakin suurinpiirtein, mut ovat vaan nipussa neljän viikon välein... periaatteeessa nähdään enemmän sitten... :D
Ja erossa olo on aina vaan lähentäny meitä... ainakin silloin kun mösjöö oli sen 3 viikkoo reissussa ilman mua...
Ei tää taida kuitenkaan olla ihan hirveä juttu... ::) :-\
Oikeaa asennetta :D
Sama se on meillä.. Viikonloppu suhde ennen reissua, niin nyt periaatteessa saa enemmän yhteistä aikaa kerrallaan. -Meinaa vaan se tosi asia aina välillä unohtua. Tzemppiä :)
-
Juuri kävin pudottamassa isännän puolesta Säkylään lähtevän kirjekuoren postiin...
Hirveesti tivas että vienkö varmasti sen postiin etten vaan laita roskakoriin, ja sit hänen paperit ei mene perille.... :D :D
Se ei ota uskoakseen että mä oon ihan OK sen lähtemisen kanssa...
Minähän ne paperit täytinkin!! herra veti vaan allekirjoitukset... ;)
-
Eiks kukaan muu ole leskeytymässä toukokuussa? Onkos meijän ukko ainoo lähtijä? :D :D ei ole vielä ainakaan pistäny silmään uusia...
Tosin Juhanit taitaa olla viel jakamatta tältä erää... :D
-
Alkaa olla lähtö lähellä... Mies lähtee Säkylään huomenna...
Sitä en ymmärrä mitä ne siellä vappuna tekee... pitää oman pikku marssin? ;)
Sit enää 4 päivää kotona ja näkemiin... :o :-\
-
Joko se on niin lähellä ??? No jaksamisia kovasti sinne..
-
Joko se on niin lähellä ??? No jaksamisia kovasti sinne..
Jep jep... vielä ei ole tullut sitä lähtö paniikkia... ei oikein tajua et se on oikeesti ihan kohta se lähtö... Ehkä se iskee tuon Säkylän aikana mulle.. se ottaa vähän päähän ettei ole yhtään aikaa kahdestaan ennen lähtöä... mut ymmärrän hyvin että mies tahtoo viettää aikaa mahdollisimman paljon pojan kanssa... mut silti... :-\
-
Mulla se "paniikki" iski vasta lähtöä edeltävänä päivänä.
-
Mulla se "paniikki" iski vasta lähtöä edeltävänä päivänä.
Tästä syystä olen varannut sen jo vapaaksi, että saan parkua rauhassa kotona... :D :D
-
Jep jep... vielä ei ole tullut sitä lähtö paniikkia... ei oikein tajua et se on oikeesti ihan kohta se lähtö... Ehkä se iskee tuon Säkylän aikana mulle.. se ottaa vähän päähän ettei ole yhtään aikaa kahdestaan ennen lähtöä... mut ymmärrän hyvin että mies tahtoo viettää aikaa mahdollisimman paljon pojan kanssa... mut silti... :-\
mä melkeen panikoin sun puolest :D pelkästään ajatuksena et toinen lähtis taas uusiks :( onneks ei ;D mut voimia sinne!
-
^ kyllä mä tunnun saavan paniikin aikaseks... ;) ei viel pahaa kun tietää milloin tulee viel takas...
ihan kiltisti käyttäydyin kun kaveri tuli äsken hakee, mut pienet itkut piti ottaa kun auto hävis näkyvist... :(
-
Eiks kukaan muu ole leskeytymässä toukokuussa?...
No nyt näyttää aikas vahvasti siltä, että meikätytöstäkin tulee taasen leski, mutta vasta heinäkuussa. Tshad kutsuu meiän isäntää. Ans kattoo, koska tää iskee tajuntaan oikeesti... ::)
-
Nyt sitten tiedetään ihan virallinen lentokentällä meno aika.... ja minä tietty änkeän itteni sinne mukaan... mikä oli myös isännän ajatus... onneks... :D
Mä oon ihan liian OK nyt tän asian kanssa... :D onks mussa jotaan vikaa... ;D :D
Leskeytyjiä on tullut paikalle ainakin Kromi!!
-
Ei oo vikaa, parempi niin sun kuin miehenkin kannalta että olet sinut asian kanssa :)
-
Mä oon ihan liian OK nyt tän asian kanssa... :D onks mussa jotaan vikaa... ;D :D
Ei siinä mitään vikaa oo, mut älä piiskaa sit itseäs, jos se paska olo iskeekin yhtäkkiä lähtöpäivänä tai lähempänä sitä. :)
-
Ei oo vikaa, parempi niin sun kuin miehenkin kannalta että olet sinut asian kanssa :)
Samaa mieltä. Ja reissusta voi tulla helppokin teille, ei se ole mitenkään sanottua että aina pitää olla vaikeaa.
-
Ei oo vikaa, parempi niin sun kuin miehenkin kannalta että olet sinut asian kanssa :)
Samaa mieltä. Ja reissusta voi tulla helppokin teille, ei se ole mitenkään sanottua että aina pitää olla vaikeaa.
Luan kanssa samaa mieltä, ei meidänkään tää reissu ole ollut vaikea. (nim. en lue takasin päin viestejäni; vaan elän tässä kuvitelmassa. ;))
-
Ei oo vikaa, parempi niin sun kuin miehenkin kannalta että olet sinut asian kanssa :)
Samaa mieltä. Ja reissusta voi tulla helppokin teille, ei se ole mitenkään sanottua että aina pitää olla vaikeaa.
Luan kanssa samaa mieltä, ei meidänkään tää reissu ole ollut vaikea. (nim. en lue takasin päin viestejäni; vaan elän tässä kuvitelmassa. ;))
Hahaa! Minä myös ;).
-
Mä luulen et sitten kun K on lentokoneessa ja mä ajan kotiin päin, iskee todellisuus...
Mut eihän niitä lanoja voi olla tulematta... ikävä tulee joka tapauksessa... se on mun kulta ja on niin kaukana sitte... Meillä varmaan auttaa asiaa se että normaali työtkin pitää miehen poissa kotoa paljon...
Ja mä tykkään tässä kaiken keskellä siitä et kerrankin meillä on joku suunnitelma pidempään kuin seuraavaan viikonloppuun saakka... :D
.. mä oon ihan pimee.. ;) ::)
-
Elämäni eka Kotijuhani on saatu...
Joutu kyllä kyselemään sen perään... :D
-
iskee todellisuus...
Mut eihän niitä lanoja voi olla tulematta... ikävä tulee joka tapauksessa... se on mun kulta ja on niin kaukana sitte...
Piäsköhän mun perustaa firma?Varamies rt-leskille. ;D
-
iskee todellisuus...
Mut eihän niitä lanoja voi olla tulematta... ikävä tulee joka tapauksessa... se on mun kulta ja on niin kaukana sitte...
Piäsköhän mun perustaa firma?Varamies rt-leskille. ;D
;D Ai voiko sut tilata kotiin siivoamaan ja lastenvahdiksi? ;)
-
iskee todellisuus...
Mut eihän niitä lanoja voi olla tulematta... ikävä tulee joka tapauksessa... se on mun kulta ja on niin kaukana sitte...
Piäsköhän mun perustaa firma?Varamies rt-leskille. ;D
;D Ai voiko sut tilata kotiin siivoamaan ja lastenvahdiksi? ;)
Viimeksi mainittuun kyllä 8)
-
iskee todellisuus...
Mut eihän niitä lanoja voi olla tulematta... ikävä tulee joka tapauksessa... se on mun kulta ja on niin kaukana sitte...
Piäsköhän mun perustaa firma?Varamies rt-leskille. ;D
;D Ai voiko sut tilata kotiin siivoamaan ja lastenvahdiksi? ;)
Viimeksi mainittuun kyllä 8)
Ai siinä tapauksessa, jos lapset on naispuolisia ja yli 18 vuotiaita?? ;)
-
^ :rotf: Luulen että osuu oikeaan...
Vai lupaako Rumin tulla kerta viikkoon leikkaamaan jokaisen omakotitalossa asuvan lesken pihanurmikon....? ???
-
^ :rotf: Luulen että osuu oikeaan...
Vai lupaako Rumin tulla kerta viikkoon leikkaamaan jokaisen omakotitalossa asuvan lesken pihanurmikon....? ???
Riippuu mimmoine ruohonleikkuri on 8)
-
^no kun just meinasin tulla sanomaan, että meillä on sitten työnnettävä eko-versio. ;D
-
Meil on kyllä moottoriversio mut tosi painava... :) ja pihaa on paljon ja epätasaista...
-
Meil on kyllä moottoriversio mut tosi painava... :) ja pihaa on paljon ja epätasaista...
Joo,sinne kymenlaaksoon vois tulla kesällä käymään 8)
-
^jee.... :-\ ;D ;D
-
Mistä lie johtuu mutta mä ajattelen tätä keskustelua ihan liian kaksimielisesti :glasses9:
-
Mistä lie johtuu mutta mä ajattelen tätä keskustelua ihan liian kaksimielisesti :glasses9:
:o Etkä... ;D
-
Mistä lie johtuu mutta mä ajattelen tätä keskustelua ihan liian kaksimielisesti :glasses9:
:o Etkä... ;D
Lilian on ainoo kuka noin ajatteli... :D kamala....
-
:confused2: :love9: :sad5:
Sinne meni... ovat jo Kosovossa...
-
:confused2: :love9: :sad5:
Sinne meni... ovat jo Kosovossa...
Jaksamista! :lohtu:
-
:confused2: :love9: :sad5:
Sinne meni... ovat jo Kosovossa...
Tsemppiä ja voimia!!
-
:confused2: :love9: :sad5:
Sinne meni... ovat jo Kosovossa...
Paljon jaksamista ja tsemppiä Kouta :thumbsup: :lohtu:
-
:confused2: :love9: :sad5:
Sinne meni... ovat jo Kosovossa...
:lohtu: Kaikkeen tottuu. :)
Ja kyllä se reissu loppuu. :)
-
Kiitoksia kaikki!! :-*
Tässä illan mittaan on tullut ihan hyvä fiilis... jos joku kysyy jotain miehestä, silloin tulee tippa silmään mut muuten ihan rauhallinen...
Sitä itku-potku-hysteriaa en saanu aikaseks edes kentällä... ;) ;D
-
Kiitoksia kaikki!! :-*
Tässä illan mittaan on tullut ihan hyvä fiilis... jos joku kysyy jotain miehestä, silloin tulee tippa silmään mut muuten ihan rauhallinen...
Sitä itku-potku-hysteriaa en saanu aikaseks edes kentällä... ;) ;D
Siitä se lähtee ja helpottaa ajan kanssa! Mulla oli pahin itkupotkuvaihe lähtöä edeltävänä iltana. Mies oli miettiny, et jos tää on tällästä joka kerta ku se lähtee lomilta, sen on pakko salassa syöttää mulle jotain rauhottavia ;D No, ei onneks tarvinnu (kai??). Lähtöpäivänä kentältä tullessa en pystynykään menee himaan yksin, vaan vietin päivän muitten nurkissa. Seuraava päivä olikin sit jo paljon helpompi. Koitahan pärjäillä ja varmasti pärjäätkin!!
-
Voimia KouTa! :) Omakin rakas lähti eilisessä rotaatiossa Kosovoon, oon nyt ekaa kertaa leskenä. Tänä aamuna tuli viesti, että kaikki on hyvin ja lämmintä on. Ehkäpä tästä selviää.
-
Voimia KouTa! :) Omakin rakas lähti eilisessä rotaatiossa Kosovoon, oon nyt ekaa kertaa leskenä. Tänä aamuna tuli viesti, että kaikki on hyvin ja lämmintä on. Ehkäpä tästä selviää.
Selviää siitä. Usko pois. :icon_thumright: ;)
-
Tsemppejä kaikille uusille leskille. :) Kyllä se siitä lähtee rullaamaan.
-
Voimia KouTa! :) Omakin rakas lähti eilisessä rotaatiossa Kosovoon, oon nyt ekaa kertaa leskenä. Tänä aamuna tuli viesti, että kaikki on hyvin ja lämmintä on. Ehkäpä tästä selviää.
Voimaa myös Christina... :)
lämmintä on kuulemma joo...
Kyllä tästä selviää! Nyt olen jo täysin varma asiasta... :D onneks se mun kulta soitti illalla... se palautti asiat kohdalleen kerralla... ;)
-
Kiitos kannustuksesta! :) Eiköhän se tästä.. Ihanaa kun ei ole yksin tän asian kanssa. Ja onneksi yhteydenpito toimii! Odottelen jos nyt illalla tulisi puhelu sieltä etelästä. :)
-
Tsemppiä uusille leskille! :D
-
Tsempit kaikille uusille leskille! Kaikkeen tottuu, vaikka vaikeaa välillä onkin. :thumbsup:
-
Moi. Uusi leski ilmoittautuu. Miehen kävin pe iltana surupuserossa saattelemassa Helsingin koneeseen ja la aamuna suuntas Kosovoon. Viesti tuli illalla et lämmintä on, mut ei oo saanut nyt körmyynsä nettiä niin ei sen jälkeen oo kuulunut mitään. Tuntuu et haluis kuulla kaiken millasta siel on ja vaan oottelen millon siit kuuluu jotain. Tuskasta tää oottelu, mut kai tähän tottuu ettei koko ajan oo raportoimassa kuulumisiaan:D
-
Tsemppiä kaikille uusille leskille! :)
-
Tsemppiä kaikille uusille leskille! :)
Samoin täältä! :)
-
Mistä lie johtuu mutta mä ajattelen tätä keskustelua ihan liian kaksimielisesti :glasses9:
Häh,nyt ei jymmärrä
-
Juu-u, ensi yönä klo 3.40 lähtee meiän J:n linkka kohti HeVaa. Hieman kyllä ahdistaa, mut eiköhän se tästä taas... ::)
-
Juu-u, ensi yönä klo 3.40 lähtee meiän J:n linkka kohti HeVaa. Hieman kyllä ahdistaa, mut eiköhän se tästä taas... ::)
En tajunnutkaan, että nyt jo. Tsemppiä! :)
-
Juu-u, ensi yönä klo 3.40 lähtee meiän J:n linkka kohti HeVaa. Hieman kyllä ahdistaa, mut eiköhän se tästä taas... ::)
Tsemppiä ja jaksamisia!! :) Tänne sit vaan pärräämään jos tuntuu raskalle! Meitä täällä on monia, jotka on olleet samassa tilanteessa, eli on se pieni lapsikin vielä reissukuviossa mukana! :)
-
Kiitos zatu ja IQ! :) Juu, varmaankin kuulette musta... ;)
-
Tsemppiä kovasti täältäkin! :)
-
Tsemppiä Ulpu, hyvin se menee! Tulee niin elävästi mieleen, oma puolivuotinen pienen vauvan kanssa...
-
Paljon tsemppiä Ulpulle :)
-
Voimia Ulpu...
Tää tuli kyl tosi nopeesti vastaa... ihan justhan sä vasta kerroit et päätös tuli... :o
-
Paljon jaksamista Ulpulle!!
-
Todella paljon virtuaalisia haleja Ulpulle.
-
Musta tuntuu kans etä yliäkkiä Ulpun mies lähtee,
noh, äkimpää tulee sit takas ;)
-
Tsempit Ulpulle :)
-
Ulpulle tsemppiä ja halauksia!! :)
-
Tsemppiä Ulpulle ja Ennalle! :lohtu:
-
Tsemppiä Ulpulle ja Ennalle! :lohtu:
Samoin täältä!
-
Tsemppiä Ulpulle!! Äkkiä se sit menee! Täällä ollaan vertaistukena!
-
Kiitos tsempeistä ja tuesta kaikille! :-* Tästä se taas lähtee.
-
Nyt se sitten lähti minunkin avopuolisoni toissapäivänä ensimmäiselle reissulleen ja kohteena Tshadi. On tässä tunteet vetäny melkosta rallia ja ahdistanut kauheasti, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa helpota. ::)
-
Jaksamista Ulpulle ja Nupulle! Kyllä se kohta helpottaa :)
-
Nyt on herra laskeutunut a-maan kamaralle... :-\
Epätodellista
-
Tsemppejä nupulle ja Camille! Toivotaan, että kaikki lähtee sujumaan hyvin niin siellä kuin täälläkin. :)
-
Lähti :-\
-
Lähti :-\
:lohtu:
-
Lähti :-\
Tsemppiä :lohtu:
-
:lohtu:
-
Lähti :-\
Tsemppiä :lohtu:
Täältäkin tsemppiä!
-
Mulla on mennyt jotenkin ohi (tai dementia iskenyt) ämmän miehen lähtösuunnitelmat. Tsemppiä ämmälle!
-
Lähti :-\
Jaksantaa! :)
-
Lähti :-\
Mulla on tää menny ihan ohi... Nytkö se jo lähti?? :O Voi ei... Hirmuisesti tsemppiä sulle!!
-
Mä jo tähän ketjuun mielestäni vastasin... Tsemppiä ämmä!
-
Lähti :-\
Jaksamista! :lohtu:
-
Lähti :-\
Jaksamista! :lohtu:
Jaksuja myös täältä ämmälle!
-
Lähti :-\
Itse onneksi jo loppusuoralla, mutta vuodentakaiset fiilikset vielä liiankin elävästi mielessä...
Voimia... :-\
-
Lähti :-\
Jaksamista! :lohtu:
Jaksuja myös täältä ämmälle!
Kuin myös täältä! :lohtu:
-
Lähti :-\
Jaksamista! :lohtu:
Jaksuja myös täältä ämmälle!
Kuin myös täältä! :lohtu:
Ja täältä!!
-
Kiitos kaikille.
Vielä olo on ihan siedettävä. Mutta saapa nähdä muutaman viikon kuluttua. Ensimmäisistä lomista ei luonnollisestikaan tässä vaiheessa oo mitään tietoa. :-\
-
Mulla on mennyt jotenkin ohi (tai dementia iskenyt) ämmän miehen lähtösuunnitelmat. Tsemppiä ämmälle!
Mulla on tää menny ihan ohi... Nytkö se jo lähti?? :O Voi ei... Hirmuisesti tsemppiä sulle!!
Ainakin tällaista oon aiemmin maininnut:
Rotaatio 9.9.09, mikäli kaikki menee niin kuin pitää. :)
Lähdön aikaistuminen elokuulle selvisi jo kesäkuussa, mutta en muistanu teitä informoida. ;)
-
Lähti :-\
Jaksamista! :lohtu:
Jaksuja myös täältä ämmälle!
Kuin myös täältä! :lohtu:
Ja täältä!!
Sekä täältä.
-
Ämmälle jaksuja. :lohtu: Minä oon sitten 9.9 täällä. Eli perässä tullaan. :-\
-
Mulla on mennyt jotenkin ohi (tai dementia iskenyt) ämmän miehen lähtösuunnitelmat. Tsemppiä ämmälle!
Mulla on tää menny ihan ohi... Nytkö se jo lähti?? :O Voi ei... Hirmuisesti tsemppiä sulle!!
Ainakin tällaista oon aiemmin maininnut:
Rotaatio 9.9.09, mikäli kaikki menee niin kuin pitää. :)
Lähdön aikaistuminen elokuulle selvisi jo kesäkuussa, mutta en muistanu teitä informoida. ;)
Juu, en mä sillä ettetkö olis täällä sanonut, ei vaan ollut mulle osunut silmään. Tai jotenkin tuntuu niin kaukaiselle nää syksyn roottorit, kun kun ollaan vielä muka täydes kesässä...
Mun pää tulee perässä, ajatukset on vasta jossain kesäkuussa... ;D
-
Hei.
Oon "uus-vanha" leski. Poikaystävä lähti Kosovoon jo toukokuussa -09 ja jotenkin on vaan kestäny tää mun tuleminen tänne "piireihin", mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Asiasta oli puhuttu jo vuoden verran ja mikä minä olin toista kieltämäänkään toteuttamasta unelmaansa reissusta. Tosi monet on ihmetelly sitä, miten voin päästää toisen lähtemään ja "en päästäisi omaani menemään". Tommosista ihmettelyistä on aina tullut vähän paha mieli, kun tottakai käy ajattelemaan, että "onko mussa nyt sitten jotain vikaa,et toinen haluaa lähteä eikä jäädä kotiin". :-\ No, okei, myönnetään, että välillä kieriskelen enemmän tai vähemmän itsesäälissä. ::) Sallittakoon se mulle. On tähän jo vähän tottunut, ettei toinen pysty soittamaan välttämättä joka päivä, netti ei sillä toimi siellä ja yhteydenoton odottaminen on välillä (anteeksi suorasanaisuuteni) vituttanut todella paljon. Siis se, että pystyykö toinen soittamaan tänään ja mihin aikaan ja jos ei pystykään/ehdi soittamaan, niin sitten pettyy ihan hitosti, koska on oottanut niin paljon. Ei oo kyllä aina hauskaa kytätä puhelimen soimista. Elämä kietoutuu aika paljon puhelimen kyttäämisen ympärille.
No, on se lähetellyt mulle romanttisesti kirjeitä. Myönnetään. Ja kieltämättä on helpompaa olla, kun on nähnyt vasta lomilla. Ekojen lomien jälkeen meni n.2,5kk ennenku nähtiin uudestaan ja se alko tuntumaan pidemmän päälle hermoja raastavalle. Ensi viikolla nähdään taas ja sitten taas 7pv:n päästä pitää sanoa hei hei. Onhan tämä sellaista, että odottaa kovasti ja kun näkee niin tietää, että kohta sen tai mun pitää TAAS lähteä.
Oon lueskellu tässä muutama yönä näitä teidän kirjoittamia juttuja ja ajatuksia. Jotenkin hirmuisen positiivisesti asioita ottavaa porukkaa ja tuntuu olevan jo aika kiinteä porukka kasassa joka juttelee täällä. Koen, että on vähän vaikeaa tulla mukaan "kesken kaiken", enkä nyt oikein tiedä onko tämä oikean otsikon alla mitä naputtelen tänne,mutta olkoon. :) En jaksanut pilkkoa tarinaani monien otsikoiden alle. :-[
Keskutteletteko syvällisemmin jossain "yksityisemmässä" paikassa, chatissa tai jossain? Nää sivut on mulle, vielä vähän epäselvät ja on ollu vähän tutkailemista siitä, miten tänne oikein pääsee ja mitä täällä oikein on. (Kyllä, olen blondi. ;) Enkä oikein jaksa taiteilla tietsikoiden kanssa.) Itse olen aika tarkka yksityisyydestäni ja mietinkin miten avoimesti tänne oikein uskaltaa jutella... ???
Mutta nyt loppuu tämmöinen höpöttely ennenkuin te, jotka luette tämän, nukahdatte tietsikan ääreen.
-luna-
-
Meitä aktiivisia kirjoittajia on aika paljon ja saattaa ehkä vasta-alkajasta näyttää että ollaan tiivis porukka, eikä sinne uskalla väliin tunkea. Mutta niin ei todellakaan ole ;) rohkeasti vaan mukaan kommentoimaan ja kertomaan omia juttujaan, kaikki täällä on otettu avoimesti vastaan, minäkin olen joskus ollut ensikertalainen ja hyvin olen "sisään" päässyt.
-
Eipä nuo, Luna, sunkaan pohdintas reissusta mitään übernegatiivisia ole, joten ei sulla mitään hätää oo. :) Etkä tuu kesken kaiken mukaan, vaikka nyt vähän tuoreempi olisitkin täällä. Jokanen meistä, paitsi noi ihan vanhimmat hirmut, on tullu tänne jollain tapaa väliin ja aina sen mukaan millon mies on reissuun maailmalle lähteny, joten älä sinä ressaa vaan juttuun mukaan ihan reippaasti.
Reippaasti vaan tutkimaan mitä täältä löytyy ja juttelemaan, ei täällä ketään oo vielä purematta nielty. :)
-
Lunalle myös terveiset,
juurikin niin, että foorumille tulee jatkuvasti uuttakin väkeä :D He pääsevät melko pian sisälle keskusteluihin kun vain viettää aikaa foorumilla ja jaksaa lueskella toisten ajatuksia. Tsemppiä ja tervetuloa mukaan :)
-
Täällä on alkanut jo lähtölaskenta. Vähän on sekavat fiilikset. En tiedä, tuntuu niin epätodelliselta. Kai sitä on sitten niin paljon muuta ajateltavaa ja tekemistä. Eniten mietityttää miten tuun pärjäämään tuon meidän rasavillin hurjapään kanssa.
-
Kiitos terveisistä. Tässä on ollut vähän sekavaa kun oon ollu itekin reissussa ja kotiutunut vasta ja palaamassa "arkeen". Onko teillä semmoista, että kun toinen lähtee lomalta takaisin hommiin, niin tuntuu aina yhtä karulta. En kyllä osaa yhtään ajatella miltä tuntuisi jos meillä olisi lapsi/a. Tsemiä sulle Sini. Nostan hattua sulle. Eiköhän se kuitenkin mene ihan hyvin. :)
-
Nyt tiedetään jo lomatkin, eikä mies ole vielä edes lähtenyt. Ei tule jouluna, eikä 1-vuotis hääpäivänä, eikä luultavasti ehdi synnytykseenkään. Ihan kiva. No aina ei voi voittaa. Kun kerran on leskeks lähteny, niin siihen on tyydyttävä. Vi... pv!!!! :angry4:
-
Eikä :lohtu:
-
Nyt tiedetään jo lomatkin, eikä mies ole vielä edes lähtenyt. Ei tule jouluna, eikä 1-vuotis hääpäivänä, eikä luultavasti ehdi synnytykseenkään. Ihan kiva. No aina ei voi voittaa. Kun kerran on leskeks lähteny, niin siihen on tyydyttävä. Vi... pv!!!! :angry4:
Voi kurjuus! Voidaanhan me vielä toivoa, että lomien aikataulu muuttuis.. :-\
-
Nyt se sitten läks! Eilen vein Tampereelle ja taivaskin itki kilpaa kanssani.
Tänään ollu vähän huono päivä. Mut kyllä se tästä. Nähdäänhän me jo kuuden viikon päästä.
-
Nyt se sitten läks! Eilen vein Tampereelle ja taivaskin itki kilpaa kanssani.
Tänään ollu vähän huono päivä. Mut kyllä se tästä. Nähdäänhän me jo kuuden viikon päästä.
Tsemppiä sulle Sini!! :lohtu: Tolla asenteella tuut kuitenkin pärjäämään loistavasti! :)
-
Nyt se sitten läks! Eilen vein Tampereelle ja taivaskin itki kilpaa kanssani.
Tänään ollu vähän huono päivä. Mut kyllä se tästä. Nähdäänhän me jo kuuden viikon päästä.
Tsemppiä sulle Sini!! :lohtu: Tolla asenteella tuut kuitenkin pärjäämään loistavasti! :)
Kiitos! :)
-
Sinille tsempit ja jaksamista! :)
-
Sinille tsempit ja jaksamista! :)
Samoin täältä! :)
-
Sinille tsempit ja jaksamista! :)
Samoin täältä! :)
Täältä myös!!! :)
-
Sini: Oon täällä kovasti hengessä mukana. :) Tsemppiä!
-
Nyt se sitten läks! Eilen vein Tampereelle ja taivaskin itki kilpaa kanssani.
Tänään ollu vähän huono päivä. Mut kyllä se tästä. Nähdäänhän me jo kuuden viikon päästä.
Mä voisin kirjoittaa tän saman tekstin tänään. Taivaskin tosiaa itkee ja ite ihan maassa. Ihanat 2yhteistä viikkoa takana ja 6 yksinäistä viikkoa edessä :( Pitää yrittää kasata itseni taas.. :-\ iso huokaus.
-
Tsemppiä timantille!
-
Iso rutistus timantille :-\
-
Lähtö ylihuomenna Tshadiin. :( Ihan muutama juttu vielä tekemättä...
Lomiahan sieltä ei ole, niin että maaliskuun puolessa välissä sitten... No ehkä parempi näin, loma menee helposti hukkaan, kun vain harmittelee sen päättymistä. Eiköhän tämä ole meille sopivin komennus ajankäyttötyypiltään kuitenkin
(Juu, olen minä suostunut, mutta ei kai minun silti tarvitse iloinen olla. Eipä taitaisi miestäkään riemastuttaa, jos riemusta hyppelehtisin.)
-
Tsemppiä merikille ja perheelle! Aika ikävää toi lomattomuus, mut toisaalta esim pienimmän kannalta voi olla helpompaa, kun ei tarvi sitä isän lähtöä käsitellä useempaan kertaan.
Ja eihän sitä tosiaan tarvitse riemusta hyppiä, vaikka suostumuksensa onkin antanut. Toki helpommin reissu menee jos itse saa pidettyä positiivista fiilistä yllä. Ite 2 krtaa reissun kokenut ja molemmat on olleet tosi raskaita mun kroonisen kiukkuni takia...
-
Lähtö ylihuomenna Tshadiin. :(
Mun mies on siellä vastaanottamassa sun miestä. :) Eli reilut neljä kk takana ja parin viikon päästä kotiutuminen.
Ajan kuluminen on toki subjektiivinen kokemus, mutta meillä ainakin aika on mennyt tosi nopsaan, puolin ja toisin. Tsemppiä kovasti ja positiivista mieltä lanapäiviin, mut anna itsellesi lupa itkuun ja lanailuun, jos siltä tuntuu! :)
-
Sinne meni. Jos ei mitään isompia kupruja elämään tule, niin eiköhän tämä tästä. Jotenkin helpottavaa, kun se nyt on oikeasti alkanut - ja loppukin siis lähenee. Onneksi ei ole lähdössä vaikka vuoden päästä...
Tuleepa uusia aluevaltauksia minullekin. Kun kahdenkymmenen vuoden yhteiselossa on vakiintunut tehtävänsä kummallekin, niin tässä tulee joitakin aika tavallisia aika uusia juttuja :-[ Oppia ikä(vä) kaikki. Tekee varmaan ihan hyvääkin.
Niin ja minullakin on taipumus olla pahalla tuulella (tm) jatkuvasti ja koko ajan, kun tuo ukkosenjohdatin ei ole maisemissa.
-
Tuleepa uusia aluevaltauksia minullekin. Kun kahdenkymmenen vuoden yhteiselossa on vakiintunut tehtävänsä kummallekin, niin tässä tulee joitakin aika tavallisia aika uusia juttuja :-[ Oppia ikä(vä) kaikki. Tekee varmaan ihan hyvääkin.
Niin ja minullakin on taipumus olla pahalla tuulella (tm) jatkuvasti ja koko ajan, kun tuo ukkosenjohdatin ei ole maisemissa.
Millaiset fiilikset nyt kun lähdöstä on jokunen päivä vierähtänyt? :)
-
^Kummallisen seesteiset. Tähän asti on mennyt oikeinkin mukavasti ja olen oikeastaan aika hyväntuulinen ja pitkäpinnainenkin. Jotenkin se "täkäläiset pienet murheet ovat melko pieniä" -asenne on ryöminyt minullekin sieltä etelästä. Nyt näyttää siltä, että tämä menee oikeinkin hyvin, niin kauan kuin ei mitään isompaa oikeaa ongelmaa tule työssä tahi kotona. Meillä on työkin osin yhteinen (miehen harrastusluonteinen vapaa-ajanhomma on minun päätyöni), joten työongelmissa miehen puuttuminen tuntuu vielä konkreettisemmin kuin kotona.
-
Hei!
Täällä olisi yksi uusi kotiinjäänyt. Poikaystävä lähti viime sunnuntaina Kosovoon ja muutama päivä jo vierähtänyt. Täytyy sanoa, että vaikka viikkojenkin ero on tullut tutuksi tässä lähiaikoina, niin nämä viime päivät olleet aivan erilaisia, jotenkin paljon raskaampia. Kai se vaatii alkuun tottumista. Eniten asiaan varmasti vaikuttaa tietämättömyys lomista ja ennen kaikkea siitä, milloin kuulee seuraavan kerran toisesta. Tieto lähdöstä tuli 3-4kk sitten, ja silloin sitä ajatteli, että onhan tässä vielä vaikka kuinka paljon aikaa tottua ajatukseen. Toisin kävi. Tuntui, että lähtöpäivä yhtäkkiä vaan pomppasi eteen, eikä siinä vaiheessa sitten ollut paljon tehtävissä. Ajatukseni kuulostaa tällä hetkellä hyvinkin negatiivisilta, mutta laitan ne vielä näiden ensimmäisten päivien piikkiin. Yritän samalla pitää mielen avoimena ja iloita poikaystäväni puolesta, että hän on päässyt kokemaan ja näkemään kaikenlaista uutta.
-
^ Alku on hankalaa, tai mulla ainakin oli... nyt kun on mennyt kolme kuukautta niin on jo kummasti tottunut ajatukseen että mies on siellä kaukana. Toki välillä mietityttää ja pelottaakin... ahdistaa ja hirvittää... mutta pääosin ajatukset ovat jo suhteellisen positiivisia. Tulet huomaamaan että mieli on ihan vuoristoradalla... mennään ihan laidasta laitaan.
Tsemppiä, hyvin se menee :)
-
Acire, alku aina hankalaa ja negatiiviset ajatukset kulkee sen kanssa melkeinpä käsi kädessä. Itellä ne negatiiviset ajatukset hälveni melkein saman tien kun sai kuulla koska on ekat lomat ja se kaikki muuttu niiden odottamiseks.. Välillä on parempia ja välillä huonompia päiviä ja nekin on kaikki sallittuja.
-
acire; Muistan elävästi tuon lähdön jälkeisen tunne mylläkän. Vaikka erossa oleminen oli tuttua, silti tuo lähtö oli jotenkin "lopullisempaa", vaikka ei sitä olekaan. :)
Pahempia ja parempia hetkiä on tulossa. Ja ne paremmat kantaa pitkälle. :) Ihania ja uusia tunteita miestäkin kohtaan.
Ne lomatkin varmistuu ihan pian. Ja sit alkaa se loman odotuksen ihanuus. ;)
Nyt olen muka olevinani joku kertomaan asiasta, kun omani on tulossa viikon päästä pois sieltä Kosovosta! Vuosi ja kaksi viikkoa on mennyt kaikesta huolimatta nopsasti. :D :D
Ja tämä loppumisen odottaminen onkin sitte luku ihan erikseen. :P ;D ;D
-
Acirelle paljon tsemppejä täältä! Komppaan aikaisempien viestien kirjoittajia eli lomat varmistuu kyllä pian ja sit onkin mahtavaa odotella niitä! :) Kyllä tästä selviää, oma tuli sunnuntaina kotiin. Aika menee nopeasti. :)
-
Acire: Muista myös se, että täällä sun negatiiviset tunteesikin on sallittuja ja moni niihin pystyy samaistumaan. Samoin moni pystyy sanomaan, että ne on hetkellisiä ja usein kun reissu pääsee vauhtiin, negatiiviset ajatukset katoaa.
Ja jos ei katoa, niin täältä löytyy tukea sulle siinäkin tapauksessa! :)
-
Acire:
Muistan hyvin selvästi fiilikset kun poikien kanssa saateltiin mies 8.5.2009 hotelliin ja halattiin hyvästiksi :'(... Nyt on vuosi vierähtänyt ja enää 7 yötä, kun mies lähtee kotiin päin ;D. Aika menee hurjan nopsaan, onneksi arki on se mikä elämää pyörittää. Pahin nakki oli viime syksynä loka-marras-joulukuussa 10 viikkoa alhaalla ja täällä se saakelin pimeys jne. SE SÖI NAISTA! Pojat oli kiukkusia ja itellä pinna kireellä. Mutta takaraivossa sitten oli muistissa tuleva yli 2 viikon joululoma :love2:. Kyllä se siitä! Ja loppuun vanha klisee: vuosi on ihan älyttömän lyhyt aika ihmisen elämässä ja parisuhteessa!!!
-
Kiitos paljon kaikille rohkaisevista sanoista! Tämä tunne vertaistuesta kohotti mieltäni ja antoi lisää voimia. Tämän lisäksi alustava tieto ensimmäisten lomien ajankohdasta, on muuttanut taas asennoitumistani positiivisempaan suuntaan. :) Olitte oikeassa! :) Tällä hetkellä viikkojenkaan odottaminen ei tunnu enää niin mahdottomalta ajatukselta kuin aluksi. Jee.
Vielä vähän asian vierestä:
Vaikka olen uusi täällä, enkä ole vielä kauheasti ehtinyt tutustua sivustoon, niin täytyy kyllä sanoa, että tämä palsta on mahtava idea. Hyvä ylläpito ja perustajat!
-
Hyvä ylläpito ja perustajat!
Kiitos! :harjaus: Itseni ja koko ylläpitoporukan puolesta! :)
-
Vielä pari kuukautta olis aikaa lähtöön ja nyt se näyttää sitten oikeesti iskeytyvän tajuntaan ihan tosissaan. Reilu vuos sitten kun P kyseli et mitä mieltä olisin jos hän lähtisi jossain vaiheessa ja sillon se oli ihan ok. Ihan mielellän jopa olin päästämässä ja varsinkin kun tiedän miten tärkee juttu se toiselle on. Nyt on ajatuksen sit aivan päälaellaan ja en oikein edes tiedä mitä ajatella. Oma reaktio on tosissaan yllättäny, koska luulin tän asian olevan ihan ok mulle. Lähinnä on vaan sellanen hylätty olo ja on ihan sekasin omien ajatusten kanssa. Sanakin rt-kuvioista ja nään punasta ja tuntuu et kaikki kaatuu päälle. Oon vihanen jopa siitä et se nyt on sotaharjotuksissa ja joudun olemaan yksin ja kun aikaa lähtöön ei kuitenkaan oo kauheen kauaa.
En vaan tykkää yhtään siitä millanen ihminen minusta on tän takia tullu, oon koko ajan kärttynen, kiukuttelen ja valitan. Kai tää menee ohi, sanokaa et menee ??? Oon vaan kauhee huolehtija ja murehtija ja jo nyt etukäteen mietin et mitä sit jos ei saa yhteyttä ja oon täällä huolesta sekasin. Entäs jos jotain sitten sattuu, miten sitten pärjään ja ylipäätään miten sitä jaksaa sitä yksinolemista.. Haluisin et voisin olla miehelleki tukena ennen lähtöö ja toinen vois sitten hyvillä mielin lähteä mut nyt musta ei siihen kyllä ole.
-
Jenna, mulla oli ihan samanlaisia fiiliksiä ennen lähtöä. Paskat tunteet vaan pahenivat, mitä lähemmäksi lähtö tuli ja inhotti olla sellainen. Viimeisen illan olin ihan hysteerinen. Lähtöpäivänä kävin heittämässä miehen kentällä enkä pystynyt sen jälkeen mennä kotiin. Hengasin duunissa ja muitten nurkissa sen päivän.
Sitten se helpotti :) Seuraava päivä oli jo ihan erilainen! Alkoi jo odottaa innolla ensimmäistä lomaa ja suunnitella kaikkea kivaa.
Tuo olo siis todistetusti helpottaa yllättävän pian. Ja olo on ihan ymmärrettävä. Et ole aikaisemmin ollut vastaavassa tilanteessa ja kaikki on vielä uutta ja tavallaan epävarmaa. Viimeistään ekan loman jälkeen homma alkaa mennä rutiinilla. Ja muista, että mitä nopeemmin P lähtee, sitä nopeemmin tulee myös takas. Tsemppiä!
-
Mä otin kyllä ton koko ekan lähtöprosessin tosi jäätävällä tyyneydellä ensin. Olinhan mä jo parkunu läpi kaikki koulutuksiin lähdöt sun muut. ;D En muista olleeni yhtään kärttysempi akka ku mitä normaalisti olin, mitä nyt ehkä jonkun verran vaisumpi kun pelkäsin et puhuminen laukasis hirveen niagaran.
Lähtöpäivä meni aika lennokkaasti kun ajeltiin puol suomee ympäri (kerättiin tulevia hurmaajia kyytiin), mä nukuin takapenkillä koko matkan kentälle. Kentällä kyllä sitte huomas et roikuin miehen hihassa ku hukkuva pelastusrenkaassa ja kai se mieli teki sanoo et älä mee siitä portista, siinä portilla vielä oli aivan pakko päästä halaamaan ja kun se portti jäi meidän väliin ni musta tuntu ku toinen oli s poistunu just tästä maailmasta johonkin rinnakkaistodellisuuteen.
Matka Hesasta takas Turkuun meni ku sumussa, en itkeny mut en mä kyllä mitään huomioinukkaan sitte. Ja kotiin päästessä se kaikki sitte purkautu tunnin itkuun. :D
Sitä seuras seuraavaks kiukku siitä ettei miehestä ollu kuulunu mitään, vaikka kaikkien muiden miehet oli jo tekstannu jne... Yömyöhään sieltä kuitenkin sitte tuli sitä spostia että hengissä ollaan ja soittelen huomenna. ;D Ja minä tietenkin olin jo koko päivän miettiny et näin helppo mut on tänne Suomeen unohtaa. :)
Äkäset tunteet on ihan normaaleja, joskus ne esiintyy vahvempina ja joskus ne ei näyttäydy olleenkaan. :) Tuokin vähän vaihtelee reissun aikana et kuinka nyreenä sitä sitte ollaankaan. :)
-
Jenna, se lähdön odottaminen on varmaan kovempaa kuin olo sitten kun P on reissussa.
Toki yksinäisyyden hetkiä tulee matkan varrella monia (ja myös niitä pieniä hysterioita siitä, että ei saa puhelimella kiinni juuri silloin kun haluaa jne. ), mutta veikkaan, että sun olo helpottuu sitten kun se reissu on päällä. Nyt oot koko ajan sellaisessa odotustilassa.
Ja me ollaan täällä sitten tsemppaamassa niinä yksinäisyyden hetkinä -ja toki tietty jo nyt :)
-
Te ootte kyllä ihania! :) Mahtavaa kun joku oikeesti tajuaa miltä tuntuu ja se et joku muukin näin tuntenu on selvinny niin selviin sitten kyllä minäkin! ( Ja onneks voi tulla aina tänne sitten kitisemään pahaa oloaan ja hysterioimaan ;))
Mut joo, varmaan niitä vaikeita hetkiä tulee vielä aika monen monta ja lähtöpäivää odotan kyllä kauhulla.. Luulen kans et siitä ku pääsee niin sit voi tosiaan alkaa lomia odottelee ja suunnittelee jo kaikkee mut tää alku kai se pahin on ku ei oikein edes tiedä mitä on edessä.
-
^juuri näin, lähdön odottaminen on hirveää :-\ Sit helpottaa, viimeistään kun tietää milloin on eka loma :) Toki matkan varrella tulee paljon huonojakin päiviä :-\ välillä madellaan pohjamudissa, mutta aina sieltä on ylös noustu. RT-leski aika on aikamoinen tunteiden vuoristorata :love3: :angry1: :lohtu: :sad11: :toothy9: :love10: :angry7: :sex:
Mutta sitä varten on tää mahtava foorumi :D Että antaa paukkua vaan satoi tai paistoi :D
-
Moi!
Tänään löysin itteni tänne ja toivon,että olisin jo aiemmin löytänyt..Olis ollut todella tarpeen! No parempi myöhään kuin ei milloinkaan!:)
Ite oon ekaa kertaa rt-leski,avomies lähti Kosovoon 9.5,ekalle reissulleen.. Huomenna tulee toiselle lomalla,ihanaa!:)
Kun on näitä muiden kirjoituksia lukenu,niin kyllä on ihan kuin omasta "suusta".. Niin tuttua tuo tunteiden "vuoristorata",kaikki ahdistuksen tunteet,itkut ym. Oon niin iloinen,että löysin itseni tänne ja teidät,jotka ootte samassa tilanteessa tai joskus ootte olleet!
On tässä omassa mielessä,jos jonkunlaiset asiat liikkuneet,kun yksin joutuu kotona olemaan tunteineen ja ajatuksineen. Välillä on huonompia päiviä,mutta niistäkin on aina jotenkin selvitty. Tosinaan on tullut viha toista kohtaan,jos on useita päiviä kulunut,että ei oo mitään kuulunut.. Sitä on miettinyt,että ei toista edes kiinnosta mitä mulle kuuluu tai ei välitä..Kaikesta huolimatta aika on kuitenkin suht nopeasti mennyt,lomia aina odotellessa..:)
-
^Kiva että löysit tänne. Täältä tosiaan saa sitä tosi tärkeää vertaistukea, ihmiset ymmärtää mitä tunteiden vuoristorataa tässä käydään läpi. :)
Joskus on helpompaa ja joskus taas ei ole ;D ;)
-
Joo tää on kyllä aivan loistavaa,että on tämä paikka!:)
Itestä tuntuu,että kun mies lähtee lomilta takaisin,niin kaikkein pahinta..Kun tottuu,että toinen on siinä taas ja kun viikko menee kuitenkin niin nopeesti..Sit joutuu taas "totuttelee" uudestaan siihen yksin oloon..:( Aika vaikeasti selitetty,mutta toivottavasti tosta otta selkoa,mitä tarkoitan..
-
Joo tää on kyllä aivan loistavaa,että on tämä paikka!:)
Itestä tuntuu,että kun mies lähtee lomilta takaisin,niin kaikkein pahinta..Kun tottuu,että toinen on siinä taas ja kun viikko menee kuitenkin niin nopeesti..Sit joutuu taas "totuttelee" uudestaan siihen yksin oloon..:( Aika vaikeasti selitetty,mutta toivottavasti tosta otta selkoa,mitä tarkoitan..
Joo. Tuttu tunne. ;) Kahden viikon lomat on sitäkin oudompia, sillon ehtii jo suorastaan kotiutua ajatukseen, että tässä sitä taas ollaan saman katon alla ja sit aletaan ekan viikon jälkeen hermoileen takas lähtöä. Vähä niinku lomalta menis töihin, viimenen viikko menee aina stressatessa. :)
-
Joo mä alan aina hermoilee muutamaa päivää ennen loman loppumista.. sitä löhtöä..:D Ja jos ois peräti kaks viikkoa lomaa,niin se toinen viikko mensi kyl ihan vaan stressatessa..:D Vielä täytys 4 viikkoa koettaa jaksaa sinnitellä ennen,kun mies pääsee lomille,huoh.. No onneks itellä on 3 viikon kesäloma!:D
-
Mahtaako foorumilla pyöriskellä nyt Libanoniin lähtöä odottelevia? (Vieraat: tervetuloa rekisteröitymään! :))
-
Nyt se sitten lähtee-aika on taas käsillä.
Mites monen miekkonen on nyt lähdössä? Miltäs kotiin jäävistä tuntuu?
-
Tänään läks miekkonen Afganistaniin. Taidankin olla täällä ainoa, jonka ukkeli lähti nyt...
Fiilikset on ihan hyvät, kentälle vientikin sujui suht reippaasti. En kai ole vielä edes oikein älynnyt, että nyt sitten oikeasti nähdään vasta talvella eikä parin viikon päästä niinkuin koulutuksen aikana.
-
Mikä teillä on eka lomaväli?
Onneksi nyt viimein lähtö onnistui.
-
^ Näillä näkymin eka lomaväli on 10 viikkoa. Seuraavat onkin sit lyhyemmät.
-
Tästä ketjusta löytyy monta sivua lähtemisen tunnelmia. Uusia tuntojakaan ei olisi pahitteeksi jakaa. :) Me kaikki tiedetään, miltä se tuntuu.
-
Matkaan hyvästelty mies ekalle reissulleen Libanoniin.. Esikuntatehtäviin lähti. Ollaan 30+ lapseton pariskunta Oulusta.
En oo itkenyt vielä yhtään, mikä hämmästyttää itseäkin. En oo edes tajunnut tämän olevan todellista. Ehkä se iskee myöhemmin? Toisaaltan totuin erossa olemiseen jo aika hyvin koulutusjakson aikana. Viimeset päivät ennen lähtöä oli sekasortoisia. Meillä kävi vielä niin, että sain keskeytyneen keskenmenon pari vkoa sitten. Mies pääsi reiluksi vuorokaudeksi ylimääräiselle lomalle, mutta asian käsittely jäi meillä kyllä vähän kesken. Jotenkin jäi tunne, että tosi paljon jäi sanomatta.
Pää on jotenkin ihan tyhjä. Pärjääkö parhaiten, jos yrittää "vierottaa" ittensä miehestä mahollisimman nopsasti? Yrittää unohtaa, että kukaan on koskaan vieressä nukkunutkaan? Vai mitenköhön tästä pitäis selvitä...
-
^ Kovasti tsemppiä ja jaksamista sulle! Pura vaan tuntojasi tänne, helpottaa edes jonkin verran.
-
Matkaan hyvästelty mies ekalle reissulleen Libanoniin.. Esikuntatehtäviin lähti. Ollaan 30+ lapseton pariskunta Oulusta.
En oo itkenyt vielä yhtään, mikä hämmästyttää itseäkin. En oo edes tajunnut tämän olevan todellista. Ehkä se iskee myöhemmin? Toisaaltan totuin erossa olemiseen jo aika hyvin koulutusjakson aikana. Viimeset päivät ennen lähtöä oli sekasortoisia. Meillä kävi vielä niin, että sain keskeytyneen keskenmenon pari vkoa sitten. Mies pääsi reiluksi vuorokaudeksi ylimääräiselle lomalle, mutta asian käsittely jäi meillä kyllä vähän kesken. Jotenkin jäi tunne, että tosi paljon jäi sanomatta.
Pää on jotenkin ihan tyhjä. Pärjääkö parhaiten, jos yrittää "vierottaa" ittensä miehestä mahollisimman nopsasti? Yrittää unohtaa, että kukaan on koskaan vieressä nukkunutkaan? Vai mitenköhön tästä pitäis selvitä...
Osanotot keskenmenosta, ja tsemppiä tulevaan reissuun!
Kyllä se siitä, alku on yleensä pahin, mut sit pikku hiljaa helpottaa! :) Ja me ollaan täällä sun tukenas, et kirjottele tänne vaan!
-
Mun mies tulee huomenna Libanonista. Vuosi takana komennusta. Tämä oli hänelle jo kolmas reissu eli olen melkein tottunut. Kaikkeen tottuu. Yksin pärjää ihan hyvin, kun on töissä/harrastuksia/kavereita. Mullakin on ollut keskenmeno, johon en aluksi hakenut ammattiapua, mutta tarvitsin sitä sitten myöhemmässä vaiheessa. Sanon vain, että siitä kannattaa puhua ja paljon. Jos ei miehesi puhu, niin puhu muille.
-
Minä taas aattelen, et ehkä vaikeinta ei olekaan alku vaan aika 2-3 vkoa lähdöstä.. Meinaan, kun koulutuksen aikana tottui parin vkon eroihin, niin ekat vkothan saattaa sujahtaa ihan hyvin. Mutta mitä sitten, kun ero pitenee ja joulukin alkaa lähestyä ja tietää, että se pitää viettää ilman omaa rakasta?
Ja ihan tosissaan oon miettinyt yhteydenpitoa. Täältäkin oon lukenut, että pelkkä tekstari silloin tällöin ei riitä suhteen ylläpitoon. Onko tosiaan virhe pitää vähänlaisesti yhteyttä? Kun itestä tuntuu, että siinä säästäis itteään jos ei "tarttis" kuulla toisen ääntä kovin usein... En tiä, tajuaako kukaan mitä tarkotan?
Toivottavasti joku kokenut jakais ajatuksiaan tästä!
-
Niin ja Villakoira: onneksi olin jo valmiiksi henkisen tuen piirissä kun keskenmenon sain. Nimittäin sen saaminen ei ilmeisesti olisi ollut kovin helppoa km:n jälkeen julkiselta puolelta. Puhua oon saanut ammattiauttajalle, koko ajan. Miehelle se on vaikeaa, mutta on me onneks yhessä osattu itkeä, vaikkei niin paljon oo ehkä puhuttu.
-
Tervetuloa tänne :). Siihen yhteydenpitoon täytynee jokaisen parin löytää yhteiset pelisäännöt. Meillä mies halus pitää enempi yhteyttä, välillä lähinnä kuuntelin ja lähinnä ärsytti toisen selittelyt treenaamisesta jne. Kun itsellä ei ollut välttämättä ollut niin kiva päivä...mutta onneks molemmat ei ollut samanlaisia kuin minä muuten ei ois varmaan pidetty ollenkaan yhteyttä. :)
-
Tsemppiä Sarille! Ihan tutulta kuulostaa tuo, että aluksi on vähän epätodellinen olo ja on vaikea kuvitella, millaiseksi arki muodostuu.
Kunhan vähän aikaa on kulunut, huomaa varmaan, millainen yhteydenpito tuntuu parhaalta. :) Itselleni toimi parhaiten se, että oltiin mahdollisimman paljon yhteydessä, sillä lailla se mies pysyi paremmin kotimaan arjessa mukana.
-
Heippa ja tsemppia uuteen arkeesi!
Voisin omalta kohdalta sanoa, että jos on tottunut olemaan itsekseen niin vuosi kyllä sujuu kun pitää yllä omaa normaalia arkeaan. Itselläni ei ollut vaikeaa, sillä olen muutenkin tottunut olemaan omien ajatuksieni kanssa, ja tarvitsen omaa tilaa (=yksinoloa) arjessani muutenkin. Perheeni eli asiassa mukana tiiviisti ja se auttoi kääntämään asian positiiviseksi , jos meinasin aloittaa kiukuttelun "joulu menee ohi, kesä menee ohi, wää wää wää". Loppupuolisko kesän jälkeen menikin siivillä ja todella nopeasti.
Vuodessa voi kuitenkin tapahtua paljon kaikenlaista yllättävää. On hyvä miettiä etukäteen, kehen turvautuu jos jotain kurjaa tapahtuu etkä voi purkaa asioita miehellesi tai saa tukea kuten rakkaalta normaalisti saisit. Meidän vuoden aikana omassa perheessäni oli sairautta ja kaiken päälle vielä koiramme kuoli täysin yllättäen. Jouduin kohtaamaan yksin paljon pelkoa, surua ja väsymystä sekä venymään henkisesti. Siinä kohtaa oli todella rankkaa kun poissaoleva ei voi olla tilanteessa mukana, eikä kommunikointi välttämättä suju (puhelimessa on hankalaa yrittää lohduttaa, saati jossain Whatsappissa. Videopuhelut eivät libanonista ottaneet tulta alleen ja olihan heilläkin siellä omat menot , enkä saanut miestä aina tavoitettuakaan).
Lomat olivat meillä ihania ja otettiin lomaviikot aina rennosti. Suosittelen ehdottomasti että lähdette lomien ajaksi muualle kotoa. Muuten voi tulla fiilis, että mies on lomalla, sinä et. Me olimme kaupunkilomilla, yövyimme hotellissa, söimme ravintolassa. Erilaista kivaa, jotta minäkin kokisin olevani vähän lomalla <3
Meille sopi parhaiten tekstiviestien lähettäminen ja whatsappailu, kerran viikossa parissa puhelu. Videpuhelut olivat yllättävän epäkäyttännölllisiä. Kuvan pätkii yhteyden takia ja jossain vaiheessa alkoi yksinkertaisesti pänniä, kun itsellä oli menoa ja toinen halusi että olisin tietokoneella videopuhelun äärellä. Asia josta pidettiin kiinni koko 12 kk oli , että JOKA aamu laitoimme huomenta-viestit ja JOKA ilta hyvää yötä-viestit. Aina. Jos ei mitään muuta niin aina nuo viestit. Niistä ei tingitty ja se tuntui meille tärkeältä.
Kaikkea hyvää teille ja tsemppiä vuoteenne <3
-
meillä ollaan tulossa parin viikon päästä ekalle lomalle :P ihanaa! ja meillä kyllä toimii hyvin se, että laitellaa whatsapilla viestejä pisin päivää, illalla aina hyvät yöt ja pari kertaa viikossa soitellaan. Mulle tuli entistä tärkeämmäksi kihlasormus ja mieheltä saatu kaulakoru, joita en voi töissä käyttää mutta jotka laitan heti työvuoron päätyttyä äkkiä takaisin. Itse en ainakaan tahdo ajatella ettei vieressä kukaan koskaa olekaan ollut vaan siten, että on vaan tällä kertaa vähän pidemmällä sotaharjotuksella ja tulee sitte kyllä kotiin taas. Pahinta on, kun tietää että lauantaina ei oikee taho saada yhteyttä mieheen.
Mietin vaan, miten pahaa mahtaa tehä saatella loman jälkeen taas kentälle.
-
Takana viis viikkoa, ja eilen sain tietää miehen loma-aikataulun :) Jos siihen siis voi luottaa eikä tuu muutoksia.
Ensimmäiset viikot lähdön jlk meni yllättävän hyvin, oon ehkä tsempannut itseäni tietoisesti olemaan lujana.. Toissa viikolla ikävä alkoi voimistua ja nyt mies on koko ajan unissa. Helpottaa, kun lomaan on alle kuukausi aikaa, antaa voimaa kun on jotain mitä oottaa!
Kun jotkut on sanoneet, että rt-aika on ollutkin suhteelle hyvä ja vahvistava juttu, niin oikeestaan musta tuntuu jollain lailla siltä. Jäljellä on tietty vielä monta kuukautta, mutta tähän mennessä kokemus on ollu sellanen.. Yhteyttä pidetään pääosin whatsapilla ja pari krt viikossa soitellaan.
-
Takana viis viikkoa, ja eilen sain tietää miehen loma-aikataulun :) Jos siihen siis voi luottaa eikä tuu muutoksia.
Ensimmäiset viikot lähdön jlk meni yllättävän hyvin, oon ehkä tsempannut itseäni tietoisesti olemaan lujana.. Toissa viikolla ikävä alkoi voimistua ja nyt mies on koko ajan unissa. Helpottaa, kun lomaan on alle kuukausi aikaa, antaa voimaa kun on jotain mitä oottaa!
Kun jotkut on sanoneet, että rt-aika on ollutkin suhteelle hyvä ja vahvistava juttu, niin oikeestaan musta tuntuu jollain lailla siltä. Jäljellä on tietty vielä monta kuukautta, mutta tähän mennessä kokemus on ollu sellanen.. Yhteyttä pidetään pääosin whatsapilla ja pari krt viikossa soitellaan.
Meillä on yhteydenpito aikalailla samalla tavalla. ja huomaan itsekin, että suhde on kyllä vahvistunut. Paljon enemmän hellyydenpitoa (mies tahtoo halailla paljon, tahtoo olla lähellä,kertoo tunteistaan paremmin) joten en voi moittia (ainakaan vielä) tätä reissua, vaikka ikävä onkin välillä mahdottoman kova. Meillä 6vk seuraavaan lomaan.
-
Ihania kuulumisia teillä :)