Camp Koti
Yleiset => RT-jutut => Aiheen aloitti: zatu - 01/08/2006, 13:23:23
-
Miten on, onko rauhanturvaajuus pysyvä olotila? Onko yhdellä missiolla ollut henkilö myöhemmässäkin elämässään aina rauhanturvaaja? Vai mahtaako joillekin reissu olla työkeikka muiden joukossa?
Mielipiteitä ja kokemuksia, kiitos. :)
-
Miten on, onko rauhanturvaajuus pysyvä olotila? Onko yhdellä missiolla ollut henkilö myöhemmässäkin elämässään aina rauhanturvaaja? Vai mahtaako joillekin reissu olla työkeikka muiden joukossa?
Mielipiteitä ja kokemuksia, kiitos. :)
Tämä kysymys sopii varmaan paremmin foorumin miespuolisille jäsenille (tai siis heille jolla on rt-kokemusta), mutta vastaan nyt silti 8)
Ja tästä vastauksesta monet varmaan tahtoisi ampua mut ;) 8)
Elikkä mun mielestä on suorastaan typerää että jotkut elävät koko elämänsä "rauhanturvaajana" ::) Tarkoitan siis sitä että vaikka olisit käynyt yhdellä ainoalla reissulla ja siviilielämässä oot vaikka automekaanikko, niin omasta mielestä oot päällimmäisesti aina rauhanturvaaja ::) ::) Ja tiedän kyllä muutamat tämmöiset tapaukset, että tää ei oo ihan ilmasta otettu tarina...
Elikkä onhan se kiva että on tällainen kokemus ja saahan siitä puhua, mutta jos oot käynyt monta vuotta sitten jossain, niin ei se nyt pitäisi olla elämän tärkein asia enää ??? Eihän me muutkaan ihmiset vatvo jotain vuoden pituista ylivanhaa työkokemusta koko ajan...
Elikkä mun asenne on kai että ei se nyt noin oo että kerran rt aina rt....
Vähän eri asia sit jos nyt oot käynyt monen monta kertaa ja tästä on tullut lähes elämäntapa ;)
-
Tämä kysymys sopii varmaan paremmin foorumin miespuolisille jäsenille (tai siis heille jolla on rt-kokemusta), mutta vastaan nyt silti 8)
Juu heillekin, mutta voi asiaa ihan yleisellä tasolla tai leskikokemuksen perusteella myös pohtia. Ja itse asiassa kysymystä voisi laajentaa: kerran rt-leski, aina rt-leski? ;)
Hieman samoilla linjoilla kanssasi, Anki. En halua millään lailla vähätellä elämänikäisiä kokemuksia, ystäviä, enkä sitä "poltetta", joka monelle vallan ilmeisesti jää. Mutta silti hieman ihmetyttää, jos itsensä määrittelee vuosienkin jälkeen nimenomaan rauhanturvaajana, tai jos vaikka vuoden kokemuksen perusteella pitää itseään yleisesti rauhanturvaamisen erikoisasiantuntijana. Tokihan on niinkin, että tietyissä piireissä (yllättäen ;D) rauhanturvaaminen on se yhdistävä ja yhteenkuuluvuutta luova tekijä, eikä silloin ole ihme, että aihe korostuu. :)
-
Juu heillekin, mutta voi asiaa ihan yleisellä tasolla tai leskikokemuksen perusteella myös pohtia. Ja itse asiassa kysymystä voisi laajentaa: kerran rt-leski, aina rt-leski? ;)
Ja tähänkin vastaan EI! :) Elikkä vaikka itse vieläkin roikun täällä foorumissa vaikka mies on kotiutunut yli puol vuotta sitten, ja vaikka roikkuisin koko ikäni täällä, niin silti oon sitä mieltä että ei sitä noin voi sanoa että kerran rt-leski aina rt-leski....
Tarkoitan siis nyt sitä että en usko että ainakaan itselläni on niin valtavasti kokemusta ja tietoa vuoden rt-leskenä olemisen jälkeen että ikuisesti kehtaisin tituleerata itseni semmoiseksi. Ja mun omat kokemukseni myös varmaan vanhentuvat nopeasti ja aika kultaa muistot, joten ei niissäkään enää ajan kuluttua oo mitään merkillistä enää ::)
Enkä minä nyt edes herran rt-mission aikana tuntenut itseni kovin "leskeksi" edes, eri asia sit niillä jolla todellakin on joku taakka kannettavan kotopuolella esim. jos on lapsia, isoa taloa tms. hoidettavaa...
Mutta siinä mielessä että osallistun tähän foorumiin niin tun tietenkin aina olemaan rt-leski ;D
-
Toivottavasti en sentään aina rt-leski.. Siitäkään kun en tiedä. ::) Tuskimpa tuo mieskään reissun jälkeen enää itseään rtnä pitää. Vaikkakin joskus sanoi (ihan vitsillä siis), et en saa enää häntä inssiks sanoo, vaan pitää sanoo sotilaaks, jos joku kysyy! ;D
-
No kyllä mie jonkun sortin leski oon ikuisesti, jos nyt en ihan rt! ;)
-
Elikkä onhan se kiva että on tällainen kokemus ja saahan siitä puhua, mutta jos oot käynyt monta vuotta sitten jossain, niin ei se nyt pitäisi olla elämän tärkein asia enää ??? Eihän me muutkaan ihmiset vatvo jotain vuoden pituista ylivanhaa työkokemusta koko ajan...
Samoilla linjoilla Ankin kanssa. Mun täytyy myöntää etten sellaista ymmärtäisikään ??? Mitenkään vähättelemättä rt-aikaa siellä olijalla ja kotona odottavalle, en ymmärrä näitä "kerran rt, aina rt" tyyppejä... :o Onhan näitäkin tapauksia joo, " Moi olen Teppo ja rauhanturvaaja, ai koskako? no oli se vuonna miekka ja kilpi..."
Joo me tavataan silloin tällöin siipan edellisen reissun kavereita ja onhan niillä ne vuositapaamisetkin. Ensi vuonna sekin olisi irlantilaisissa häissä...Jannut puhuu näitä supajuttujaan yms, mutta kyllä ne ihan tavan jannuja on, päällimmäisenä niillä omat siviiliminät ja ammatit jne...
Kyllä se aika surullista ja tragikoomista olisi jos ihminen (niinkuin Anki ja Zatu sanoikin jo) määrittelee itsensä aina rauhanturvaajana... :-\
Juu saa ampua...kunhan ei kovilla (sitäpaitsi mulla on crp 136, jo valmiiksi sairasta ei saa tappaa ;D)
-
Keskusteltiin miehen kanssa kerran tästä aiheesta. Hän ihmetteli, miksi mä edelleen notkun täällä vaikka hän kotiutui jo 05/06, enhän mä enää ole rt-leski. No, en todellakaan ole, jos nyt ikinä olen ollutkaan. ::) ;D En osannut vastata hänelle, siksi, että te olette niin mukavia. ;D
Mies perusteli kantaansa, että eihän hän itsekään ole kiinni enää pätkääkään rt-touhussa, mikä on totta. Kotiutuminen sujui erittäin hyvin, eikä hän jauha rt-juttuja edes kännissä paitsi kysyttäessä. 8) Hänen mielestään se oli työkeikka ja that`s it.
-
Meilläkin mies kyllä ihmettelee mun täällä oloa,mutta minkäs teet kun koukussa olet ::) ;D...Itse mies ei paljoa rt-jutuista puhu,muuta kuin jos joku niistä kysyy..kyllä täällä kotona on jo niin paljon muuta ajateltavaa ettei vuotta kosovossa paljoa muistella...
-
Keskusteltiin miehen kanssa kerran tästä aiheesta. Hän ihmetteli, miksi mä edelleen notkun täällä vaikka hän kotiutui jo 05/06, enhän mä enää ole rt-leski
---
Mies perusteli kantaansa, että eihän hän itsekään ole kiinni enää pätkääkään rt-touhussa, mikä on totta.
No tätä foorumia voisi kai pitää kaveriporukkana tai "yleispätevänä" keskustelufoorumina. Aika vähän jutut loppujen lopuksi pyörii rt-asioiden ympärillä. :)
Välillä tulee rauhanturvaamista korvistakin ulos, ja tuleehan uutisia yms. seurattua silloinkin, kun mies on kotona. Mitään ihmeellistä kaipuuta rt-leskeilyyn yleensä (mitä se sitten onkin) tuskin taaskaan jää. Eli ei kauhea kiire tähän statukseen uudestaan. ;)
-
Tähän olisi mukava saada reissussa olleiden kommentteja. :)
-
Elikkä mun mielestä on suorastaan typerää että jotkut elävät koko elämänsä "rauhanturvaajana" ::) Tarkoitan siis sitä että vaikka olisit käynyt yhdellä ainoalla reissulla ja siviilielämässä oot vaikka automekaanikko, niin omasta mielestä oot päällimmäisesti aina rauhanturvaaja ::) ::)
Samaa mieltä. Meillä kahden vuoden takainen reissu on lähes unohdettu. Joskus joku ulkopuolinen kysyy jotain tai ottaa sen puheeksi. Ehkä tuollainen "rauhanturvaajaksi ainiaaksi kiinnijääminen" (siis jos takana just vaan esim. yks reissu vuosia sitten) johtuu siitä rauhanturvaajien yltiö-ihannoinnista! ::)
-
En tiä, mutta välistä ketuttaa vastailla sellasille "naamatutuille", ku eka mitä ne kysyy on "joko sä oot tullu pois sieltä...sieltä mistä se ny oli?", varsinkin ku viimisimmästäkin kotiutumisesta on ihan pian 1½ v.
Mitähän ne kuvittelee, että mä niinkun muutin sinne "misäsenyoli" tai aloin ammatikseni oleen tsto-rottana jossain ketunvehkeen syvällä missä ihmiset on just laskeutunu puusta? Esim. just eilen siskonmies kyseli tuota, vaikka siitä on jo 2 vuotta kun viimeks nähtiin ja olin silloin jo tän viimisimmän mission puolessa välissä.......
No, diplomaattisena miehenä koitan (yleensä) vastata jotain vähemmän kärkästä, tuskin ne ny tahallaan koittaa sytytellä mun hihoja :P
-
En tiä, mutta välistä ketuttaa vastailla sellasille "naamatutuille", ku eka mitä ne kysyy on "joko sä oot tullu pois sieltä...sieltä mistä se ny oli?", varsinkin ku viimisimmästäkin kotiutumisesta on ihan pian 1½ v.
Joku kyseli minulta J:n turvailuista että "niin sieltä tullaan kuitenkin [reissujen] välillä kotiin?" ;D (Joo eikun lomille vain n. kymmenen vuoden ajan, nähkääs kun eläkeikä on aika alhainen.) Ilmeisesti monen mielestä rauhanturvaaminen on ammatti, tai sen ainakin pitäisi olla...
-
Samaa mieltä. Meillä kahden vuoden takainen reissu on lähes unohdettu. Joskus joku ulkopuolinen kysyy jotain tai ottaa sen puheeksi. Ehkä tuollainen "rauhanturvaajaksi ainiaaksi kiinnijääminen" (siis jos takana just vaan esim. yks reissu vuosia sitten) johtuu siitä rauhanturvaajien yltiö-ihannoinnista! ::)
Kai sitä on kaikenlaisia rauhanturvaajia. Itse tunnen pelkästään niitä, jotka kyllä muistavat reissunsa ja joskus haluavat niitä muistella ihan liiankin tiiviisti. ;)
40 000 ihmiseen mahtuu väkeä joka lähtöön. Osalle rt-hommat eivät sovi ollenkaan ja toiset puolestaan eivät saa koskaan tarpeeksi.
Itse olen rauhanturvatehtävissä ollut kohta kaksikymmentä vuotta sitten ja kyllä täytyy sanoa, että joka päivä muistan sen.
Kai tuohon muistamiseen ja muistamattomuuteen tietysti vaikuttaa sekin millaisessa paikassa on ollut.
Lähtemättömästi jäivät mieleen ainakin jatkuvasti läsnä oleva väkivalta ja epäreiluus; lähes päivittäiset aseella uhkailut ja tervehdysmielessä lähelle ampumiset ja huumehoureissa aseiden kanssa sekoilevat SLA:n ”sotilaat”.
Elinolosuhteet poikkesivat siihenastisesta ja sen jälkeen eletystä elämästä niin paljon, että olisihan se ihme, jos tuo aika ei olisi jäänyt erityisesti mieleen ja muuttanutkin ihmistä.
Aika monille tulee tarve jutella omista reissuistaan vasta kypsemmällä iällä. Herran jestas kuinka vanhojen Kyproksen veteraanien jutuissakin luoti lentää ja hylsyt kilisevät.
-
Nojoo, -00 Libanonin jälkeen, oli vähän orientaatioropsia, joten ostin sitten kämpän, ja sain duuninkin sinä syksynä....
no sit kävi kun kävi ja alko maa polttaa jaloissa, joten Kosovosta itseni löysin neljän vuoden päästä. Pitää kyllä sanoa että elämäni avartavin ja paras ratkaisu siihen tilanteeseen johon olin lukkiutumassa...Tää toka reissu oli kyl aivan kaikkee muuta mihin olin valmistautunut....aivan mahtavaa, varsinkin se ½ vuotta ku asustelin Makemaan puolella ;D
Nyt 1½ sieltäkin kotiintulon jälkeen alkaa taas oleen enemmän "hyviä" muistoja ku niitä shittijuttuja....itse asiassa vasta eilen mietin OIKEESTI, että pitäskö paperit pistää sisään...mutta tuskin ei oo parempaa paikkaa ku se missä viimeksi olin, joten jatkan elämääni (joka on sentään saanut uutta sisältöä) täällä Koti-Suomessa......toistaiseksi
-
Kerran rt-aina rt... kyllä kai se näin on, eihän tuota ajanjaksoa mikään elämästä pois pyyhi..
No tuskinpa kukaan on olettanutkaan, että se vuosi (tai puolikas tai monta vuotta), joka eronnee melkoisesti suurimman osan arkipäivästä, noin vain "unohtuisi". Kaikki eletty ja koettu kuitenkin on tavalla tai toisella mukana siinä ihmisen "nykypersoonassa". :) Ja kai se muistaminen ja muistelu on kiinni siitäkin (niin kuin El Comandante kirjoitti), kuinka vahvoja ne kokemukset ovat itse kullekin olleet. On sitten paikka mikä tahansa. ;)
-
No joo taas sano...
vaikee sanoa kerran RT - aina RT mutta toisille nayttaa reissu (yksikin) olevan merkityksellisempi kuin toisille viisi... meita on joka junaan ja onneksi junia riittaa...
Taa on taas niita ikuisuuskysymyksia eli mita, miksi ja jne..... mutta eri ihmiset kokee asian eri lailla eli vaikka toinen on ollut reissussa kerran, silti tuntee yhteenkuuluvaisuutta edelleenkin reissussa olevien kanssa ja toinen vaikka ois ollu reissussa viisi kertaa ei vois vahempaa valittaa kotimaan rt-"kotkotuksista"....
Tahankaan niiinkuin moneen muuhunkaan kysymykseen ei liene yksiselitteista vastausta vaan vastauksia on yhta monta kuin on vastauksen antajia....
ulkopuoliselle asiaa on vaikea selittaa mutta itse nakisin oman rt-kokemukseni osaltaan vahvistaneen omaa maanpuolustushaluani ja - tahtoani toimi myos kotimaisen maanpuolustuksen piirissa. Armeija ehka antaa sen kipinan mutta ei valttamatta sytyta viela tuleen mutta kun vuoden, kaksi, kolme "aseveljien" kanssa maailmalla temuaa niin tajuaa myos sen kotimaisen aspektin asiaan.
eli summa summarum:
henkilokohtaisesti olen loytanyt rt-hommien kautta myos kotimaisen mp-ajattelutavan asiaan jota muuten ei valttamatta olisi tullut ollenkaan.
Kuitenkaan en sano etta ei koskaan enaa vaikkakin pidan sita aika epatodennakoisena....
-
Älä nyt Paso vähättele, ainakin omasta mielestäni mielenkiintoisimpia ovat juuri ne kysymykset, joihin ei ole "oikeaa" vastausta. :)
-
Eilen olin työn puolesta lounaalla erään entisen rt:n kanssa. Oli aikoinaan Kyproksella hommissa, ja muisteli kaiholla niitä aikoja :) Eikä asiasta muuten olisi varmaan maininnut, mutta kun tuli puheeksi rauhanturvaaminen, sattuneesta syystä ;D
Jotenkin kadehtittavaa, koenko itse elämässäni koskaan sellaista jonka muistan vielä kymmenien vuosien jälkeenkin kuin eilisen päivän?
-
Jotenkin kadehtittavaa, koenko itse elämässäni koskaan sellaista jonka muistan vielä kymmenien vuosien jälkeenkin kuin eilisen päivän?
No veikkaan, että lapsiesi syntymät ja raskausajat tulet muistamaan.
Meinaan nääs jos joskus hankit lapsia. ;D
-
Jotenkin kadehtittavaa, koenko itse elämässäni koskaan sellaista jonka muistan vielä kymmenien vuosien jälkeenkin kuin eilisen päivän?
No veikkaan, että lapsiesi syntymät ja raskausajat tulet muistamaan.
Meinaan nääs jos joskus hankit lapsia. ;D
Näin on! :) Ja aika kultaa niistäkin ne pahimmat kohdat! ;)
-
Sutturan kanssa samoilla linjoilla. Jotenkin kateellinen miehelle rt-kokemuksesta. Kokeeko sitä tosiaan ite ees mitään vastaavaa....Täällä sitä vaan käkkii kotimaan kamaralla samoissa ympyröissä kun toinen näkee maailmaa.. :-\
-
Sutturan kanssa samoilla linjoilla. Jotenkin kateellinen miehelle rt-kokemuksesta. Kokeeko sitä tosiaan ite ees mitään vastaavaa....Täällä sitä vaan käkkii kotimaan kamaralla samoissa ympyröissä kun toinen näkee maailmaa.. :-\
Voihan sitä aina itsekkin lähtee näkemään maailmaa. ;) Itse ainakin uskon muistavani jenkkien ja Ranskan työkeikat aina. :)
-
Niin tietysti periaatteessa voi...mutta kun on noita koiria hommannut niin ei se oikein onnistu. Mikä lie matala fiilis tässä iskikään. Mutta eiköhän tää taas tästä. Lipsahtaa taas jo aiheesta :-X
-
Eilen satuin tallilla juttelemaan yhden nuoren miehen kanssa, jota luulin eka skappariks ;D, mutta kävikin ilmi että hää on ollu joukoissa.
Ja siinä jotain turistiin ja kysyin sitte että onko niin että kerran rt, aina rt?! Ja hän oli sitä mieltä että mihinkäs se kissa karvoistaan pääsee ;)
Tämmönen mielipide. :)
-
Sutturan kanssa samoilla linjoilla. Jotenkin kateellinen miehelle rt-kokemuksesta. Kokeeko sitä tosiaan ite ees mitään vastaavaa....Täällä sitä vaan käkkii kotimaan kamaralla samoissa ympyröissä kun toinen näkee maailmaa.. :-\
Mikä estää hankkimasta tuota kokemusta itselle?
Vois olla herra faitterille pieni kynnys pyöriä vuosi leskissä kun akka pakkais kassin ja lähtis ;D
-
Sutturan kanssa samoilla linjoilla. Jotenkin kateellinen miehelle rt-kokemuksesta. Kokeeko sitä tosiaan ite ees mitään vastaavaa....Täällä sitä vaan käkkii kotimaan kamaralla samoissa ympyröissä kun toinen näkee maailmaa.. :-\
Mikä estää hankkimasta tuota kokemusta itselle?
Vois olla herra faitterille pieni kynnys pyöriä vuosi leskissä kun akka pakkais kassin ja lähtis ;D
Joo mut niinku tossa aikasemmin mainitsin, niin vähän hankalaa se olis irrottautua kun on nuo koirat. Ja niitä en jätä! ;)
-
Onko tähän mitään lisättävää? :) Yhdistääkö rauhanturvaajuus vielä vuosia tai vuosikymmeniä reissun/reissujen jälkeenkin?
-
Yhdistääkö rauhanturvaajuus vielä vuosia tai vuosikymmeniä reissun/reissujen jälkeenkin?
joo
-
Yhdistääkö rauhanturvaajuus vielä vuosia tai vuosikymmeniä reissun/reissujen jälkeenkin?
joo
Lyhyesti ja ytimeekkästi ;D
-
Siis ne samat jannut pyörii tuolla meidän takapihalla grillaamassa ja juttelemassa juhaneista vielä kymmenenkin vuoden päästä :o ?
;D
-
Siis ne samat jannut pyörii tuolla meidän takapihalla grillaamassa ja juttelemassa juhaneista vielä kymmenenkin vuoden päästä :o ?
;D
Tai yli kymmenen vuoden päästä.. :D
-
Siis ne samat jannut pyörii tuolla meidän takapihalla grillaamassa ja juttelemassa juhaneista vielä kymmenenkin vuoden päästä :o ?
;D
Joo. ;D
-
Reilusti yli kymmenen vuoden päästä! Just viikonloppuna kävi sellanen kylässä, joka oli lähti ekalle reissulle vuonna -83. ;D
Aikaa huomattavasti ennen ajanlaskuni alkua. :D
-
Reilusti yli kymmenen vuoden päästä! Just viikonloppuna kävi sellanen kylässä, joka oli lähti ekalle reissulle vuonna -83. ;D
Aikaa huomattavasti ennen ajanlaskuni alkua. :D
Sekin vielä, että itse olin tuolloin jo täysi-ikäinen! :-[
Pikestä ei ikinä uskois ;)
-
Reilusti yli kymmenen vuoden päästä! Just viikonloppuna kävi sellanen kylässä, joka oli lähti ekalle reissulle vuonna -83. ;D
Aikaa huomattavasti ennen ajanlaskuni alkua. :D
Sekin vielä, että itse olin tuolloin jo täysi-ikäinen! :-[
Pikestä ei ikinä uskois ;)
Ot, mut ei uskois ei.. :D
-
Siis ne samat jannut pyörii tuolla meidän takapihalla grillaamassa ja juttelemassa juhaneista vielä kymmenenkin vuoden päästä :o ?
;D
Tai yli kymmenen vuoden päästä.. :D
Toivottavasti ne keksii jossain vaiheessa muitakin puheenaiheita. ;)
-
Mites nykyisten turvareiden kanssa, vieläkö heitetään useampaa keikkaa vai riittääkö yksi ja todetaan et se on nähty ja that's it?
-
Mites nykyisten turvareiden kanssa, vieläkö heitetään useampaa keikkaa vai riittääkö yksi ja todetaan et se on nähty ja that's it?
Veikkaan, että niitä reissuja on vielä tulossa.. Yksi tai useampi.
-
Neljä reissua nyt takana enkä uskalla ajatella etteikö vielä yhtä tulisi. Vielä olisi muutama vuosi aikaa...
-
Ihmettelen että palvelussa ilmenneistä ikävistä puolista huolimatta aina pitää päästä uudestaan. Ehkä hyvät kaverit vetää aina uudestaan reissulle...
-
Ihmettelen että palvelussa ilmenneistä ikävistä puolista huolimatta aina pitää päästä uudestaan. Ehkä hyvät kaverit vetää aina uudestaan reissulle...
Paljon mahdollista, et näin on, koska muuten ei mee järkeen, miks haluis uudestaan ja uudestaan reissuun.
-
Ihmettelen että palvelussa ilmenneistä ikävistä puolista huolimatta aina pitää päästä uudestaan. Ehkä hyvät kaverit vetää aina uudestaan reissulle...
Paljon mahdollista, et näin on, koska muuten ei mee järkeen, miks haluis uudestaan ja uudestaan reissuun.
Yleensä taitaa käydä myös niin, että aika kultaa muistot. Parin vuoden päästä ei muistu enää mieleen kuin ne hyvät jutut, jos ikävät kokemukset eivät ole olleet liian ikäviä.