Camp Koti
Yleiset => RT-jutut => Aiheen aloitti: Kisu - 26/04/2004, 20:40:28
-
Täällähän on jo iso joukko meitä ns. entisiä leskiä..
Mitä on se elämä, kun se äijä pyörii jaloksissa, tekee asiat väärin tai ainakin ihan toisella tavalla kuin itse on vuoden ajan tehnyt?? ::)
Vai onko se vain yhtä ihanaa kuherruskuukautta? Vai kenties lähes maanpäällinen helvetti, kun ei enää yhtään ole sitä "omaa elämää"?
Mitä se on, kun miettii, et vieläkö sen saman rumban joutuu läpikäymään, kun miehen mieli halajaa vain takaisin alas? Ainahan se kotiolot voitti..
Tänne siis kertomukset siitä, mitä se on se elämä, kun sen pitäisi olla palautunut takaisin siihen normaaliin, mutta kuitenkaan mikään ei ole niinkuin ennen. Kun kaikkihan me sen missiovuoden aikana muutumme. Me täällä kotona ja miehet siellä jossakin..
-
Meillä ainakin oli pitkään yhtä helvettiä. Kotioajomatkakin alkoi loistavasti... olin koko aika känkkäränkkäpäällä eikä oikein vieläkään oo täysin helpottanut, näin 7 kk myöhemmin... Kaipa tää joskus tätä sitten.
Miehellä kesti kotiutumislana melkein jouluun asti, eikä hänestä ollutkaan juur mihinkään kun pää oli ihan kosovossa.
Kuten moni tietääkin, eroamistakin harkittiin parisen viikkoa, nyt taas yritetään... epätoivoiselta välillä tuntuu... ja tuntuu tosi tyhmältä ees yrittää. Mut sitkeesti vaan eteenpäin...
-
Pitäähän tähän itsekin vastailla... ;)
Meillä kotiutuminen on sujunut aika kivuttomasti. Mies muuten tuli ihan omin nokkineen kentältä kotiin, kun emäntä oli Semmareita katsomassa anopin kanssa. Ainahan se monta miestä vain yhden miehen voittaa.. ;) ;) ;)
Eka viikon kotiutumisestaan mies oli kotona. Mie ahersin töissä.. Ruoka oli joko valmiina tai tulossa, pyykkiä pesty, koirat ulkoilutettu, tiskit tiskattu jne. Niin ja pihahommatkin hyvässä vauhdissa miun liittyä mukaan. :D Eli ei tarvinnut miun töistä uupuneena alkaa kotihommia painamaan toisen maatessa sohvaperunana.. ;D
Nyt on Jii aloittanu myös työt.. Hommat tehdään miten ehditään. Mie olen pääasiassa ollu ruuanlaittajana, kun ehdin ekana kotiin. Mies puolestaan on hoitanu koiruuksien aamulenkit. Siivoominen taitaa jäädä perjantaille.. Olkoon vaikka 5 miljoonaa vappuaattoa.
Sovinnossa ollaan oltu toistaiseksi.. Kun ei ole ollut mitään syytä riidelläkään. ;D
Vähän siinä on ollut kuitenkin tottumista siihen, ettei ehkä heti pääse koneelle meilejä lukemaan, sängystä on vain puolet käytössä ja astiat on ihan väärissä laatikoissa.. Eli siis siihen, että kaksi ihmistä ahertaa saman katon alla. Se ei helpota yhtään asiaa, että tavarat vielä hakevat täällä paikkaansa, vaikka 7kk ollaan täällä asuttu. (Laiska emäntä tainnut olla??)
Eli meillä taitaa olla semmoinen kuherruskuukausi menossa.. Ei tosin mikään kuherruskuukausimaisen euforinen olo ole.. Toisaalta vain tuntuu nyt, ettei se mies ole ikinä poissa ollutkaan. Niin "normiarkee" on.
-
(Laiska emäntä tainnut olla??)
Kisu vaikuttaa kyllä kaikkea muuta kun laiskalta!! :D
-
On se laiska, usko pois ;D ;D ;D
-
Kisu vaikuttaa kyllä kaikkea muuta kun laiskalta!! :D
Kisu EI OLE laiska! ;D Ainahan se on jotain hääräämässä!!
-
:o Vastaus otsikon kysymykseen on toivottavasti KYLLÄ! :o
-
onhan sitä elämää niin kauan kuin on elämää.. ;D Toisilla vain aika paljon erilaista reissun jälkeen kuin oli ennen reissua ;)
-
Juuh, piti tuosta sanomani vielä että meillä isäntä vasta tässä taannoin, kun eroa harkittiin, että hänellä on koko viime syksyn ollut kotiutumislanaa. Silloin ei sanonut mitään ja kuvittelin että muuten vaan on koko aika v-mäinen... En mä osannut kuvitella, että niin koville otti se takaisin suomeen tuleminen.
Ois luullut että miehellekin ois ollut helpompaa, kun ois vaan kertonut, mikä mättää, eikä ois päässään hautonut. Mutta ei... mielummin ajoi sitten meidän suhteenkin eron partaalle kaikella häröilyllään, ja sitten vasta kertoo, kun toinen on jo pakkaamassa kamoja. ::) Taas oikein miehinen meininki.
Ei vieläkään oo ihan elämä kotiutumisen jälkeen tasoittunut... Vieläkin välillä otetaan yhteen rt-vuoden aikaisista asioista ja kotiutumiseen liittyvistä asioista. Näköjään vie kumman kauan aikaa. Eikä oikein kivalta tunnu ajatella, että miehellä on nyt jo paperit vetämässä ja uus reissu voi olla ajankohtainen jo vaikka ens syksynä. :(
-
Hmm... Pikkuisen oli opettelua kotiutumisen jälkeen arkeen.
Mutta on tuosta hyviäkin puolia tullut esille, kiitos reissun! Isäntä on ihan pikkuisen oppinut oma-aloitteisuutta! :) Ennen se vaan totesi, että pyykkikori on likaisia täynnä tai roskis täynnä.. (Ihanaa, minun tunnettu sarkasmini pääsi roimasti kehittymään! ;D)
Nykyään jo vie oma-aloitteisesti roskiksen ovenpieleen (minä vien ulos, että pääsen välillä tekosyyn varjolla tupakalle..) ja pesee pyykkiä!
Nyt kun vielä oppisi laittamaan ne pyykit narulle nätisti. Olen jopa pyyhkeet joutunut J:n jäljiltä silittään kuivumisen jälkeen... ::)
-
No joo ehkä ei pitäs vastailla tähän vielä mut vastailenpahan kuitenki....
Noo meillä menee todellisuudessa aika perkeleen huonosti nyt.. mutta on mennyt jo reissun aikana.. ja oikein kun ajatellaa ni jo ennen sitä...
Ihme natinaa joka asiasta enkä mie enää jaksa sitä...
Nyt katotaaa päivä kerrallaa mihin suuntaa tää tästä lähtee mutta heikosti menny nyt kotiutumisen jälkeinen aika.... :-/
-
Koitahan taituu jaksaa! *voimarutistus*
-
Elämää ei sen enempää.... :D
Meillä koko perhe samassa huoneessa sulassa sovussa..
Mie messailen ja nettisurffailen
Jii lueskelee työhuoneen sohvalla
Siru murjottaa jaloissa (kun laitettiin housut sille)
Taiga kiehnää miun ja Jiin välillä rapsutuksia kerjäämässä..
Onkohan tää sitä meidän ilta-arkea?? Tosin Jii taisi lähinnä tulla konevuoroa kerjäämään ;)
-
Nostetaanpas tätä taas hieman esille.. :D
Nyt tässä on mielessä pyörinyt eräs tähän kuuluva galluppityylinen utelu.
Nyt kun on kotiutuminen jo takanapäin: Miten teillä puolis(k)ot on suhtautuneet tähän edelleen jatkuvaan yhteydenpitoon muiden rtleskien, sekä ainakin joillakin meistä muiden rauhanturvaajienkin kanssa.
Meillähän on kummatkin hölkkärissäkin kusoilemassa heidän palstoillaan, tätä mies ei oikein omakseen kokenut, vaikka noita yleisiä asioita silmäileekin saadakseen kuulemma laajempaa näkökulmaa.
Meille on edelleen tervetulleita muut rtlesket ja rauhanturvaajat. Myöskään ei tarvitse kysyä, että saanko pitää likkojen bileitä. Paitsi tietty siinä mielessä, että tietää onko sille ajankohdalle muita suunnitelmia varattuna. Saan myös hengailla näillä palstoilla missä olenkin hengaillut ihan niin paljon kuin haluan, jos ei siis oteta lukuun, että konetta käyttää useampi kuin yksi.
Mustasukkaisuutta siipan rtvuoden aikana solmimiini ystävyyssuhteisiin ei ole esiintynyt lainkaan. Päinvastoin halua tutustua niihin ystäviin niin, että heistä mahdollisesti saataisiin meille perheystäviä, eli molempien yhteisiä ystäviä.
Itsellä on tosin alkanut ajoittain olla olotila, että rt-asiat ei niin enää liity omaan elämäntilanteeseen. Mutta jospa sitä vielä pystyisi jonkun tuen tapaisen tarjoamaan jollekin rtleskelle, niin sen takia vielä roikkuu mukana näissä kuvioissa.. Ja on se vielä lisäksi mahdollisuus, että rtreissuja vielä tulee.
Tuliaps nyt osittain asian vierestäkin, mutta se on tätä miun elämääni kotiutumisen jälkeen.. :P
-
Itsellä on tosin alkanut ajoittain olla olotila, että rt-asiat ei niin enää liity omaan elämäntilanteeseen. Mutta jospa sitä vielä pystyisi jonkun tuen tapaisen tarjoamaan jollekin rtleskelle, niin sen takia vielä roikkuu mukana näissä kuvioissa..
Hmmm...vaikka kotiutumisesta on jo piiitkä aika, niin allekirjoitan tuon edelläolevan. Selvästi huomaa, että asiat ei enää ole itselle samoin tavoin tärkeitä kuin siipan ollessa alhaalla, mutta kuitenkin kaikki kiinnostaa ja toivoo voivansa kokemuksellaan auttaa tai edes olla olemassa. :) Ja toki on tullut sellaisia ystävyyssuhteita, joita haluaa ylläpitää muutenkin kuin näillä kanavilla... Ainakin minua lämmittää aina hirveästi kaikki positiivinen, mitä kotijoukkojen hyväksi on tehty/tehdään, samoin kuin positiiviset kokemukset ja selviytymiset paitsi rt-vuodesta, sen jälkeisestä elämästä...
Siinä varmaan syy minun "roikkumiseeni". :P
-
Itsellä on tosin alkanut ajoittain olla olotila, että rt-asiat ei niin enää liity omaan elämäntilanteeseen.
Ai?? :P Missä vaiheessa sulle jo tollanen on kerinnyt tulemaan?? Mies on ollut jo melkein 8kk kotiutuneena ja melkein enemmän oon tällä hetkellä rt-asioiden kanssa tekemisissä kuin ennen! ;D
-
Ai?? :P Missä vaiheessa sulle jo tollanen on kerinnyt tulemaan?? Mies on ollut jo melkein 8kk kotiutuneena ja melkein enemmän oon tällä hetkellä rt-asioiden kanssa tekemisissä kuin ennen! ;D
Heh.. :D Mie olen kai niin sopeutuvainen aina kulloiseenkin elämäntilanteeseeni.. ;)
Ei, onhan miulla toki arvokkaita ystäviä rtleskien parista löytynyt ja niistä haluan pitää kiinni. Mutta se ikävän tunne, mikä vallitsi silloin rtvuoden aikana ja se yksinäisyys.. Ne on poissa ja aika alkanut kullata niitä huonoja muistoja.
Lisäksi arkea pyörittää nyt 2 ihmistä yhden sijaan. Tämä tarkoittaa myös elämässä uusia haasteita ja asioita.
Mutta sitten toisaalta.. Kyllä sitä on loppuelämänsä myös rtleski, jos ei muuta niin ex-sellainen, eli en mie vielä ainakaan täältä ole kuvioista poistumassa. ;D
-
Aika vähän on tullut mietittyä kotiutumisen jälkeistä elämää (ja siihenhän ei ole pitkä aika). Sikäli vahvasti nykyinen tilanne vetää huomiota puoleensa. Ei kai pitäisi ajatella koko rt-reissua erillisenä jaksona elämässä, mutta minkäs teet. ;)
Saa nähdä, jatkuuko arki kotiutumisen jälkeen siitä, mihin se jäi...
-
Onhan sitä. :)
En tiedä, kuuluuko tänne vai ei... ;D
Eilen tuli niin ne kotijoukkoajat mieleen, kun käytiin koko perheen voimin Jumbossa ja siellä oli muutama rauhanhurmaaja vihreissään omaisten kera. ;) Hassua, miten sitä näkee/tuntee/kokee hetkessä koko sen vuoden tunneskaalan ja tapahtumat. Tuli niin mieleen, kun aina siippaa saatoin tai menin vastaan kentälle. Sellainen haikeus ja riemu vuorottelivat yhtä aikaa. :)
No, se on ohitse ja hyvä niin - onneksi muistot on kuitenkin kaikki positiivisia armottomasta ikävästä huolimatta! :P ::)
P.S. Autossa piti vielä keskustella, että mitäs jos tuo typy haluaisi joskus lähteä rauhanturvaajaksi?! Minä sanoin, että menköön, jos mentävä on, unelmia ei voi estää ja mies sanoi, että ei missään tapauksessa. :o
-
Kohtahan se nähdään. ;) Vaikea uskoa, että huomenna loppuu tämä "leskeys" ja pääsee kokeilemaan taas ns. normaalia elämää. Kuinkahan ruusunpunaiselta arki mahtaa näyttääkään (ainakin hetken)...
-
Kyllä sitä on monenlaista ajatusta mielessä, nyt kun on viimeinen lomaväli menossa ja mies kotiutumassa joulukuussa. pelottaa ja jännittää monet asiat. onko itsenäistynyt liiaksi, ehtiikö opiskella tarpeeksi, onko kaikki niinku ennen vai ei sinne päinkään, kyllästyykö mies kotielämään ja haluaa uudelle reissulle... plääh. aivan kammottaa listata ongelmia. lopuksi se elämä kotiutumisen jälkeen on kuitenkin pääosin samaa kun ennen missiolle lähtöäkin, vai mikä on konkarien kokemus??
-
Kyllä sitä on monenlaista ajatusta mielessä, nyt kun on viimeinen lomaväli menossa ja mies kotiutumassa joulukuussa. pelottaa ja jännittää monet asiat. onko itsenäistynyt liiaksi, ehtiikö opiskella tarpeeksi, onko kaikki niinku ennen vai ei sinne päinkään, kyllästyykö mies kotielämään ja haluaa uudelle reissulle... plääh. aivan kammottaa listata ongelmia. lopuksi se elämä kotiutumisen jälkeen on kuitenkin pääosin samaa kun ennen missiolle lähtöäkin, vai mikä on konkarien kokemus??
Kyllä se arki tulee vastaan yllättävän nopeasti kotiutumisen jälkeen ja ne vanhat rutiinit löytyy jälleen ja uudet hitsautuu arkeen. Meillä tottu jo siihen, että toinen on vuoden kotona ja sitten taas lähtee maailmalle, joten viimeisen reissun jälkeen mulla olikin jo sopeutumisongelmaa, ettei mies keväällä 2001 lähtenytkään matkaan. Olisin laskenut Afganistaniin, kun miestäni sinne kysyttiin, mutta työnantaja ei laskenut. On työnantajan mielestä läpäissyt vesilasitestin (ihminen on korvaamaton, kun sormesta jää veteen kuoppa).
Mutta turha toivoa, että sieltä reissuilta palais takaisin se sama ihminen kuin sinne lähti. Perusluonne pysyy samana, mutta ei tuosta rauhanturvaamisesta pääse koskaan eroon. Meillä onneksi on vähän helpottanut tuota kaipuuta uuteen missioon nuo rauhanturvaajien tapaamiset ja niiden järjestämiset sekä toimiminen tuossa Hölkkärissä. On kyllä tainnut repiä turpaansa siellä niin paljon koulutuksesta yms. että näinköhän enää ottasivat reissuun, jos se lupa irtoaisi työnantajalta. ::)
-
Työnantajahan ei voi muuten kieltää :P
Sillä on ihan sama velvollisuus laskea niin reissuun, kuin armeijaankin, eikä sen takia voida irtisanoa ;)
Juu, eihän se voi kieltää eikä reissun takia irtisanoa, mutta pelkona on ollut, että reissun jälkeen työnantaja olisinkin perustellut irtisanomista vaikka sillä, että ovat pärjänneet pienemmällä porukalla ja pärjäävät jatkossakin, vaikka nyttenkin tekee tiukkaa pärjätä neljän hengen voimin. Täälläpäin kun noita työpaikkoja ei niin hirveästi ole ja vielä vähemmän vakituisia. Ei paljoa auttais, että rt-vuoden aikana saatais asuntolainaa lyhennettyä sen verran, mitä Suomessa saadaan lyhennettyä kolmessa, jos sitten vuoden jälkeen ei oliskaan täällä töitä. :(
Tulipa tästä kotiutumisesta ja töistä mieleen tuo miehen eka reissu, jolloin Suomessa oli lama. Viimeisellä Suomi -lomallaan mun mies kävi tsekkaamassa työkkärissä Kotka-Hamina alueen työmahdollisuuksia. Virkailija ehdotti mun miehelle työnhakukurssia!!! Kyllä mä jo nyt ymmärrän, miksi tuo virkailija tuollaista ehdotti, mutta silloin tuntu ihan siltä, että toi virkailija olis ajatellut, että mun mies on vaan ottamassa aurinkoa tuolla Libanonissa (vielä kun se ruskettuu tosi helposti, ihan kateeksi käy, kun ite on tällainen kalpea hipiäinen punapää 8) ).
Toinen ongelma, mihin mun mies aikanaan työhaussa törmäsi, oli se, että työnantajat suhtautu usein negatiivisesti tuohon, että on ollut rauhaaturvaamassa, vaikka mun mies on reissuillakin tehnyt pääosin toimistotöitä. Luulisi, että työnantajatkin pitäisi vaan plussana tuollaista työkokemusta ja siinä saatua varmuutta kielitaitoon. ::)
-
Juu, eihän se voi kieltää eikä reissun takia irtisanoa, mutta pelkona on ollut, että reissun jälkeen työnantaja olisinkin perustellut irtisanomista vaikka sillä, että ovat pärjänneet pienemmällä porukalla ja pärjäävät jatkossakin, vaikka nyttenkin tekee tiukkaa pärjätä neljän hengen voimin. Täälläpäin kun noita työpaikkoja ei niin hirveästi ole ja vielä vähemmän vakituisia. Ei paljoa auttais, että rt-vuoden aikana saatais asuntolainaa lyhennettyä sen verran, mitä Suomessa saadaan lyhennettyä kolmessa, jos sitten vuoden jälkeen ei oliskaan täällä töitä. :(
Juu... Kyllähän nuo työnantajat aina keksii jonkun keinon päästä eroon työntekijästä... Siis jos lähtee esim. rthommiin pomon tahtoa vastaan... Äkkiäkös sitä keksitään, ettei enää hoidakkaan hommia tarpeeksi hyvin tms...
Kyllä sitä paskaa voi äkkiäkin saada niskaan, jos työnantaja sanoo, ettei paranis lähteä reissuun ja vaan lähtee...
-
Juu... Kyllähän nuo työnantajat aina keksii jonkun keinon päästä eroon työntekijästä... Siis jos lähtee esim. rthommiin pomon tahtoa vastaan... Äkkiäkös sitä keksitään, ettei enää hoidakkaan hommia tarpeeksi hyvin tms...
Kyllä sitä paskaa voi äkkiäkin saada niskaan, jos työnantaja sanoo, ettei paranis lähteä reissuun ja vaan lähtee...
Juuri tämän takia meilläkin podetaan oikein kunnon lähtökuumetta, mutta ei uskalleta jättää papereita sisään. :(
J:n pomo on juuri sen verran v-mäinen, että saattaisi ilmoittaa reissun jälkeen että "taloudelliset ja tuotannolliset syyt" pakottavat toimiin. >:(
Ja J on kuitenkin konttoripojista pisimpään talossa ollut töissä, kun on ainoa joka tätä pomoa on jaksanut katsoa!
-
Mutta turha toivoa, että sieltä reissuilta palais takaisin se sama ihminen kuin sinne lähti. Perusluonne pysyy samana, mutta ei tuosta rauhanturvaamisesta pääse koskaan eroon.
En menisi ainakaan olemaan huolissani siitä, että onko toinen muuttunut reissussa. Ei kukaan muutenkaan (onneksi) ihan samana pysy, kaikesta koetusta ja kaikista tavatuista ihmisistä jää jokin jälki.
Enkä usko, että elämä tästä sen kummemmin muuttuu tälläkään kertaa. Ei kannata kauheaa stressiä ottaa tästäkään. :)
-
P.S. Autossa piti vielä keskustella, että mitäs jos tuo typy haluaisi joskus lähteä rauhanturvaajaksi?! Minä sanoin, että menköön, jos mentävä on, unelmia ei voi estää ja mies sanoi, että ei missään tapauksessa. :o
Meillä mies oli kertonut yhdelle Kosovo-tuttavalleen, että "meille odotetaan pientä rauhanturvaajaa". Minähän repesin ihan totaalisesti ja sanoin, että jos multa kysytään, niin meidän lapsihan pidetään viimeiseen asti erossa rauhanturvaamisesta... ;D:P
Mutta eihän tuo sitten ole minun päätettävissäni kun aika tulee... tiedän silti sen, että raastavaa tuskaa se tulee olemaan, päästää oma lapsi joskus maailmalle... Ja eikä se vielä ole edes syntynyt. ;D
-
Tuntuu olevan yhtä lomaa tämä kotiutumisen jälkeinen elämä. :D Jossain vaiheessa pitäisi varmaan rykäistä arki käyntiin. Toisaalta onhan se mukavaa, että molemmilla on mahdollisuus nyt lomaillakin. Ehtii niitä töitä elämässään tehdä ihan tarpeeksi. ;)
-
kyllä ne kiire ajatkin varmasti sieltä jälleen koittaa... joten nauttikaa kun voitte. me tehdään sama joulun seudulla, kun mulla on koulusta pitkä loma ja f tulee kotiin 18.päivän tienoilla.
-
kyllä ne kiire ajatkin varmasti sieltä jälleen koittaa... joten nauttikaa kun voitte.
Sitä en epäile. Siksi ei (vielä) olekaan huono omatunto. :)
-
Oi kun niin odottaa jo sitä elämää kotiutumisen jälkeen, olen aivan sata että se vasta elämää onkin ;D Vihdoinkin yhteiseen kotiin, opettelemaan sitä toisen kanssa elelyä, yhteistä elämää. Ja kultamuru juuri tänään sanoi, että koko ajan "fanittaa meidän tulevaa kotia". Avomies :D
Pientä hurmiota siis alkaa jo pukata. Kaiholla odotan jopa niitä likasukkia ja miehisiä tapoja muutenkin joka päiväiseen elämääni ;)
-
toivottavasti heli et huku kalsarivuoreen. vaan yhteiselo alkaa sujua mallikkaasti :)
viime lomalla mulla meinas ottaa aivoon jotkut kanssa-asukkini tavat. olin kai unohtanut ne mission pitkillä kineksillä. kohta saan taas muistella ja tottua niihin :) kaikissa meissähän on jottai joka ärsyttää toista. oleellista vaan, et kuinka paljon...
-
Vähän veikkaan että jos ja kun jompaa kumpaa alkaa jossain vaiheessa toisen tavat ärsyttää, se on meillä se urospuolinen jolle niin käy... Itseni tuntien; osaan olla raivostuttava. Mutta onneksi myös todella hyvä kokki ja paitojen silittäjä ;) Eiköhän se balanssi jotenkuten yllä pysy siis...
-
Kyllä se siitä sit vähitellen muotoutuu... :) Tehän ootte varmasti jo olleet paljon yhdessä toistenne luona, mutta kyllä se erilaista on asua sitten yhdessä! Se on niin ihanaa ku se toinen on siinä aina eikä tarvi lähtee omaan kotiinsa!! ;D Ja tietty, ei se aina niin ihanaa ole, mutta elämäähän tämä on ;)
-
enimmäkseen kuitenkin yhteiselo on ihanaa ja on mahtavaa kun sama talo on jollekin toisellekin se oma koti jossa on kiva olla :)
-
Oi kun niin odottaa jo sitä elämää kotiutumisen jälkeen, olen aivan sata että se vasta elämää onkin ;D Vihdoinkin yhteiseen kotiin, opettelemaan sitä toisen kanssa elelyä, yhteistä elämää. Ja kultamuru juuri tänään sanoi, että koko ajan "fanittaa meidän tulevaa kotia". Avomies :D
Pientä hurmiota siis alkaa jo pukata. Kaiholla odotan jopa niitä likasukkia ja miehisiä tapoja muutenkin joka päiväiseen elämääni ;)
Oijoi. *kaihoten muistelee yhdessä asumisen alkumetrejä* Onnea teille yhteisiin pyykkisulkeisiin! ;)
-
Kiitos! :D
Aivan hekumassa kyllä orottelen! Ei jaksa mitään murheenpoikasia ees märehtiä kun elämä on niin ihanaa... Kuus yötä enää yksin, sitten se onni vasta onkin ;D
-
Heli muistaa sitten raportoida muuttuvan elämän pyörteistä...
ONNEA
-
Ensimmäinen yhteinen huonekaluostos suoritettu: sohvakalusto askosta :D Tuntui hienolta! Ja muuttolaatikoiden täyttelykin meni ilman rankempia hampaiden kiristelyjä... Uudella kämpällä käytiin pari kertaa fiilistelemässä tuossa. Kyllä kutkuttaa! :D Ihanaa tämä elämä kotiutumisen jälkeen... Hih.
Rusketuskin näytti niin seksikkäältä :P
-
eikö! ;)
vähän mustia poitsuja meillä...
miten se yhteiselo sujuu? eka yö??
-
Ekat kolme vuorokautta olivat erittäin jännää aikaa - sähköt eivät toimineet... Elikkä kynttilän valossa likistellen meni ne päivät ja yöt :D Nyt ollaan vähän niinku molemmat kotiuduttu johonkin -> samaan paikkaan!
Eipä ois tuo jussikaan niitä kamojaan saanut purettua ilman tätä muuttoa. Oli pikku pakko kun piti saada muutkin tavarat ojennukseen...
-
aika erikoinen aloitus...!
meillä oli tänään suursiivouspäivä ja saatiin viimein kaikki kamat järjestykseen. toki kaapit on vielä sotkussa, mutta ainakin kämppä päällisin puolin ok. jee!
-
On sitä elämää... ja ihanaahan se on!! Sitä uutta reissua odotellessa pitää nauttia tästä hetkestä.... 8) On se vaan kiva ku on taas mies talossa eikä tarvi kaikkia asioita ite hoitaa. ::) ;D
-
niin tulee nuo miesten työtkin tehtyä luonnostaan ettei tarvi aina olla jotain pyytämässä
-
On on on , silloinhan se vasta taas alkaakin ;D
-
On on on , silloinhan se vasta taas alkaakin ;D
Nimenomaan! ;D Mikään ei voita yhteiselon ihanuuksia ja kurjuuksia!! Ilman kurjuuksia, ei ihanuudet tuntuis miltään! kun molempia on sopivassa suhteessa, on elämä helkkarin ihanaa! :D
-
mun elämä alkaa kans vasta kunnolla ku mies kotiutuu.. :) kyl tää vuos on ollu aika puolinainen elämä... :-\ me ei jatketa siitä mihin on vuos sitten jääty.. sillä jo vuoden aikana on tapahtunut niin paljon,ettei se olis mahdollistakaan... :P ja meillähän tulee muutenkin kotiutumisen myötä muutoksia, kun yhteinen kämppä haussa jne... eli meidän yhteiselämä vasta tosiaan alkaa.... ;D 8) eli sitä vielä vähän odotellessa... ;D :P
-
Me ollaan oltu 2 vuotta yhdessä, muutettiin saman katon alle kun oltiin seurusteltu hieman alle puoli vuotta.
Tämä vuosi on ollut niin puoli valoilla elämistä että :-X, paitsi että oon saanu taas tutustua itseeni, mikä sekin on ollut tärkeetä ja viettää ystävien kanssa aikaa, mutta se ei ole sama:
- kantaa kauppakasseja raskaan työpäivän ja reenien jälkeen yksin tyhjään pimeeseen kotiin.. tietäen että tulen nukahtamaan ja heräämään taas yksin. :-\
Ei, ei ,ei...
Kaipaan arkipäivän nahisteluakin siinä määrin jo että olen valmis kohtaamaan taas kaikki kurjuudetkin (???) kunhan saan viettää sitä kultani kanssa... ;)
Tiiän kuitenkin että enemmän sitä onnea tulee ;)..
Yhteenvetona.
Vuoden olen tuntenut "tukehtumista"..
Kaipaan elämää :D
-
Vuoden olen tuntenut "tukehtumista"..
Sama homma oli meikäläisellä silloin kun mies oli reissussa. Monesti tulikin itkettyä itsensä uneen, ja tosi harvoi sitä viitsi ees käydä kaupassa, saati sitten tehdä ruokaa, koska tuntui turhalta tehdä mitään itseään varten...
Kyllä elämä oman kullan kanssa on vaan niin ihanaa, vaikka se osaakin olla totaalinen pässi aina joskus. Ja minähän olen vain pikku enkeli aina! ;) ;D
-
Vuoden olen tuntenut "tukehtumista"..
Sama homma oli meikäläisellä silloin kun mies oli reissussa. Monesti tulikin itkettyä itsensä uneen, ja tosi harvoi sitä viitsi ees käydä kaupassa, saati sitten tehdä ruokaa, koska tuntui turhalta tehdä mitään itseään varten...
Kyllä elämä oman kullan kanssa on vaan niin ihanaa, vaikka se osaakin olla totaalinen pässi aina joskus. Ja minähän olen vain pikku enkeli aina! ;) ;D
Kuin minun suustani ;)
-
Kuin minun suustani ;)
jep jep.. samoin.. ;) kummasti sitä alkaa vasta nyt kotiutumisen lähestyessä heräilee ja elämään täysillä.. ku tietää et se muru on kohta jo täällä!!! (tai siis minä siellä... ;D ) sitä alkaa jopa suunnitteleen kaikkee, mitä ei aiemmin oo uskaltanu edes miettiä yms... onpas niin ihana kevät!!!! ;D :P
-
Kuin minun suustani ;)
jep jep.. samoin.. ;) kummasti sitä alkaa vasta nyt kotiutumisen lähestyessä heräilee ja elämään täysillä.. ku tietää et se muru on kohta jo täällä!!! ... onpas niin ihana kevät!!!! ;D :P
Älä muuta viserrä ;D, mä ihan innolla jo eilen väsäsin isoa kotiutumiskampaa ;D ja aloin jo suunnitteleen yllärijuhlia ja kaikkee muutakin, kesää ja talvee ja kaikkee , kivaa kun OIKEESTI saa nauttia arjesta YHDESSÄ (outo käsite ?, kyllä, on ollut! ;))
Ei pysty olemaan hehkuttamatta, mutta kun sitä on niin in luuuuuvvvvvv!!!!!! :)
-
Älä muuta viserrä ;D, mä ihan innolla jo eilen väsäsin isoa kotiutumiskampaa ;D ja aloin jo suunnitteleen yllärijuhlia ja kaikkee muutakin, kesää ja talvee ja kaikkee , kivaa kun OIKEESTI saa nauttia arjesta YHDESSÄ (outo käsite ?, kyllä, on ollut! ;))
Ei pysty olemaan hehkuttamatta, mutta kun sitä on niin in luuuuuvvvvvv!!!!!! :)
multa puuttuu vielä kotiutumiskampa.. :) pitäs vissii käydä sellanen hankkimassa... :P
kyllä muuten alkaa jo ulkopuolisetki huomata,että jotain on tekeillä... sitä ku alkaa välillä olla ku naantalin aurinko, ku muistaa kuinka alkaa kotiutumispäivä vaan lähenemään..... 8) :P
-
multa puuttuu vielä kotiutumiskampa.. :)
Mulla oli aamukampa koko vuoden jääkaapin ovessa... Ja vitsit, kun alkoi olla viimeisellä sivulla, viimeisiä päiviä, oli yhtä juhlaa aina illala ruksia se päivä yli! ;D
-
Yllättävän nopeasti elämä muuten "normalisoitui" kotiutumisen jälkeen. Ihan hyvä vain. Ei jäänyt Kosovo nurkkiin pyörimään. ;) Muutaman viikon oli kyllä sellaista pelkkää lomafiilistä. :D Nyt hyvä jos muistaa, että mies on missään ollutkaan. :P (Ja siis kotiutumisesta aikaa n. 5kk. Hui, niinkö paljon! :o)
-
Nyt hyvä jos muistaa, että mies on missään ollutkaan. :P (Ja siis kotiutumisesta aikaa n. 5kk. Hui, niinkö paljon! :o)
meillä kotiutumisesta aikaa reilu kolme kuukautta. hyvin on mennyt, mutta mies on "normaalieläässäkin" paljon poissa. rytmi on kuitenkin tasaantunut ja yhdessäolosta ehtii hyvin nauttia niin ettei tarvitse koko ajan pelätä että se kohta taas lähtee pitkäksi aikaa pois :)
-
Miipe kirjoitteli tuolla ulkomaan lomailu-osiossa, että mies ei halua vuoteen lähtee mihinkään Suomesta. Onkos muilla jo kotiutuneilla ollut samanlaista havaittavissa?
Aattelin vaan, että minä olen täällä kotona vuoden kököttänyt ja mieli halajais useinkin lomaileen. Mutta mahtaako se mies sit haluta vaan olla kotona... Pitää varmaan kysästä niin selviää :)
-
Miipe kirjoitteli tuolla ulkomaan lomailu-osiossa, että mies ei halua vuoteen lähtee mihinkään Suomesta. Onkos muilla jo kotiutuneilla ollut samanlaista havaittavissa?
Aattelin vaan, että minä olen täällä kotona vuoden kököttänyt ja mieli halajais useinkin lomaileen. Mutta mahtaako se mies sit haluta vaan olla kotona... Pitää varmaan kysästä niin selviää :)
mä olen myös ymmärtänyt miehen puheista,että ku nyt pääsee kotosuomeen, niin sitten ei vähään aikaan ulkomailla matkailla.. siis ainakaa isommasti.. ;) kyllä kuitenki mieski haluis takas turkkiin lomalle,ku siel oli tosi mahtavaa, mut ei siis mitään pitempää reissua.. tosin, meillähä tuo on kiinni rahastaki, eli voi olla,ettei pariin vuoteen käydä tallinnaa kauempana.. mutta enpä pane pahakseni... :D kelpaa tuo ihan kotimaanki matkailu jonkin aikaa... ;D :P
-
Aattelin vaan, että minä olen täällä kotona vuoden kököttänyt ja mieli halajais useinkin lomaileen. Mutta mahtaako se mies sit haluta vaan olla kotona... Pitää varmaan kysästä niin selviää :)
Meillä ei ainakaan ole ollut tuota havaittavissa... Melkein päinvastoin, aina ollaan joko menossa tai tulossa :P Ja ehkä nuo reissujen määrätkin kertoo omalla tavallaan myös asian laidan ;)
-
Miipe kirjoitteli tuolla ulkomaan lomailu-osiossa, että mies ei halua vuoteen lähtee mihinkään Suomesta. Onkos muilla jo kotiutuneilla ollut samanlaista havaittavissa?
Itseasiassa on ollut... Tuossa kesäloma-ajankohtia pähkäillessä kuukausi sitten heitin ilmoille ajatuksen elo-syyskuisesta ulkomaanmatkasta, niin kulti vähän inahti, että hänellä ei niin hirveetä hinkua olisi muille maille. Olin kieltämäti vähän yllättynyt, mutta ehkä se koti-ikävä oli sitten vaan niin kova.
-
Miipe kirjoitteli tuolla ulkomaan lomailu-osiossa, että mies ei halua vuoteen lähtee mihinkään Suomesta. Onkos muilla jo kotiutuneilla ollut samanlaista havaittavissa?
Kyllä meillä oli samanlaista havaittavissa. Saattaa olla vieläkin, mutta kun ei oo fyffee ulkomaan matkailun ehdottamiseen, niin vähän hankala mennä sanomaan tämän hetken tilannetta. Kyllä mun mies sitten ympäri Suomea reissailee rt-tapaamisissa ja järjestöhommien puitteissa, mutta silloinkin mielellään muilla kuin julkisilla kulkuneuvoilla. On kai saanut niihin joskus yliannostuksen. :-\
-
Miipe kirjoitteli tuolla ulkomaan lomailu-osiossa, että mies ei halua vuoteen lähtee mihinkään Suomesta. Onkos muilla jo kotiutuneilla ollut samanlaista havaittavissa?
Aattelin vaan, että minä olen täällä kotona vuoden kököttänyt ja mieli halajais useinkin lomaileen. Mutta mahtaako se mies sit haluta vaan olla kotona... Pitää varmaan kysästä niin selviää :)
Mä en ainakaan huomannut mitään tuollaista. Tosin ihan heti kotiuduttuaan mies ei varmaan olisi halunnut ulkomaille lomailemaan lähteä. Luulisin. Ja nyt ei ole sitten rahaa, joten ihan sen takia taitaa jäädä väliin ulkomaanreissut.
-
Meillä mies ois kyllä heti lähtenyt ulkomaille, jos vaan ois ollut mahdollisuus. :) Vaikka vaan lomailemaan... Mutta rahaa tosiaan oli pieni este. Kyllä se edelleenkin intoilee töihin lähdöstä ulkomaille, joko rt-hommiin tai muihin hommiin (enemmän uus reissu kiinnostaa kylläkin... ::) ) mutta saa nähdä, tuleeko sitten lähdettyä...
-
jotenkin tämän kolmannen reissun aikana en ole osannut ajatella tai pelätä kotiin tulon jälkeistä aikaa, sillä aikaisemmin kotiin tulo on vain yhdistänyt meitä. pitkät erot on saaneet aikaan erinlaisen ajatusmaailman, miten yhdessä asiat hoituvat tai mitä me yhdessä tarvitsemme.... TOISEMME... ;D
-
jotenkin tämän kolmannen reissun aikana en ole osannut ajatella tai pelätä kotiin tulon jälkeistä aikaa, sillä aikaisemmin kotiin tulo on vain yhdistänyt meitä. pitkät erot on saaneet aikaan erinlaisen ajatusmaailman, miten yhdessä asiat hoituvat tai mitä me yhdessä tarvitsemme.... TOISEMME... ;D
Hyvin sanottu :)
Meillä on ensimmäinen kerta, mikä hieman jännittää, mutta luottavaisin mielin. 110 % lasissa . ;)
-
Hyvin sanottu :)
Meillä on ensimmäinen kerta, mikä hieman jännittää, mutta luottavaisin mielin. 110 % lasissa . ;)
Sitä samaa täälläkin.. :)
-
Meillä on ensimmäinen kerta, mikä hieman jännittää, mutta luottavaisin mielin. 110 % lasissa . ;)
Ei kande jännittää! ;D Hyvin se varmasti sujuu! :)
-
pitkät erot on saaneet aikaan erinlaisen ajatusmaailman, miten yhdessä asiat hoituvat tai mitä me yhdessä tarvitsemme.... TOISEMME... ;D
Juuri näin. :) Ja ihan tuonkin takia reissulle kannattaa lähteä. ;)
-
Punnerretaanpas tätä hieman ylöspäin.. Nyt kun tuosta viime rotaatiostakin on aikaa.. Kertokaas kaverit, miten on homma sujunu.
-
Punnerretaanpas tätä hieman ylöspäin.. Nyt kun tuosta viime rotaatiostakin on aikaa.. Kertokaas kaverit, miten on homma sujunu.
Hyvin on sujunut meillä :)
Toki oli alku hieman totuttelemista taas toiseen ja yhteiseen arkeen ja kaukosäätimen jakoon ;D, mutta muuten on kyllä mennyt hyvin ;D.
*Ensimmäisestä missiosta selvitty*
(hakupapereita ei ole vielä täytetty, eikä kai täytetäkään vielä vähään aikaan)
-
Punnerretaanpas tätä hieman ylöspäin.. Nyt kun tuosta viime rotaatiostakin on aikaa.. Kertokaas kaverit, miten on homma sujunu.
iha hyvin nyt alkaa sujua, paria poikkeusta lukuunottamatta... :-\ niistä kirjotinki tuonne toiselle puolelle..
mutta ei muuten mitään ongelmaa, uutta kotia laitetaan yhessä ja yöt nukutaan saman peiton alla... ;) ja ku nää parit ongelmat on ohi, nii aina vaan paranee... :P ;D ;D
-
Kertokaas kaverit, miten on homma sujunu.
Ei valittamista täälläkään. Samalla lailla on elämä jatkunut, kuin ennen viime reissua. Kotiutumisesta on tosin meillä jo vähäsen aikaa... ::)
-
Punnerretaanpas tätä hieman ylöspäin.. Nyt kun tuosta viime rotaatiostakin on aikaa.. Kertokaas kaverit, miten on homma sujunu.
Onks se mies joskus muka jossain ollutkin ??? ;) Täällä on moni sanonut, että elämä ei jatku samana kuin ennen missiota. Mutta musta tuntuu, ettei mikään oikeesti oo juurikaan muuttunut meijän elämässä mission aikana. Tuntuu, että siitä samasta jatkettiin, mihin silloin viime vuoden huhtikuussa jäätiin. En sitten tiedä onko hyvä vai huono asia... Varmaan on vaikutusta silläkin, että minä en koko rt-vuodesta ollut koskaan innoissani, vaan aika meni lähinnä odotellessa sen loppua.
-
Tietty seuraava reissu on mainittu ja aikataulussa heti rakentamisen jälkeen, joten katsotaan sitä sitte. Jostain syystä se ei oikeen ole halukas juuri nyt lähtemään mihinkään ;)
Pelkääkö mies, että talosta voisi tulla liian naisellinen sun ohjaksissa.. ;D
-
Joko on kotiutumista odottelevilla hurjasti suunnitelmia tähän jälkeiseen elämään, vai tuntuuko moinen vielä kaukaiselta ja saavuttamattomalta?
-
Joko on kotiutumista odottelevilla hurjasti suunnitelmia tähän jälkeiseen elämään, vai tuntuuko moinen vielä kaukaiselta ja saavuttamattomalta?
Ei se nyt kaukaiselta tunnu, odottavan aika vaan ON pitkä ;)
Suunnitelmia on ;)
Ensimmäisenä kotiutumisen jälkeisenä tapahtumana saa varmasti toimia uuden pennun tulo taloon :) Marraskuussa on tulossa malikan pentu, jota käydään Papan seuraavalla lomalla katsastamassa... Saadaan taas hulinaa taloon ;)
Piharemonttia ja sisäremonttia on tarkoitus toteuttaa keväästä alkaen :) Piha laitetaan ensin kuntoon ja sitten siirrytään riehumaan sisälle ;D
Ja pisteenä iin päälle tulee se ii veen ja oon väliiin ;D 8)
Että meillä ainakin on ajatukset kotiutumisen jälkeisessä elämässä, tää vaihe ehkä tuntuu sellaselta normaalin elämän odotukselta, pieneltä kiihdytysvaiheelta ennen oikean elämän jatkumista 8)
-
Joko on kotiutumista odottelevilla hurjasti suunnitelmia tähän jälkeiseen elämään, vai tuntuuko moinen vielä kaukaiselta ja saavuttamattomalta?
Onhan noita. :)
Tärkeimpänä vihdoin yhteisen paikkakunnan mahdollistama oikeasti yhteinen koti. :D
Suunnitelmis on meilläkin koiranpentu, hääsuunnittelua ja muuta semmoista. ;)
Että tuskin maltan odottaa. :)
Että meillä ainakin on ajatukset kotiutumisen jälkeisessä elämässä, tää vaihe ehkä tuntuu sellaselta normaalin elämän odotukselta, pieneltä kiihdytysvaiheelta ennen oikean elämän jatkumista 8)
Samoin. :D
-
Mites tää asia on pudonnut näin alas?Voin vakuttaa että lanaa pari vuotta
-
Mites tää asia on pudonnut näin alas?Voin vakuttaa että lanaa pari vuotta
Kumpaa? ;) No ei vaan, eiköhän siitäkin selvitä :) Ja ainahan sitä voi lähtä uudestaan. Mä luulen, et lanaaminenkin on ihmisestä kiinni. Kaikki ei käsittele asioita samalla tavalla ja samalla intohimolla.
-
Tätäkin asiaa pääsee moni aivan kohta ihmettelemään. Kertokaapa sitten kun tiedätte. ;)
-
Pakko kysyä tyhmä kysymys, mitä on lanaaminen?
-
Pakko kysyä tyhmä kysymys, mitä on lanaaminen?
Masennusta tai vähän lievempää vastaavaa.
-
http://www.holkkari.net/sanasto.php?id=l
-
http://www.holkkari.net/sanasto.php?id=l
Tuolta löytyy muuten paaaaaaaljon hyödyllisiä ja taatusti reissun aikana tutuksi tulevia sanoja /sanontoja ;)
-
Pakko kysyä tyhmä kysymys, mitä on lanaaminen?
Masennusta tai vähän lievempää vastaavaa.
Ja kun ymmärrät lanan olemuksen, huomaat myös, että se on erittäin osuva termi. ;) (ja että sitä on rt-leskivuoden aikana p.a.l.j.o.n.)
-
Termihän tulee tienkunnostukseen käytetystä välineestä: lana. Painava väline jota vetämään tarvitaan vahva työkone ja painonsa avulla lana tasoittaa hiekkatien pinnan tasaisemmaksi. Se, miten tämä liittyy henkiseen vointiin on jokaisen helposti kuviteltavissa... Kuvittele vetäväsi päällesi valjaat, joiden perässä on äärimmäisen raskas taakka ja hoida siinä sitten työsi ja arkiaskareesi. Sitä on lanaaminen. Usein erittäin puhdistava ja mielialaa parantava kokemus kun ei vaan päästä sitä niskan päälle. Kunnon lana silloin tällöin auttaa kummasti elämän myrskyjen läpi luovimisessa. :wiggle2:
-
Savon Sanomat, Kuuma linja (yleisönosasto), tänään:
"Olin vuoden Balkanilla rauhaa turvaamassa, henkeni kaupalla. Kun tulin kotiin, puoliso lähtenyt toisen matkaan.
Nimim. Ansaitsinko tämän?"
Siinäpä kysymys.... ::) :)
-
Savon Sanomat, Kuuma linja (yleisönosasto), tänään:
"Olin vuoden Balkanilla rauhaa turvaamassa, henkeni kaupalla. Kun tulin kotiin, puoliso lähtenyt toisen matkaan.
Nimim. Ansaitsinko tämän?"
Vuodenko tämä oli yhtä mittaa - henkensä kaupalla - ollut poissa kotoa? ;D
-
Luulisin, että tarkoitti kotiutumista. :D
-
Savon Sanomat, Kuuma linja (yleisönosasto), tänään:
"Olin vuoden Balkanilla rauhaa turvaamassa, henkeni kaupalla. Kun tulin kotiin, puoliso lähtenyt toisen matkaan.
Nimim. Ansaitsinko tämän?"
Siinäpä kysymys.... ::) :)
Hmmm... Tosiaan pohtimisen arvoista.. :P
Miulle kyllä muuten aikanaan kovasti vakuuteltiin, että ei siellä oikeastaan henkensä kaupalla edes olla, kunhan vaan tehdään työtä hieman erilaisissa olosuhteissa ja laajennetaan maailmankuvaa.. Tai jotain.. :)
Tekstistä saa kyllä kuvan, että todennäköisesti ansaitsi. :P (Riippumatta siitä turvasiko rauhaa vai ei)
-
Savon Sanomat, Kuuma linja (yleisönosasto), tänään:
"Olin vuoden Balkanilla rauhaa turvaamassa, henkeni kaupalla. Kun tulin kotiin, puoliso lähtenyt toisen matkaan.
Nimim. Ansaitsinko tämän?"
Siinäpä kysymys.... ::) :)
Njoo... Tosta voidaan olla montaa mieltä. ;)
Mä sanoisin, että saattoi jopa ansaita... Riippuu ihan siitä, miten on hoitanut rt-vuoden aikana parisuhdettaan, vai onko jättänyt hoitamatta.
Ei tollaseen oo yksiselitteistä vastausta. :)
-
Mä vähän kyllä luulen, että siinä kerjätään vaan säälitoosaa... ;D
-
Mä vähän kyllä luulen, että siinä kerjätään vaan säälitoosaa... ;D
Ei kai.. ;D 8)
Miksei jatka elämässään eteenpäin vaan jää itkemään jotai naista.. Luulis ny jonkin sortin elämänhallintaa olevan , kun "henkensä kaupalla" on rauhaakli turvannu.. ::) ::)
-
Lyhyesti vastaten otsikkoon : Ei :sleepy1: :sad11:
-
Lyhyesti vastaten otsikkoon : Ei :sleepy1: :sad11:
Siis jo vuosi aivan elämättä? :o
-
Savon Sanomat, Kuuma linja (yleisönosasto), tänään:
"Olin vuoden Balkanilla rauhaa turvaamassa, henkeni kaupalla. Kun tulin kotiin, puoliso lähtenyt toisen matkaan.
Nimim. Ansaitsinko tämän?"
Siinäpä kysymys.... ::) :)
Njoo... Tosta voidaan olla montaa mieltä. ;)
Mä sanoisin, että saattoi jopa ansaita... Riippuu ihan siitä, miten on hoitanut rt-vuoden aikana parisuhdettaan, vai onko jättänyt hoitamatta.
Ei tollaseen oo yksiselitteistä vastausta. :)
Onpas. Tässä on taas käynyt niinkin perinteisesti, että ystävämme, pizzalähetti Angelo Liatti on ollut asialla... Pizzamopon jälkiä portin pielessä ja tyhjiä pizzalaatikoita tietysti keittiön kaapit täynnä...
;D
-
Olipa loistavaa marttyyrin leiman hamuamista. ;D ;D
Kukaan ei lähde rauhanturvaajaksi henkensä kaupalla vaan ihan omasta vapaasta tahdostaan ja heti pääsee kotiin, jos rupeaa hirvittämään. Mitään supersankarin kohtelua on ihan turha odottaa kenenkään.
Parisuhteita menee poikki jatkuvasti ja miehet/naiset lähtevät "toisten" matkaan oli puoliso sitten Bosniassa tai pilkillä tai vaikka vaan makailisi sohvalla.
-
Lyhyesti vastaten otsikkoon : Ei :sleepy1: :sad11:
Siis jo vuosi aivan elämättä? :o
No pual vuatta vasta.....mutta meitä sinkkuja ei odotakaan täällä Suomessa ketään?
*ironiaa*
:icon_scratch:
-
Lyhyesti vastaten otsikkoon : Ei :sleepy1: :sad11:
Siis jo vuosi aivan elämättä? :o
No pual vuatta vasta.....
No katoppas. Oletin, että kotiuduit vuosi sitten, kun olit mun miehen kanssa samaan aikaan samassa paikassa. ;)
-
Kukaan ei lähde rauhanturvaajaksi henkensä kaupalla vaan ihan omasta vapaasta tahdostaan ja heti pääsee kotiin, jos rupeaa hirvittämään. Mitään supersankarin kohtelua on ihan turha odottaa kenenkään.
Parisuhteita menee poikki jatkuvasti ja miehet/naiset lähtevät "toisten" matkaan oli puoliso sitten Bosniassa tai pilkillä tai vaikka vaan makailisi sohvalla.
Tää oli ehkä parhaiten muotoiltu aihetta koskeva kommentti mihin oon ikinä törmännyt. :D
-
Ja tätäkin pääsee taas aivan kohta moni ihmettelemään... Mitä luulette, jäättekö yhtään kaipaamaan tätä rt-aikaa? ???
-
Tällä hetkellä tuntuu ettei tästä ajasta taida oikeen mitään jäädä kaipaamaan,mutta katotaanpas sitten kun isäntä on hetken ollut kotosalla niin voi tulla joitakin asioita eteen mitä tästä ajasta kaipaa...No ehkä ainakin keskiviikkojen jännitystä ja odotusta jää kaipaan ;D
-
Vaikka on aivan ihanaa saada mies takaisin jakamaan arkea niin ehkä jotain juttuja jään kaipaamaan. ;) Ehkä eniten sitä, että on saanut mennä ja tulla ihan niinkuin on huvittanut eikä ole tarvinnut ottaa huomioon kuin itsensä. 8) Aika on varmaan jo nyt kullannut niitä ikävimpiä yksinäisyyden päiviä. ::) Eikä ole enää kuin yksi ihana keskiviikko! ;) :-* Koko vuosi on ollut erittäin kivan erilainen, molempien mielestä...
-
Onhan sitä elämää kotiutumisen jälkeenkin, se varsinainen elämä ainakin omalla miehelläni kun kuitenkin on täällä Suomessa. Mutta, miten työrintamalla ollaan suhtauduttu töihin palaavaan? Ja miten useammat reissut CV:ssä vaikuttavat kun hakee uutta työpaikkaa?
Arvelen vähän että oman mieheni CV:n neljä reissua ei välttämättä ole enää pelkkää plussaa... ::)
-
Onhan sitä elämää kotiutumisen jälkeenkin, se varsinainen elämä ainakin omalla miehelläni kun kuitenkin on täällä Suomessa. Mutta, miten työrintamalla ollaan suhtauduttu töihin palaavaan? Ja miten useammat reissut CV:ssä vaikuttavat kun hakee uutta työpaikkaa?
Arvelen vähän että oman mieheni CV:n neljä reissua ei välttämättä ole enää pelkkää plussaa... ::)
Ainakin M:n työpaikalla niin odottivat sitä takaisin kuin kuuta nousevaa ;D Huomasivat vissiin vihdoinkin kuinka tärkeä palikka hän on tuon firman pyörittämisessä 8) Sekä firman omistaja että muut työntekijät (jotka ovat M:n alaisia) olivat hirveen iloisia kun hän tuli takaisin....
Mutta just tämänkin takia, niin tämä työnantaja ei varmaankaan halua että M lähtisi toiselle reissulle, ainakaan kovin pian...
M:n työnantaja oli myös hyvin onnellinen kun minä sain vakipaikan täältäpäin, sillä taisivat myös peljätä sitä että jos minulle ei ois löytynyt mieluisaa työtä, oltais molemmat muutettu muualle ja he oisivat menettäneet hyvä työntekijän....
Ja voi olla että tuo pitää paikkansa kanss Mami että CV:ssä ei oo kovin hyvää jos näkyy että on useamman reissun heittänyt, tulevat työnantajat kun ehkä pelkäävät palkata joku joka yhtäkkiä voi "karata" vuodeks ::)
-
Ja voi olla että tuo pitää paikkansa kanss Mami että CV:ssä ei oo kovin hyvää jos näkyy että on useamman reissun heittänyt, tulevat työnantajat kun ehkä pelkäävät palkata joku joka yhtäkkiä voi "karata" vuodeks ::)
Sitäpä juuri... Eikä oikein auta selittää että aion nyt jäädä Suomeen :P
-
Mutta, miten työrintamalla ollaan suhtauduttu töihin palaavaan? Ja miten useammat reissut CV:ssä vaikuttavat kun hakee uutta työpaikkaa?
Miehellä ei ollut aiemmin työpaikkaa johon palata.
Mutta nyt kun kertoi nykyiselle työnantajalle näistä Nopea toiminnan joukoista niin iso pomo sanoi, että tervemenoa ja tervetuloa takaisin sitten kun se aika koittaa. Vakkaripaikka kun on, ja vielä tää heidän iso pomonsa on ite ollut intissä töissä joskus aiemmin, eli pomonkin puolelta ymmärrystä asialle on ehkä vähän enempi kuin joltain, joka ei oo ikinä pv:n kanssa sen paremmin ollut tekemisissä. :)
Eikä toistaseks ainakaan tuo yks reissu oo työnsaantia haitannut...
-
Yks reissu menee varmaan cv:ssä ihan ok kokeilun halua uskon, että 2 menee vielä, mutta jos on 3 tai useampi niin luulen, että valinta tilanteessa voi jo vaikuttaa!?! Vain mun arvailuja
-
Tai sitten työnantaja ajatelee, että jos on jo 4 neissua takana niin eikai se enää jaksa lähtee ;D
-
Ja varmaan riippuu paljon tehtävistä. Jos on toiminut vaikka vastuullisessa asemassa jossain kv-yksikässä (whatever...), niin luulis sen olevan jopa etu työnhaun kannalta (riippuen haettavista tehtävistä... ;)).
-
Tai sitten työnantaja ajatelee, että jos on jo 4 neissua takana niin eikai se enää jaksa lähtee ;D
;D voi olla näinkin ;DJa varmaan riippuu paljon tehtävistä. Jos on toiminut vaikka vastuullisessa asemassa jossain kv-yksikässä (whatever...), niin luulis sen olevan jopa etu työnhaun kannalta (riippuen haettavista tehtävistä... ;)).
Totta kai vastuulliset tehtävät on plussaa, mutta varsinkin jos palkkaa korkeampaan asemaan niin yhtäkkinen vuoden poissa olo voi työnantajasta tuntua pelottavalta ajatukselta.
-
Joskus liiankin kanssa.
Juuri pari päivää sitten huokailtiin, kun ei ole aikaa riittävästi :P Iltamyöhään ollaan vasta kotona ja aamupala, lounas, välipala ja päivällinen hoidetaankin yleensä kerralla iltamyöhään :-[
Koirat vie hirmusti vapaa-aikaa, kaikennäköstä muuta touhuamista ja näpräämistä olis vaikka muille jakaa ja silti pitäis töissäkin käydä.. Huhhei :P
Paita ja perse-parina kuljetaan ympäri kyliä usein vielä koirat kyydissä :D
No, ei kerkiä kotona mätänemään...
-
Onko arki kotiutumisen jälkeen jatkunut siitä, mihin se jäikin? ???
-
Onko arki kotiutumisen jälkeen jatkunut siitä, mihin se jäikin? ???
Kotiutumisesta on kohta kaksi kuukautta ja arki on ollut samanlaista kuin ennen lähtöäkin! :-* Ja toivottavasti jatkuukin samanlaisena. :) Tuntuu, että oliko se mies muka tosiaan kokonaisen vuoden poissa. ;)
-
Onko arki kotiutumisen jälkeen jatkunut siitä, mihin se jäikin? ???
No ei, arki on oikeastaan parempi kuin ennen reissua, sillä nyt sen toisen puoliskon läsnäoloa osaa arvostaa entistä enemmän :-* :-* (ja uskallan sanoa että M tuntee samoin)
-
Onko arki kotiutumisen jälkeen jatkunut siitä, mihin se jäikin? ???
Kotiutumisesta on kohta kaksi kuukautta ja arki on ollut samanlaista kuin ennen lähtöäkin! :-* Ja toivottavasti jatkuukin samanlaisena. :) Tuntuu, että oliko se mies muka tosiaan kokonaisen vuoden poissa. ;)
Juu, samoja aatoksia! Mikään ei ole muuttunut mihinkään ja puolivuotta tuolla alhaalla meni kyllä tosi nopsaan! :)
-
Meillä on ainakin ollut mukavaa, tavallista arkea tämä kuukausi kotiutumisen jälkeen. J on ollut kylläkin tosi paljon töissä, mutta eipä se ole haitannut. Vaikka toki sitä olisi kiva nyhjätä koko ajan yhdessä. ;)
Ihanaa tämä yhteinen arki. :-*
-
Ehkä mie loppuviikosta tulen tälle otsakkeelle kertomaan miten on.. löytykö se keväästä asti pölyttynyt elämä jostain...ja vieläkö se mies on niin valtavan ihku ;D
Oot kyllä tosi täpinöissäni! Onnea uuteen miehelliseen eloon ;)
-
Ehkä mie loppuviikosta tulen tälle otsakkeelle kertomaan miten on.. löytykö se keväästä asti pölyttynyt elämä jostain...ja vieläkö se mies on niin valtavan ihku ;D
Oot kyllä tosi täpinöissäni! Onnea uuteen miehelliseen eloon ;)
Ei sitä taida olla, elämää kotiutumisen jälkeen.. ;)
-
Ja tätäkin voisi kysellä: miltä elämä vähän aikaa sitten kotiutuneiden perheissä näyttää?
-
Hyvältähän se näyttää ja elämää on. :)
Mukavasti ollaan sopeuduttu normaaliin arkeen ja ollaan yhessä tehty paljon kaikkee; sisustamisesta pikku reissuihin. Niin ja hiukan enemmän harrastetaan nykyään yhdessä ku mitä ennen.
Molemmat on vähän itsenäisempiä nykyään, eli ei ihan huono muutos.
Aika rauhassa ollaan saatu olla, ei oo menoo mitenkään hirveitä määriä ja vaikka sitä oliskin niin ollaan koitettu kattoa että jää sitä omaa aikaa ja yhteistä aikaa kuitenkin. :)
Eli täällä menee ihan hyvin tämän elämän kanssa. :D
-
Eli täällä menee ihan hyvin tämän elämän kanssa. :D
Hienoa! :)
Muiden kokemuksia?
-
Nyt kun muutama on hehkuttanut että tuoinen tulee lomalle,niin keskustelkaa sit loman aikana myös siitä että mitä sit kun reissu on ohi?Toiveista uudesta reissusta,teidän tunnoista ja peloista että mitä jos,lasten toiveista jne jne.
Elämää on reissunkin jäleen,mutta millaista.
-
^Keskusteltu on :)
Mut eihän sitä silti voi tietää tarkalleen mitä kaikkee vastaan tulee... Vähän jänskättää...Tietysti se on hyvä keskustella molempien näkökulmasta asiasta. Helpottaa varmasti tulevaa.
-
Meillä on elämä kotiutumisien jälkeen jatkunut samoin kuin ennenkin, ei ole tullut mitään yllätyksiä tm. Nyt on hieman eri tilanne, kun on tuo pieni tyttönen täällä myös. Vaikka eipä siinäkään mitään ihmeellistä ole, mutta erilaistahan se elämä on, puolin ja toisin, kun ollaankin kolmisin. Miehelle on ainakin uutta kovasti, koska tyttö oli niin pieni hänen lähtiessään. Saa nähdä, kuinka tyttö vierastaa isäänsä.
-
Nyt kun muutama on hehkuttanut että tuoinen tulee lomalle,niin keskustelkaa sit loman aikana myös siitä että mitä sit kun reissu on ohi?Toiveista uudesta reissusta,teidän tunnoista ja peloista että mitä jos,lasten toiveista jne jne.
Elämää on reissunkin jäleen,mutta millaista.
Kyllä meilläkin näitä on käyty läpi vaikka puolessa vasta ollaankin. Joitain asioita puhuttiin jo ennen lähtöä, et mitä sit kun tulee takaisin.
Toisaalta meillä ei elämä hirveästi muutu; isännän poissa olo välit lyhenee vaan. Ja uusi reissu on sovittu parin vuoden päähän...
-
Nyt kun muutama on hehkuttanut että tuoinen tulee lomalle,niin keskustelkaa sit loman aikana myös siitä että mitä sit kun reissu on ohi?Toiveista uudesta reissusta,teidän tunnoista ja peloista että mitä jos,lasten toiveista jne jne.
Elämää on reissunkin jäleen,mutta millaista.
Tää on hyvä muistutus!! Ihan hyvä on jo ajoissa ruveta tällaista miettimään! :) Ei tule sit ihan niin isona shokkina se kotiutuminen.
Mun mielestä on hyvä keskustella myös siitä, miten molemmat on muuttuneet. Esim. miten tarvii sitä henkistä omaa tilaa reissun jälkeen ja mitä molemmat vois tehdä, jotta sopeutuminen yhteiseen arkeen sujuis mahdollismman kitkattomasti.
Toisillahan kaikki sujuu ihan kitkatta, mut sit toislla ei. Niin etukäteiskeskustelut voi säästää monelta turhalta väännöltä. :)
-
Tuo on rumin niin totta ja täyttä asiaa mitä kirjoitit! :)
-
Tuo on rumin niin totta ja täyttä asiaa mitä kirjoitit! :)
Kävinhän VETU koulutuksen ;D
-
Tuo on rumin niin totta ja täyttä asiaa mitä kirjoitit! :)
Kävinhän VETU koulutuksen ;D
Aivan, unohtu jo se ;) No ei ole koulutus hukkaan mennyt :)
-
Minun mies palaa 8.11 Kosovosta ja minulla on jo nyt kauhea stressi päällä :(
-
minulla on jo nyt kauhea stressi päällä :(
Mikäs sua stressaa siinä kotiutumisessa?
-
Minun mies palaa 8.11 Kosovosta ja minulla on jo nyt kauhea stressi päällä :(
Kertoisitko mikä sinua stressaa?
-
Lähinnä stressaa se ettei mulla ole tällä hetkellä voimia alkaa sopeutumaan mihinkään uuteen, saatikka sitten alkaa muuttumaan itse. Mies lähti, mie muutuin ja elämä muuttui, mies palaa mutta onko se todellisuudessa ymmärtänyt miten paljon minä olen muuttunut ja kuinka elämä täällä on muuttunut. Onko mies valmis sopeutumaan meidän muuttuneeseen elämään!?
Tästä on puhuttu mutta silti se vaan mietityttää...
-
Ihminen muuttuu ja elämä muuttuu, mutta jos rakkautta on niin se kantaa yli sen synkän virran. Nimimerkillä kokemusta on...
-
Ihminen muuttuu ja elämä muuttuu, mutta jos rakkautta on niin se kantaa yli sen synkän virran. Nimimerkillä kokemusta on...
No, joskus se pelkkä rakkaus ei riitä...
Mut fionellalle, et kannattaa antaa miehelle aikaa oppia taas tuntemaan sut uudelleen. Eihän se mies ole mitenkään voinut siellä etäällä ymmärtää sitä, miten paljon sä olet muuttunut. Mut niin on varmasti mieskin muuttunut. Aikaa ja kompromisseja, puolin ja toisin, tarvitsette, jotta yhteiselo lähtee uudelleen hyvin käyntiin.
Ja jos tuntuu, että sukset alkaa mennä ihan ristiin, niin menkää ihmeessä perheneuvolan tai kirkon järjestämään pariterapiaan! :)
-
No puhun nyt omasta kokemuksesta. Helppoa ei meillä kotiutuminen ollut. Mutta siitä selvittiin kuitenkin. Ja se ei olisi onnistunut ilman rakkautta.
-
Ja se ei olisi onnistunut ilman rakkautta.
Juu, eihän se ilman rakkautta onnistukkaan, mutta joskus voi tarvita "kättä pidempää" avuksi...
-
Luulen että mulla nuo ongemat on lähinnä loppuunpalamisesta johtuvia. Jos ihminen ei enää tunne oloa omassa kodissaan hyväksi ja lapsetkin alkaa tulla korvista ulos niin jossain on vika ja pahasti. Onneksi ei ole enää pitkä aika kun mies tulee kotiin, saattaa olla että tää kaikki jää vähäksi aikaa miehen hoteisiin ja minä lähden ansaitulle vapaalle!!
Mun mies on ainakin muuttunut itsekkäämmäksi reissussa ollessaan, on saanut ajatella vaan itseään. Luulen että se on mun miehelle suurin kompastuskivi kun harrastuksia pitää vähentää...
-
Meillä on lähtö vasta edessä (ylihuomenna) ja komennuksellakin pituutta vaivaiset 4,5 kk. Paluun jälkeen on piakkoin 20 v. hääpäivä. Mutta kyllä kotiutumisen jälkeisistä asioista on puhuttu paljon jo ennen lähtöä. Meillä on tietysti ikää ja erityisesti yhteistä eloa takana jo niin paljon, että tuskin kumpikaan kovin paljon muuttuu.
(Periaatteessa meillä todella mennään niin, että minä jätän miehen pitämään "vapaitaan" - nuo lainausmerkit syntyvät siitä, että minä teen omiani. No olen minä salaa varautunut siihen, että tuokin on "vähän" väsynyt.)
-
Onhan sitä ollut.
Eka viikko oli yhtä helvettiä. Ihan pyllystä. Mut sit alkaa rauhoittumaan. Mies sai purettua tavaransa, sai kiinni työelämästä (oikeasta), ja rutiinit alkaa rullata.
Kyllä tämä tästä näköjään alkaa sujumaan niin kuin ennenkin. :D
-
^ Hienoa KouTa, että homma on alkanut tasaantua noin nopsasti :) Arjen rutiinit kummasti sitä helpottavat.
-
Meillä kotiutuminen sujunut ihmeen leppoisasti... Ei suurempia skismoja, pientä arjen rutiinien uudelleen opettelua meillä kaikilla. Välillä tietysti tulee normia "sanailua".
Miestä tuntuu vaivaavan väsymys, kahteen vuoteen kun ei ole kunnon lomaa viettänyt... :-\
Odottelen kyllä koska "rysähtää" ja tulee eka kunnon riita... ::)
Mukavalta tuntuu kiepsahtaa illalla miehen kainaloon ja nuuskutella sohvannurkassa (sitten kun lapset isänsä mulle luovuttaa... ;) )
Yhteistä lomaviikkoa odotellessa... Saa nähdä mitä sitten tapahtuu kun ollaan 24/7 yhdessä... >:D
-
Oikein hyvin on lähtenyt arki pyörimään. Ei mitään ongelmia! Tosi ihanaa kun mies on kotona ja näkyypä tuo itsekkin nauttivan kotona olosta. :love4:
Turhaa pelkäsin että tulee sopeutumisvaikeuksia puolin ja toisin! :)
-
Oikein hyvin on lähtenyt arki pyörimään. Ei mitään ongelmia! Tosi ihanaa kun mies on kotona ja näkyypä tuo itsekkin nauttivan kotona olosta. :love4:
Turhaa pelkäsin että tulee sopeutumisvaikeuksia puolin ja toisin! :)
Kiva kuulla. :D
-
No mitä, onko elämää kotiutumisen jälkeen? ;D
-
Nyt kun on pari viikkoa kotiutumisesta, niin tuntuu että taitaa sitä jonkun verran olla :D Molempina viikonloppuina on ollut menoa ja eilen J palas takas töihinkin..