Uudelle reissulle?

[Anna]

Lueskelin sieltä täältä tätä palstaa ja tuntuu siltä, että KAIKKIEN miehet on joko olleet tai ovat menossa (tai todennäköisimmin MOLEMPIA) uudelle reissulle! 

Miten ihmeessä jaksatte sitä? Ehkä olen itsekäs, mutta me tehtiin lähtiessä sopimus, että tämä reissu ja sen jälkeen on mun vuoro. Ja sitten kun on lapsia, niin ei mennä enää kumpikaan. Tähän asti olin mielestäni todella joviaali ja myöntyväinen ja tyytyväinen siihen, että onnistuin näinkin hienosti suhtautumaan tähänkään lähtöön! Ei tämä kuitenkaan mikään täysipainoinen parisuhde ole, kun toinen on maaiman toisella puolella. RT-vuosi antaa varmasti perspektiiviä tulevaisuutta ajatellen, mutta en kuitenkaan halua että pelkkä reissailu on se tulevaisuus.

Mutta ei voi muuta kun nostaa hattua itsenäisille naisille tällä palstalla! Olette kyllä todellisia RT-leskisankareita!

[Lapis]

Jotta nyt ei tule aivan vääränlainen kuva, niin meillä ei kyllä lähdetä toiselle reissulle. Eihän tää nyt mikään 100% kielto oo, mutta näillä näkymin ei oo uutta reissua tulossa. Ja myös meillä seuraavaksi reissataan mun työn perässä, vaikkakin Suomessa, mutta haluan ukon mukaan.

[Paso]

Mutta ei voi muuta kun nostaa hattua itsenäisille naisille tällä palstalla! Olette kyllä todellisia RT-leskisankareita!

Itsenäisiä naisia tällä palstalla??

[rumin,mies syvästä etelästä]

Mutta ei voi muuta kun nostaa hattua itsenäisille naisille tällä palstalla! Olette kyllä todellisia RT-leskisankareita!

Itsenäisiä naisia tällä palstalla??

Itsenäinen nainen pärjää kotona yksin,eli antaa sen kaverin lähtee reissulle.

[Pipsa]

Pah ja pöh. En minä ole ainakaan parisuhteessa sen takia että saisin koko ajan odotella toista reissusta kotiin. Nytkin yhteinen aika kortilla kun töiden takia ollaan tosi harvoin esim yhteisillä vapaapäivillä. 
Mutta tietysti mitä kukakin arvostaa ja missä järjestyksessä...

[Jutta]

Lueskelin sieltä täältä tätä palstaa ja tuntuu siltä, että KAIKKIEN miehet on joko olleet tai ovat menossa (tai todennäköisimmin MOLEMPIA) uudelle reissulle! 

Miten ihmeessä jaksatte sitä? Ehkä olen itsekäs, mutta me tehtiin lähtiessä sopimus, että tämä reissu ja sen jälkeen on mun vuoro. Ja sitten kun on lapsia, niin ei mennä enää kumpikaan. Tähän asti olin mielestäni todella joviaali ja myöntyväinen ja tyytyväinen siihen, että onnistuin näinkin hienosti suhtautumaan tähänkään lähtöön! Ei tämä kuitenkaan mikään täysipainoinen parisuhde ole, kun toinen on maaiman toisella puolella. RT-vuosi antaa varmasti perspektiiviä tulevaisuutta ajatellen, mutta en kuitenkaan halua että pelkkä reissailu on se tulevaisuus.

Mutta ei voi muuta kun nostaa hattua itsenäisille naisille tällä palstalla! Olette kyllä todellisia RT-leskisankareita!

Samaa mieltä Annan kanssa, varsinkin tuon lihavoidun lauseen allekirjoitan sanantarkasti itse täysin. Ei parisuhde saa olla sitä että toinen toteuttaa itseään jos toinen kärsii siitä, parisuhde on kompromissailua ja joustoa puolin toisin. Ja jos nainen on kerran joustanut ja odottanut kokonaisen vuoden, niin on se pelkästään jo ansiomitalin arvoinen suoritus. Ei mies voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, välillä hänenkin on osattava joustaa. Itsekään en halua, että mieheni lähtisi toisen kerran _{vaikka hän siitä viime aikoina onkin taas höpöttänyt}  ...

[rumin,mies syvästä etelästä]

Mikä siinä odottamisessa ja yksin olossa on niin kamalaa.Sitähän elämä jatkuvaa odottamista

[Krisse]

Mutta ei voi muuta kun nostaa hattua itsenäisille naisille tällä palstalla! Olette kyllä todellisia RT-leskisankareita!

Itsenäisiä naisia tällä palstalla??

Itsenäinen nainen pärjää kotona yksin,eli antaa sen kaverin lähtee reissulle.

Eli tämä foorumi on täynnä itsenäisiä naisia, koska meidän jokaisen mies on ollut reissussa.

[Tara]

Miten ihmeessä jaksatte sitä?

Samalla lailla kuin jaksaisin silloinkin, kun mies on päivätöissä samassa kaupungissa
On huonompia päiviä ja on parempia päiviä. Tää on yksi elämänvaihe. Ja tuttuahan se sitten jo on, kun se toistuu aina muutaman vuoden välein 
Onhan tässä erossa olossa huonot puolensa. Mutta on myös hyvät puolet. Kuten siinä joka päivä yhdessä olossakin on huonot puolensa ja hyvät puolet.
Onneksi meitä ihmisiä on niin paljon erilaisia, että joukkoon mahtuu kaikenlaisia. Myös tälläisiä, joiden mielestä rt-reissuja voi elämässä olla vaikka hamaan tulevaisuuteen 

[zatu]

Ehkä olen itsekäs, mutta me tehtiin lähtiessä sopimus, että tämä reissu ja sen jälkeen on mun vuoro.

Aivan hyvä sopimus. Se, että monet käyvät useamman reissun, ei tarkoita, että kaikkien täytyisi käydä. Onneksi elämässä on muutakin. Ja säälipisteet niille, joilla ei ole.

Ja miten sitä jaksaa? No, ensimmäinen reissu oli sarjaa "ei halua kieltääkään" ja toiset kaksi yhteisellä sopimuksella. Kaikissa on ollut sekä negatiivista että positiivista, ja se jaksantakin on vaihdellut. Voisi sanoa, että siinähän se on mennyt, samoin kuin "normaali" elämäkin. Mutta yhteisiä asioitahan nuo ovat. Ei se niin mene, että toisen pitää vain jaksaa, ja jaksaa...