Ihmeellinen suomen kieli

[Katja]

Täällä etelärannikolla kuulee myös melko rasittavaa sekakieltä. Paras esimerkki mikä miulle on sattunu vastaan oli kaverin puhelu toiselle ... " Är ni Baarissa?? No är ni kännissä också?". Hieman tuppas naurattaan  tuo kielten sekamelska. Asianosainen ei huomannu ko tilanteessa mitään kummallista...

No joskus on vain pakko puhua näin jos ei satu muistamaan jotain sanaa ja vastapuoli kuitenkin ymmärtää suomeakin..

Tuo kielten yhdisteleminen kuulostaa kyllä hassulta. Jenkeissä ne mun hoitolapset puhu monesti suomee ja englantia sekasin ja sit finglish:ä.   

[annevi]

Tuima sana menee miulla aina sekaisin, mutta miun vanhemmat ja isovanhemmat sanovat tuimaa suolattomaksi...

Mie-miulle-miun-miuta kuuluvat kaikki miun=minun sanavarastoon.. ja ootte varmaan sen huomannu

kehtaa= esim. kehtaatko/viitsitkö pestä nuo astiat? tai Jaksaisinko/ kehtaisinko käydä kaupassa... en siis ujostele sanaa kehdata käyttäessäni

piha-juttu ei kuulu ainakaan meidän murteeseen, tai mie en ainakaa käytä.

jotta sanaa käytän myös..niin ku että sanana...

Sit usein törmää täällä etelä-karjalassa lyhennettyihin sanoihin esim. ku=kun,kuin; onks=onko, tänää= tänään jne...

Mitä ymmärrätte ku sanotaan teikeläinen, meikeläinen? Kun mie sanon meikeläinen niin tarkotan toista vanhempaani...

Sit sekaannuksia tulee kun käytän hyö,työ, myö sanoja..

[Ämmä]

Meikäläinen oon minä ja sinä oot teikäläinen

[Heidi82]

Meikäläinen oon minä ja sinä oot teikäläinen

Niin on

[Hansu]

Täällä Kanta-Hämeessä ^{varmaan jossain muuallakin?} käytetään ketä-sanaa joskus kuka-sanan tilalla. Eli näin: Ketä se oli?(=Kuka se oli?) Helsinkiläiset kaverit oli kerran ihan huuli pyöreenä, kun ei kuulemma niin voi sanoa 

Tuota käytetään myös Varsinais-Suomessa.

Siellä on myös se ärsyttävä -isi -pääte, josta onneksi ( ) olen päässyt eroon..

-Kattosiksä eilen kun telkkarista tuli...
-Joo, kattosin mä!

Ja sit s-kirjain lyödään kaiken mahdollisen loppuun. (varmaan laitan jo itsekin, mutta ärsyttää silti) 
Se kysys, se sanos.
Ja kui- sana, suomeksi: kuinka sä voit, ja murteella: kui sä voit...

[Taru]

Siellä on myös se ärsyttävä -isi -pääte, josta onneksi ( ) olen päässyt eroon..

-Kattosiksä eilen kun telkkarista tuli...
-Joo, kattosin mä!

Ja sit s-kirjain lyödään kaiken mahdollisen loppuun. (varmaan laitan jo itsekin, mutta ärsyttää silti)
Se kysys, se sanos.

On muuten todennäköisesti jäänne itämerensuomesta, virossahan imperfekti muodostetaan -s(i), esim. ma istusin. Mun mielestä se on hauskan kuuloinen

[Anki]

Täällä etelärannikolla kuulee myös melko rasittavaa sekakieltä. Paras esimerkki mikä miulle on sattunu vastaan oli kaverin puhelu toiselle ... " Är ni Baarissa?? No är ni kännissä också?". Hieman tuppas naurattaan  tuo kielten sekamelska. Asianosainen ei huomannu ko tilanteessa mitään kummallista...

Arvaas miten mä sit melko jatkuvasti puhunkin Sekakieltähän se aika useinkin tuuppaa olla

[Outi]

Mulla ei ole mitään erityistä murretta kovinkaan paljon puheessani. Tämä siis muidenkin kuin vain minun mielipiteeni. Lapsuuden kotikaupungissa Jyväskylässä on hieman murretta, mutta se ei ole muhun kovinkaan "pahasti" koskaan tarttunut. Sekin vähä, mitä oli tarttunut on alkanut hiljalleen jäämään, kun asuu pk-seudulla ja ei kuule sitä muilta enää. Helsingistä on tarttunut muutamia uusia sanoja/ilmauksia huomaamatta kielenkäyttööni ja vanhojen kavereiden + vanhempien mielestä puheeni on huomattavasti nopeutunut.. Mene ja tiedä sitten, että mistä sekin johtuu  Ehkä ne ei vaan enää muista niin hyvin, kuinka paljon mulla on aina asiaa ja miten ne kaikki jutut meinaa tulla samalla kertaa suusta ulos 

[zatu]

Tuota käytetään myös Varsinais-Suomessa.

Siellä on myös se ärsyttävä -isi -pääte, josta onneksi ( ) olen päässyt eroon..

-Kattosiksä eilen kun telkkarista tuli...
-Joo, kattosin mä!

Turku-imperfekti on mielestäni aika kaamea, ja toivon, ettei se ikinä tartu minuun.

Mää(ä) sanosin, ett...


Tämä taas on aivan ymmärrettävää, vaikka en itse tuollaista murretta ole ikinä puhunutkaan:

Järjestäjät itse kertovat asiasta sivuillaan näin:
"RMJ kokko Raumamerem barttalls semssi nuari aikussi ihmssi, kon dykkäväp pittä lysti. Fiin paikk mere rannas, luanikka ihmse ja koko meining sopevaistem baragraafeittes kans yhdes. Ja ko viäl K-18 säänö ja oorderi ovas saank kiitost, nin gyll tämne juhl o semne, ett es snää stää koska unhotta voi."

[Jartsa]

Joku voi pitää muakin melkoisena pilkunviilaajana, kun en hyväksy tuota kuka-ketä sanojen keskenään sotkemista mutta kuitenkin hyväksyn Rauman murteen... Mulla kyse on mun mielestä siitä, että murre murteena ja raum giel on hyväksyttävää koska se on oma murteensa; tai jopa oma kielensä. Kuopiossa on ollut jopa Männistön murre, tai oikeammin kieli. Sen taitajia ei enää nykypäivänä enää tapaa...

Mutta kuka ja ketä on sanoja joita ei voi käyttää sekaisin, jollei sitten haluta kuulijan menevän sekaisin. 

Esimerkki: " Ketä me etsimme?" vs. "Kuka me etsimme?"