Miten on, onko rauhanturvaajuus pysyvä olotila? Onko yhdellä missiolla ollut henkilö myöhemmässäkin elämässään aina rauhanturvaaja? Vai mahtaako joillekin reissu olla työkeikka muiden joukossa?
Mielipiteitä ja kokemuksia, kiitos.
Tämä kysymys sopii varmaan paremmin foorumin miespuolisille jäsenille (tai siis heille jolla on rt-kokemusta), mutta vastaan nyt silti
Ja tästä vastauksesta monet varmaan tahtoisi ampua mut
Elikkä mun mielestä on suorastaan typerää että jotkut elävät koko elämänsä "rauhanturvaajana"
Tarkoitan siis sitä että vaikka olisit käynyt yhdellä ainoalla reissulla ja siviilielämässä oot vaikka automekaanikko, niin omasta mielestä oot päällimmäisesti aina rauhanturvaaja
Ja tiedän kyllä muutamat tämmöiset tapaukset, että tää ei oo ihan ilmasta otettu tarina...
Elikkä onhan se kiva että on tällainen kokemus ja saahan siitä puhua, mutta jos oot käynyt monta vuotta sitten jossain, niin ei se nyt pitäisi olla elämän tärkein asia enää ??? Eihän me muutkaan ihmiset vatvo jotain vuoden pituista ylivanhaa työkokemusta koko ajan...
Elikkä mun asenne on kai että ei se nyt noin oo että kerran rt aina rt....
Vähän eri asia sit jos nyt oot käynyt monen monta kertaa ja tästä on tullut lähes elämäntapa