Mä luulen et sitten kun K on lentokoneessa ja mä ajan kotiin päin, iskee todellisuus...
Mut eihän niitä lanoja voi olla tulematta... ikävä tulee joka tapauksessa... se on mun kulta ja on niin kaukana sitte... Meillä varmaan auttaa asiaa se että normaali työtkin pitää miehen poissa kotoa paljon...
Ja mä tykkään tässä kaiken keskellä siitä et kerrankin meillä on joku suunnitelma pidempään kuin seuraavaan viikonloppuun saakka...
.. mä oon ihan pimee..