^mulla oli samankaltainen kokemus viikolla kun olin lenkillä ja vastaan tuli rollaattorilla tuntematon pappa. Se tervehti ja tervehdin ja samassa se kääntyi ja aloitti rupattelun. Pysähdyin (myönnän, hieman vastahakoisesti), ja siitäpä se rupattelu alkoi. Kertoi valvoneensa yön sotajuttuja uneksien. Siinä se sitten kävi läpi muutaman jännittävän tapahtuman, jotka sitä edelleenkin valvotti.
Jutut oli tietenkin kiinnostavia ja pappa hirmu mukava! tuli vain mieleen, että olis pitänyt kysyä missä se asuu ja mennä "kuuntelemaan" toisenkin kerran.
Täytyy olla yksinäinen ja iso tarve purkautua, kun kadulla ekalle vastaantulijalle täytyy vuodattaa. Toivottavasti hänelläkin helpotti ja sai vaikka sen päälle nukuttua kunnon päikkärit