Naulan kantaan! Kalenterin merkitys muuttui sinä hetkenä
kun tieto lähdöstä varmistui. Ensin kyttäilin sitä mitkä olisi
niitä mahdollisia loma-ajankohtia, laskeskellen mahdollisia
"tj-aikoja". Sitten sain lomalle päivän, eli ajanlaskulle
jonkin kiinnekohdan.
Kenties tukihenkilöiden ja ymmärtäjien puutteen vuoksi
aika on kulunut todella hitaasti ja kivuliaasti. Itseään
on ollut todella vaikea repiä toimimaan. Jotenkin sitä on
sitten oikeuttanut itselleen sen alituisen kalenterin
kyttäämisen, päivien laskemisen ja kokonaisvaltaisen
rypemisen.
Tuntuu että päässä on pyörinyt vain viikkojen ja päivien lukumäärät. Lähimmäisetkin ovat kiinnittäneet
huomiota siihen, että koko ajan olen äärimmäisen
tietoinen siitä, mikä viikkonumero on menossa jne.
Vaikka alun shokki helpottui jossain vaiheessa, jyskyttää koko ajan takaraivolla sellanen "rt-kello". Tällä hetkellä alkaa tikitys kuulostaa jo pikkuhiljaa huojentavalta: 25 päivän ja noin kahdeksan tunnin kuluttua sydämeni valittu tulee kokonaan kotiin