Uutiset: Tervetuloa Camp Kodin foorumille!

  • 29/04/2024, 16:01:58

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Kirjoittaja Aihe: Elämä yhtä odottamista?  (Luettu 63482 kertaa)

Poissa susakaro

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 13668
  • Muinaisjäännös
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #30 : 25/11/2004, 15:36:55 »
sitä mä just pelkään :(

Poissa myy79

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 13143
    • 04/04-05/05 Kosovo
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #31 : 25/11/2004, 21:35:57 »
Lainaus


Miula elämä tuntuu olevan tietyllä tavalla pelkkää odottamista.. elän täysin 4-5 vkon sykleissä.. kun miehen loma on ohi, ei miula ole muuta tavotetta kun saada arki kulkemaan mahdollisimman sujuvasti seuraavaan lomaan.. ihan kun eläsin koomassa tään välin ja tekisin kaikki asiat rutiinilla.. ja mielessä vaan että kunhan jaksan vaan taas SIIHEN keskiviikkoon  ::)


Mulla sama juttu.. tosin musta tuntuu, ettei mulla ole edes muuta elämää  sillo ku mies on alhaalla.. nii no opiskelu, mutta se onki ainut..   :(
ihmekkös sitä istuuki netissä joka ilta, ku ei muutakaa elämää ole..
mä herään henkiin vasta ku mies on lomilla ja sitte ku mies kotiutuu..
juu puolenvälin lana iski..   :'(





anneholmberg

  • Vieras
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #32 : 25/11/2004, 21:50:27 »
Yritä myy jaksaa, tsemppiä sulle! Ja kaikille muille myös! Täällä me vaan pyöritetään kotia ja arkea ku mies on alhaalla kokemassa unelmaansa...  :-/  Mä ainakin koen, että aika menee paljon nopeammin ku on koko ajan jotain tekemistä (treenaamista, nähdä kavereita.. jne) mut helpommin sanottu ku tehty ku mikään ei tunnu miltään...  ::)

Poissa susakaro

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 13668
  • Muinaisjäännös
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #33 : 25/11/2004, 22:06:32 »
Näyttää olevan kaikilla samat kokemukset. mä oon kyllä huomannu, että elän niin mahdottomasti mieheni "kautta" sen ollessa kotona, etä kun jään yksin, en osaa tehdä oikein mitään?

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #34 : 12/12/2004, 21:02:18 »
Lainaus
Näyttää olevan kaikilla samat kokemukset. mä oon kyllä huomannu, että elän niin mahdottomasti mieheni "kautta" sen ollessa kotona, etä kun jään yksin, en osaa tehdä oikein mitään?


Enpä nyt muista, kuinka kauan olette olleet yhdessä. Oma kokemus kuitenkin on, että yhteiselon alkupuolella olin paljon takertuvampi. Eka reissu menikin sitten niin, että elin vain seuraavaa lomaa ja kotiutumista varten. Nyt vuosien kuluessa on yhteisen elämän rinnalla selkeämmin myös ne omat jutut. Ihan kaiken ei tarvitse enää olla yhteistä. Siitä huolimatta äskettäin loppuneenkin mission aikana oli toki kausia, jolloin ei pystynyt tekemään muuta kuin odottamaan seuraavaa päivää, seuraavaa viikkoa...

Onneksi odotuksesi palkitaan ihan kohta! :D
-memento vivere-

anneholmberg

  • Vieras
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #35 : 12/12/2004, 21:18:37 »
Lainaus


Enpä nyt muista, kuinka kauan olette olleet yhdessä. Oma kokemus kuitenkin on, että yhteiselon alkupuolella olin paljon takertuvampi.

Onneksi odotuksesi palkitaan ihan kohta! :D

Oon myös huomannu saman jutun, ja nyt ku yhdessä ollaan oltu 3,5 vuotta niin suhde on muuttunut vakaammaksi ja turvallisemmaksi, mutta ei se sitä taa ettenkö kuitenkin ois tän puolenvuoden aikana elänyt miehen kautta ja odotellut seuraavaa lomaa ja nyt sitten tota kotiutumista... sitä vaan kokee ittensä jollain tavalla puolikkaaksi ku se toinen ei oo siinä vierellä.... Onneks tää odotus palkitaan keskiviikkona!  ;D

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #36 : 12/12/2004, 21:35:22 »
Lainaus

sitä vaan kokee ittensä jollain tavalla puolikkaaksi ku se toinen ei oo siinä vierellä....


Niin kai sen pitääkin mennä. :) Ekalla reissulla en vaan tuntenut itseäni aina edes puolikkaaksi. :( Siitä huolimatta, että onnistuin elämään "omaakin" elämää tällä kertaa, toisen odottaminen oli lähes koko ajan taustalla.
 
-memento vivere-

Poissa myy79

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 13143
    • 04/04-05/05 Kosovo
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #37 : 12/12/2004, 21:43:00 »
Lainaus


Enpä nyt muista, kuinka kauan olette olleet yhdessä. Oma kokemus kuitenkin on, että yhteiselon alkupuolella olin paljon takertuvampi.


me ollaan oltu yhessä vasta runsas vuosi (1v 4kk) josta se 8kk mies on ollu missiolla..  täytyy myöntää, että sitä on tosi takertunut. voi olla, että jos tämä reissu olis tullu vasta vaikka 1-2v päästä voisi olla erilainen tilanne.. tähän samaan syssyyn kun tuli tuo paikkakunnan muutos ja opiskelupaikka.
tällä hetkellä se tosiaan on yhtä odottamista tämä elämä, sitä odottaa vaan toisen lomaa, kuin kuuta nousevaa. ollaanhan sitä jo yli puolenvälin, mutta edelleen sitä kaipaa toista ihan sairaasti, hyvä että selviää arjesta näinkin hyvin..
Paljon onnea ja tsemppiä teille jotka miehenne saatte sen yön päästä, mulla sitä on vielä jäljellä se vajaa 5kk..





anneholmberg

  • Vieras
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #38 : 12/12/2004, 21:44:58 »
Lainaus

Siitä huolimatta, että onnistuin elämään "omaakin" elämää tällä kertaa, toisen odottaminen oli lähes koko ajan taustalla.
 

Sitähän se on! Se on ensimmäinen mitä miettii herätessä, päivällä töissä/koulussa, viimenen nukkumaan mentäessä ja jopa unissa!!  :P

Poissa susakaro

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 13668
  • Muinaisjäännös
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #39 : 12/12/2004, 23:31:58 »
Mähän oon tätä täällä oikein työkseni marmattanu, että mulla kaikki elämä pyörii miehen reissun, lomien ja kotiintulon ympärillä. Toiminnot järjestetään tyyliin "sit kun t on kotona", "sit kun t tulee" jne kohta se onneksi loppuu, ainaki hetkeksi!