Silloin kun mies ei ollut vielä lähtenyt, vaan lähtöstressi oli kovimmillaan, tuntui että kaverit katos
Ehkä ne jotenkin oikeasti pelkäsi etten osaa muusta puhua, kuin lähtemisestä
Onneksi ilokseni olen saanut huomata, että ne parhaat kaverit on palanneet takas
Ja aika moni yrittää pitää huolen siitä, etten ole liikaa yksin kotona. Mä jouduin jo eilen sanomaan, että kun mä haluaisin oikeasti vaan käydä yksin saunassa, ja juoda yhden (lue kaksi
) siiderin, enkä jaksa lähteä mihinkään
Ilman ystävien tukea olisi hankalaa. ( päästiinpä takas otsikon aiheeseen...
)