Siviilipalvelus/totaalikieltäytyminen

[Suttura]

Jartsa, koitko tekeväsi tärkeää työtä rt-hommissa?

[Jartsa]

Pataljoonan kannalta kyllä: ilman huoltotoimintoja pataljoonan on mahdoton toimia. Humanitäärisellä tasolla: kyllä kai. En kuitenkaan elättele suuria ajatuksia malliin: "Olin yksi pieni osa suuressa koneistossa tekemässä niiden ihmisten tulevaisuudesta parempaa..." Kai sekin jollain tavalla pitää paikkansa, mutta en elättele toiveita maailmanrauhasta.
Autoa en tuonut kummaltakaan reissulta, joten ei se rahakaan ollut se motiivi. Kyllähän korkeampi palkka helpottaa elämää, mutta olisin minä sinne lähtenut vaikka rahaa ei olisikaan tullut kuin se sama minkä normitöistä...

Mistä moinen mielenkiinto ja kysely?? 

[miranda]

Rauhaa turvasin 99-00 Libanonissa.

Samana aikana toimii myös munkin avomieheni siellä... _{viestipuolella}

[Jartsa]

Viestimiehet, nuo miehistä hienoimmat!!  Kerro terveisiä nollan varaosakalifilta!

[Lua]

Mayan kanssa samaa mieltä. Ja tuosta kasvatuksesta, mulla on 3 pikkuveljeä, joista yksi on vapautettu terveydellisistä syistä, toinen kävi sivarin ja kolmas armeijan. Kaikki varmasti samoilla arvoilla kasvatettu, siitä huolimatta heistä on kasvanut ajattelevia ihmisiä, jotka luovat omat periaatteensa ja elämänkatsomuksensa. Samalla tavalla heitä on arvostettu vanhempien osalta, vaikka eri tien ovatkin valinneet/joutuneet valitsemaan maanpuolustuksen suhteen. Ja joskus tulevaisuudessa myös omat lapseni saavat tehdä kuinka haluavat, ilman painostusta vanhemmilta mennä inttiin. Jokaisen tulisi tehdä se omasta tahdostaan, ei perinteiden velvoittamana.

Tämä foorumi on ehkä hieman puolueellinen paikka armeijan suhteen, mutta en ymmärrä sen "ihannointia"  ??? Suomessa sen voi suorittaa hyvinkin lunkisti, ei se ole mikään kova ja kasvattava paikka välttämättä. Tietysti on hienoa, että meillä on sellainen, sitä en kiellä.

Hatunnosto  :respekt: :respekt:!!!

Ja toiveita on varmasti mullakin mahdollisia tulevia lapsiani kohtaan. Mutta että edellyttäisin että lapseni tekisivät jonkun valinnan minun mieleni mukaan...Noup, nevö.

[yama]

Monet täällä jotka ovat tosi jyrkästi ilmaisseet, että pojat käy armeijan piste ovat itselleen saaneet prinssin niin mun on pakko kysyä, jos poikanne joskus ilmoittaa, että hänellä on vahva oma vaakaumus eikä armeijan lähde niin koetteko tosiaan, että hän on huonompi ihminen/mies? Sillä tuntuu hurjalta että omat vanhemmat moisia paineita lapselle luo.

Mie luotan siihen että vakaumus muotoutuu kasvatuksessa.. eli koetan kasvattaa poikani niin että ei edes mieti "menisinkö armeijaan vai en? " tähän jos pystyn koen onnistuneeni edes jossain.. 

mielestäni ollaan itsenäisyyden puolesta taistelleille ikuisesti velkaa..ja tuohon vedoten armeija on käytävä.. no nyt joku voi avautua että onko sillä armeijalla enää nykypäivänä merkitystä..ja muuta sitä rataa.. mutta tämä on vain miun mielipiteeni ja vakaumukseni.. olen ehkä helvetin huono äiti ja kaikkea muutakin mahdollista mutta edellytän pojaltani armeijaan menoa!

Mie olen kyllä ihan samaa mieltä Tanlaan kanssa tästä. Mutta jos oma poikani, sinä päivänä kun armeija-aika koittaa, ei sinne lähdekään, en kyllä verkkareitani syö. Mutta poikani tuntien, ihan varmaan tulee kyllä armeijan käymään. Ja hyvä näin.
Omalla syntymäkotikunnallani sijaitsee sivarikeskus.  Tälläkin hetkellä työpaikallani on muutama sivari ja kyllä sitä touhua vaan yhä ihmettelen. 
Kyllä armeijalla nykypäivänäkin on suuri merkitys, voisin vaikka luennon tästä pitää! 

[miranda]

Yks asiaa on täällä ihan kokonaan unohdettu. Jos ei mee armeijaan se sulkee pois aika paljon tulevaisuudessakin. Amattivalinta pitäisi tehdäkin, mikä jos siheen tarvitaan armeija? Ja myöskin möhemmin työelämässä voi olla että armeija on hyötyä! Tiedän ainakin että johtajanpaikka on vaikeempi saada jos et ole käynyt armeijassa.

[Paso]

Yks asiaa on täällä ihan kokonaan unohdettu. Jos ei mee armeijaan se sulkee pois aika paljon tulevaisuudessakin. Amattivalinta pitäisi tehdäkin, mikä jos siheen tarvitaan armeija? Ja myöskin möhemmin työelämässä voi olla että armeija on hyötyä! Tiedän ainakin että johtajanpaikka on vaikeempi saada jos et ole käynyt armeijassa.

Ja yleensakin tyopaikka on suht'vaikea saada jos ei ole armeija kayty (toki poikkeuksiakin on). Vaikka virallisesti se ei miehilla saakaan olla tyonsaannin este niin tiedan varmuudella etta monessa paikassa tyonoton yhteydessa katsotaan onko armeija suoritettu vai ei ja yhta varmuudella vaikuttaa valintaan. Se onko intin jalkeen reservin miehistoa, alipaallystoa vai paallystoa on jo enemman hienosaatoa tyonhakuprosessissa.

[kasu]

En aio minäkään verkkareita syödä tulevaisuudessa, Mutta poikani koulutuksesta päätän minä ainakin näin ensimmäisellä 15 vuotiskaudella.

Valitsen asuinpaikan, koulun, teen kielivalinnat, harrastukset. Annan arvot elämään, päätän varhaiskasvatuksen elämänkatsomuksesta ja kaikki nämä vain ja ainoastaan jotta pojalla olisi parhaat mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa, olla vahva ihminen ja päättää oikein, itse. Olen siis äiti.

 Armeija myönteisyys on nyt sattuneesta syystä aika pinnalla ollut tässä viime vuosina. Ja tuolla linjalla mennään loppuun asti. Todellakin.

Neito saa tehdä valintansa ihan itse, koska on siihen varmasti riittävän lujatahtoinen. Siitä meneekö hän armeijaan saa hän päättää itse. Epäilen. Taitaa lähteä tyyö ulkomaille heti kun on päästötoikkari kainalossa. Näin toivon ja oletan.

Pojan kohdalla tiedän monen työmahdollisuuden sulkeutuvan mikäli armeija ei ole kunnialla suoritettu. Sitä ei voi kiistää. Sotilaspassista kun kysytään kopiota vähän joka käänteessä.

Mielestäni vanhemmilla on oikeus olettaa lapsiltaan hyvää käytöstä ja kunnioitusta vanhempien valintoja kohtaan, tarvittaessa niistä toki voidaan keskustella, mutta perusasiat, arvot on ehdottomat.

[zatu]

Voisin melkein sanoa, että järkytyin muutamista jyrkimmistä asenteista siviilipalvelusta (ja sen käyneitä) kohtaan. _{Mielipiteitä saa olla, mutta tällaisella julkisella foorumilla voisi tietysti hieman miettiä ilmaisutapaa.} Enkä uskalla edes kysyä, millaisia mielipiteitä herättävät esim. homoseksuaalisesti suuntautuneet siviilipalvelusmiehet.

Minussa aihe ei herätä suuria intohimoja. Enintään siinä mielessä, että äärimmäisyyksiin menevä armeijan ja sotilaiden (yms.) ihailu tuntuu itselleni kovin, kovin vieraalta. Mielestäni on aivan jokaisen oma valinta, suorittaako asepalveluksen vaiko ei. En mene sen perusteella ketään huonommaksi ajattelemaan. Pikemminkin niin, että kunnioitan ihmisiä, jotka toimivat oman vakaumuksensa mukaan, _{mikäli tekevät sen toisia loukkaamatta tai vahingoittamatta.}

Pojan kohdalla tiedän monen työmahdollisuuden sulkeutuvan mikäli armeija ei ole kunnialla suoritettu. Sitä ei voi kiistää. Sotilaspassista kun kysytään kopiota vähän joka käänteessä.

Tämä on hyvä pointti armeijan puolesta. _{Tosin tässäkin voisi kysyä, että miksi ihmeessä, mutta sehän ei asiaan ainakaan lyhyellä tähtäimellä vaikuta.}

Mun poika on suorittanut sivarin 

 :respekt: tästä merkinnästä tässä ketjussa.