Yleensä kai miehet suhtautuvat aika huumorilla näihin ramboihin, minä ainakin kuulin tälläisiä juttuja joskus. Yksi mikä on ollut minusta vaikea ajatus on se, että osa miehistä (aika iso) ei suhtaudu paikallisiin ihmisiin yhtävertaisina ihmisinä, vaan ylimielisesti, ihan kuin se, että on sattunut syntymään Suomessa tekisi heistä jotenkin parempia. Koska jos olet elänyt jossain vaikutuspiirissä, niin ethän voi osata muulla tavalla toimia tai suhtautua asioihin. Varmasti ajatusmaailmaansa paikalliset ihmisetkin joidenkin asioiden suhteen ajan kanssa muuttavat, mutta se vaatisi sellaisen arvostavan kohtelun, koska rauhanturvaaminen on kuitenkin tietyssä mielessä (melko vahvassakin) humanitääristä työtä, niin humaanisti asioihin pitäisi suhtautua, tai jollei edes tiedä mitä se tarkoittaa, niin pitäisi ehkä kerrata koulutuksessa. Ei voi olettaa, että asiat paranisivat, jos paikalliset ihmiset kokevat, että heitä ei arvosteta ja kuunnella ja nähdä myös heidän näkökulmaansa. Vain siten voi onnistua voittamaan luottamuksen jne. Onneksi siellä on omat miehensä näihin hommiin, mutta toivoisi, että lähes kaikkien lähtijöiden oletettaisiin ajattelevan jokaisen ihmisen arvokkuutta, eikä puhuvan heistä halveksivasti.