Ollaan mietitty käytännön asioitakin. Vaikka vanhempani asuvat 50 km päässä niin varmasti tulevat apuun jos jotain erityistä tulee ja muutenkin varmasti auttelevat paljon. Äitini on luvannut ottaa lapsia viikonloppuisin hoitoon/kylään, että saan levätä. Ja tarvittaessa on myös lupautunut siivous avuksi.
Isäni auttaa varmasti jos talon kanssa tulee joku ongelma.
Mieheni isovanhemmat ovat luvanneet ottaa lapsia koulun jälkeen pari kertaa viikossa.
Appivanhemmistani en osaa sanoa avun kannalta koska välimme eivät ole kovin lämpimät, mutta on tässä muutakin tukiverkkoa.
Yksi kavereistani, yrittää edes ymmärtää tätä tilannetta vaikka ei ole itse kokenutkaan
, muut kaverit eivät edes yritä ymmärtää.
Poikani sain eilen avautumaan tuntemuksistaan ja häntä pelottaa vaikka onkin sanonut ettei haittaa vaikka isi lähtee
Lasten kanssa ollaan jo mietitty miten joulu vietetään jos isi ei tule jouluksi kotiin...