Yleiset > RT-jutut

Hakupaperit lähetetty: Kohta se voi olla menoa!

(1/6) > >>

Johanna T.:
Moi! Hienoa, että löysin tämän palstan Hesarin jutun perusteella. Meillä tilanne on nyt se, että mies laittaa tänään hakemuksen postiin ja sitten odotellaan. Miten nopeasti keskimäärin nuo lähdöt tulevat? Toivoisin, että mieluummin pian kuin että joutuu odottamaan epätietoisuudessa pitkään.

Olen ihan hyvällä mielellä. Tiedän, että mieheni on haaveillut asiasta pitkään. Minusta ei myöskään olisi seisomaan mieheni unelman edessä, vaan jos jotain elämässä haluaa tehdä, se pitää tehdä. Kyllä tässä on ollut joustoa molemmin puolin.

Meillä on kaksi lasta - 2 v ja 3,5 v. Tukiverkko on aika heikko ollut lasten vauva-aikoina, siksi minun ainoa vaatimukseni olikin, että minulla on mahdollisuus käyttää palkallista lastenhoitajaa kerran viikossa jos muita ei saa. Selvää on, että raskasta tulee välillä olemaan. Kuitenkin vaikea vielä kuvitella sitä "oikeaa tilannetta". Olen kuitenkin miettinyt valmiiksi "selviytymiskeinoja".

Miten usein teidän "lapselliset" miehenne ovat tulleet lomille? Vähän jännittää sekin, että mitä jos autoon tai taloon tulee jotain ongelmaa miehen poissaollessa. Mutta en kuitenkaan ole luonteeltani sormi suuhun jäävää tyyppiä, joten kaipa kaikesta selviää. Ja miten usein ja millä tavoin olette olleet yhteyksissä miehen kanssa? Ovatko kovin kiireisiä siellä kohdemaassa?

Tällaisia asioita pyörii päässä. Mielelläni otan vastaan kommentteja tai vinkkejä arkielämään, kun mies on pitkään poissa. Miten esim. kerrotte noin pienille lapsille, minne isä menee?

Johanna T.

IceQueen:

--- Lainaus käyttäjältä: Johanna T. - 27/02/2008, 11:12:39 --- Miten nopeasti keskimäärin nuo lähdöt tulevat? Toivoisin, että mieluummin pian kuin että joutuu odottamaan epätietoisuudessa pitkään.
--- Lainaus päättyy ---
Lähdössä voi mennä aikaa. Vuoden taitaa edelleen sitoumus olla voimssa, mikä tarkoittaa, ett voi vuoden päivät joutua odottamaan. Eikä välttämättä yhdellä hakemuksella/sitoumuskaudella edes pääse lähtemään, eli voi joutua kyllä vuosiakin odottelemaan.

Ja kaikkihan sinne ei edes pääse.


--- Lainaus käyttäjältä: Johanna T. - 27/02/2008, 11:12:39 ---Miten usein teidän "lapselliset" miehenne ovat tulleet lomille? Vähän jännittää sekin, että mitä jos autoon tai taloon tulee jotain ongelmaa miehen poissaollessa. Mutta en kuitenkaan ole luonteeltani sormi suuhun jäävää tyyppiä, joten kaipa kaikesta selviää. Ja miten usein ja millä tavoin olette olleet yhteyksissä miehen kanssa? Ovatko kovin kiireisiä siellä kohdemaassa?

--- Lainaus päättyy ---
Lomille tulo riippuu täysin siitä, minne lähtee. Kosovosta pääsee n. 4 viikon välein lomille halutessaan, mut esim. nyt alkavasta Tshadin operaatiosta tullaan ehkä kerran lomille koko 5kk sopimuskauden aikan, jos lainkaan.

Tuo "lapsellisuushan" ei vaikuta (valitettavasti...) lomille pääsyihin mitenkään, vaan samalla rytmillä lomaillaan kuin muutkin. Hieman pystyy lomaväleihin vaikuttamaan ainakin Kosovossa, jos haluaa tulle tiehämmin (eli n. 4 viikon välein) lomille ja lomailla vain viikon tai harvemmin lomille (n. 8-10 vko:n välein) ja lomailla sit 2 viikkoa.

Ja yhteydenpito riippuu myös täysin siitä, minne päin lähtee. Kosovoon voi ihan soitella omalla puhelimella ja netti toimii hyvin. Samoin Afganistanin suunnalle. Tshad taas on yhteydenpitomahdollisuuksien puitteissa vielä heikoissa kantimissa, eli tietoa ei ole, miten puhelimet tulee toimimaan ja miten netti.

Mä olen meidän lapsille (lähinnä nyt vanhemmalle) kertonut, että isi lähtee pitkälle töihin. Ollaan karttaakin kateltu, vaikkei hän nyt siitä mitään tajua. Mut oon ajatellut, et jos se jotenkin rauhottais. Nyt tämä eka viikko on ainakin sujunut ihan kivuttomasti, eikä poika oo oireillut mitenkään muuten, kuin kömpimällä joka yö viereen ja kysymällä et missä isi on. :) Ja isin paikalla on pakko saada nukkua aamuun asti, muuten tulee meteli.

anneaiti:
Meillä tähän lähtöön meni viitisen vuotta.  ;) Välissä mies haki ja välillä ei. Ja nyt sitten lähtö tuli. Eli kovin vakavissaan ei kannata tuon varaan mitään laskea.  :) Teillä voi toki mennä nopeamminkin.

Mutta lomat miehellä menee niin, että viisi viikkoa töissä ja viikko lomalla. Miehelle ja itsellekin voisi olla kivempi vähän pdempi väli ja sitten kahden viikon lomat. Mutta lapsille tuo olisi liikaa. Meidän lapset on nyt 4-v ja 2-v. Onha noilla ikävä, mutta ihan hyvin menee. Me puhutaan paljon isistä, kirjoitellaan kirjeitä ja soitellaan skypellä. Ja kun vanhemmalla lapsella iskee ikävä ja isi ei ole koneella, hän kirjoittelee isille skypen chatissa. Tai lähinnä lähettää hymiöitä.  ;D

Juttelin muuten yhden lastenpsykiatrin kanssa tuosta lsten ikävästä. Hän sanoi, että ikävästä on hyvä tuoda esiin positiiviset piirteet ja siitä pahasta pahasta olosta ei kannata vanhemman puhua liikaa. Siis lapsen pitää toki saada ilmaista tunteensa. Mutta jos vanhempi korostaa pahaa oloa, voi käydä niin, että lapsi ei pysty olemaan ilonen, koska pitäisi olla isää ikävä. Meillä puhutaan paljon tuosta ikävästä, mutta olen pyrkinyt kääntämään sen positiiviseksi. Aika usein piirretään ja maalataan isille ja lähetetään näitä tuotoksia isille. Ja lapset myös "kirjoittavat" kirjeitä. He siis sanelevat ja minä kirjoitan kiltisti, mitä sanotaan. Aika hassuja kirjeitä välillä. Ja tärkeä mantra koko perheelle on että " se, että on ikävä tarkoittaa, että rakastaa" Tätä tuo 2-vuotiaskin hokee.  :)

Mutta ei meidän koko elämä pyöri isin ympärillä kuitenkaan. Kivaa meillä on kolmestaankin ja minä viihdyn yksin ja kolmestaan lasten kanssa. Uskon, että minun hyvä olo heijastuu lapsiinkin. Yhteinen päätöshän tuo lähtö oli.

Kinttunen:
Mulla ei ole lapsia, mutta vastaanpa kuitenkin.  :)

Eli oma mies oli Libanonissa tammikuusta lokakuuhun 07. Uudelle reissulle lähdöstä oli aikaisemmin jo puhetta ja kun Libanonin operaatiota alettiin suunnittelemaan, mies päätti, että laittaa paperit. Kutsua ei kuitenkaan lokakuussa 06 reissuun tullut, mutta tammikuun 07 alussa tuli soitto, että paikka ois auki ja mies lähti lopulta reissuun 2 viikon varoitusajalla.  :)

Lomavälithän ei oo riippuvaisia tosiaan siitä, että onko lapsia vai ei. Meillä äijä kävi lomilla 2-8 viikon välein. Näin jälkikäteen tuntuu, että kamalan nopeasti hujahti 9 kuukautta.

Yhteyttä pidettiin päivittäin skypellä, messengerillä ja sähköpostit sinkoili kans tiuhaa tahtia suuntaa ja toiseen.

Näin meillä, tsemppiä jos reissuun lähtö tulee eteen.  :D

zatu:

--- Lainaus käyttäjältä: Johanna T. - 27/02/2008, 11:12:39 ---Meillä tilanne on nyt se, että mies laittaa tänään hakemuksen postiin ja sitten odotellaan. Miten nopeasti keskimäärin nuo lähdöt tulevat? Toivoisin, että mieluummin pian kuin että joutuu odottamaan epätietoisuudessa pitkään.

--- Lainaus päättyy ---

Meillä on ainakin mennyt niin, että keväällä laitettu hakemus on poikinut toimintavalmiussitoumuksen syksyksi (lokakuussa on sellainen tainnut postilaatikkoon tipahtaa). Sen jälkeen vasta kannattaa ruveta odottelemaan, tuleeko kutsua vai ei. :) Pelkällä hakemuksellahan ei voi olla varma, pääseekö edes reserviin.

Reissua sitten ollaankin odotettu tuon sitoumuksen jälkeen 3-6kk.

Ihan hyvä on tietty jo ennalta miettiä, mitä se reissu voi vaatia ja tuoda tullessaan. :)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu