Yleiset > RT-jutut

Pelottaako?

(1/38) > >>

zatu:
Jopa Hölkkärissä on ollut puhetta pelkäämisestä (vähänlaisesti, mutta kuitenkin. ;)), joten miksipä ei siis täällä, kun tuo ylenmääräinen machoilukaan ei ole tarpeen.;D Aika vähän käsitelty aihe noin kaiken kaikkiaan.

Eli: pelottaako/pelottiko ennen missiota tai sen aikana? Ja mikä pelotti? Pelkäättekö/pelkäsittekö miehenne puolesta (tai kenties itsenne tai parisuhteen puolesta)? (Tai huolestuttiko edes? ;))

IceQueen:
Joo. Pelotti. Pelotti jo ennen kuin mies ees lähti...

Eniten pelotti ennen lähtöä se, että miten meidän parisuhteemme kestää vuoden. Ja pelkäsin että miten pärjään täällä yksin. Mähän olin oikee supernössö silloin, mulla ollut kuin yks kaveri, joka tosin käänsi selkänsä melkein heti kun mies lähti. Onneks on tullut uusia ja paljon parempia kavereita! :) Pelkäsin siis, että olen täällä ihan yksin, ilman ketään, ja niinhän mä pitkään olinkin. Ennen kuin tuohon taituu:hun tutustuin alkuvuodesta '03. :) Siitä asti on ollut pelkkää noususuhdannetta 8)

Muutaman kerran itse rt-vuoden aikana pelkäsin että miehelle satuu jotain, vaikka silloin olikin rauhallista... Olihan siellä ollut pari sellaista tilannetta että ois voinu sattua tosi pahasti, jos joku ei ois ollu valppaana. :-X Niistä ei sen enempää, mutta nuo sai pelkäämään miehen hengen puolesta...

Tavallaan ei enää pelota miestä päästää. Tiedän, että kun kutsu miehelle tulee, niin meidän parisuhteemme on sillä hetkellä entinen parisuhde.

zatu:
Kuten myös pelotti. Nimenomaan ennen ekaa reissua. Ei ollut juuri mitään käsitystä rauhanturvaamisesta noin ylipäätään, ja ihan vain sananakin Bosnia oli pelottava. Hirvitti, että nyt se varmaan astuu siellä miinaan tai jotain. Jos kului vähän pidempään ilman mitään viestiä, tuli heti mieleen, että onko kaikki hyvin. (Vaikka sittenhän sieltä vasta yhteyttä oliskin otettu jos jotain olis sattunut.:P)

Parisuhteen puolesta en niinkään pelännyt. Kun joku tuttu lohdutti, että "kyllä te sen kestätte jos olette toisillenne tarkoitettu", otin sen lähinnä loukkauksena. Että miten nii ei kestäis. ??? ??? ??? Omasta pärjäämisestäni en ollut niin kovin varma, täällä päin oli niukasti kavereita ja koko elämäntilanne oli aika uusi, opiskelujen alottamiset ja systeemit.

Nyt sitten taas toisen reissun alussa olen tässä pariin kertaan miettinyt, että pitäiskö nyt olla huolissaan jostakin. (Ihan mistä tahansa ;).) Helpommin on mennyt, ikävä vaivaa, mutta muuten olen ottanut vähän rauhallisemmin. :)

Ja myötämielinen suhtautuminen uuteen reissuun muuten otti tämän viisi vuotta. :) Koita, Milla, saada sille ukolle järkeä päähän.

IceQueen:

--- Lainaus ---Kuten myös pelotti. Nimenomaan ennen ekaa reissua. Ei ollut juuri mitään käsitystä rauhanturvaamisesta noin ylipäätään, ja ihan vain sananakin Bosnia oli pelottava. Hirvitti, että nyt se varmaan astuu siellä miinaan tai jotain. Jos kului vähän pidempään ilman mitään viestiä, tuli heti mieleen, että onko kaikki hyvin. (Vaikka sittenhän sieltä vasta yhteyttä oliskin otettu jos jotain olis sattunut.:P)
--- Lainaus päättyy ---

Joo, kyllä Kosovo-paikkana pelotti... mielleyhteys oli ihan hirvee... mä kuvittelin että mies lähtee sotimaan :P ::) Tosiasiassahan homma oli päinvastoin. :) mut mistä sitä ois voinut tietää?? mediassa oli niin vähän juttua rauhanturvaajista, ja jos oli niin eipä sitä tullut seurattua ennen kuin mies oli jo koulutuksessa.

--- Lainaus ---
Ja myötämielinen suhtautuminen uuteen reissuun muuten otti tämän viisi vuotta. :) Koita, Milla, saada sille ukolle järkeä päähän.
--- Lainaus päättyy ---

No hyvä, että mä en oo ainut, joka vähän lyö hanttiin! :) Mä ennen kielsin, että ei ikinä uudestaan reissuun... nyt oon jo sen verran myöntynyt, et uudelle reissulle voi lähtee, kunhan oottaa ensin muutaman vuoden.

mies vaan itsepäisesti on lähdössä heti, kun kutsu käy, eli mahd. ens syksynä... On sitten kulunu jo jopa 1 v. kotiutumisesta.

zatu:

--- Lainaus ---
Joo, kyllä Kosovo-paikkana pelotti... mielleyhteys oli ihan hirvee... mä kuvittelin että mies lähtee sotimaan :P ::) Tosiasiassahan homma oli päinvastoin. :) mut mistä sitä ois voinut tietää?? mediassa oli niin vähän juttua rauhanturvaajista, ja jos oli niin eipä sitä tullut seurattua ennen kuin mies oli jo koulutuksessa.

--- Lainaus päättyy ---


Joo, sotimiseen mäkin yhdistin koko puuhan ensi alkuun. Mutt ei se kamalasti pelkoa hälventänyt, vaikka tietoa sitten hankki/sai. Aika paljon sai mies vakuutella että eihän täällä mitään, eikä silti ainakaan kovin nopeasti mieli rauhoittunut. (No, jälkeenpäin on tullut puheeksi pari tilannetta, jotka osotti, ettei mun huoli nyt täysin turhaa ollut. :P)

Kosovossa huolestuttaa lähinnä nyt liikenne. Että käyttäkää, pojat, turvavyötä!  :)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu