Uutiset: Tervetuloa Camp Kodin foorumille!

  • 06/12/2021, 00:21:57

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Kirjoittaja Aihe: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen  (Luettu 43744 kertaa)

Cat

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #10 : 22/06/2004, 16:37:36 »
Lainaus
Nyt kun noin kuukausi on kulunut miehen reissuun lähdöstä, on mun lähipiirissä alkanut tilanne normalisoitua tän asian suhteen. Tarkoitan, ettei rt-asia ole koko ajan pinnalla, eikä niin kamalasti kysellä, että millaista siellä nyt on (en pysty oikein sanomaan kun en ole itse ollut), ja mitä minä nyt sitten ajattelen jne.

Olin vanhempien luona käymässä ja tajusin, että taas on "normaalit" puheenaiheet käytössä. ;) Ja mun miehestäkin puhutaan taas muutenkin kuin rauhanturvaajana. Kaverit nyt ei ole vouhottanut alun perinkään. :)

Onko muut huomannut tällaista?



Oispa vaan meilläki rauhottunu ees vähän... välillä tuntuu että se vaan kiihtyy :-/

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #11 : 22/06/2004, 21:32:08 »
Lainaus



Oispa vaan meilläki rauhottunu ees vähän... välillä tuntuu että se vaan kiihtyy :-/


Eiköhän ne sillä vouhottamisella kuitenkin hyvää tarkoita. Onhan se ihan kiva, että osoitetaan kiinnostusta, mutta rajansa toki kaikella...  :)
-memento vivere-

Poissa Karlis

  • Koditar
  • Paatunut Koditar
  • *****
  • Viestejä: 1277
    • KFOR 10/03-10/04
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #12 : 22/06/2004, 22:10:32 »
Mies on ollut alhaalla kohta 9 kuukautta. Tähän mennessä kaikki on mennyt hyvin sukulaisten ja ystävien suhteen. Kaikki ovat ymmärtäneet tilanteen, että emme voi rynniä viikon aikana joka paikkaan. Nyt sitten miehen sisko on muuttamassa ja painostaa miestä kovasti muuttoavuksi. Olemme koko juhannuksen pois ja tulemme Espooseen vasta tiistaina. Käly ei ymmärrä ollenkaan, miksi mies ei voi tulla muutamaan edes tiistai-illaksi (lento alas on siis ke aamuna). Ei vaikka sanoin, että on pyykin pesut ja pakkaamiset ja muutenkin vielä juoksevia asioita tiistaille.

Sanoin tänään, että älä laske miehen varaan mitään. Ja töksäytin, että mitä sä multa näitä juttuja kyselet, kyllä  P osaa itsekin vastata.  >:( Ärsyttää! Lisäksi kun kyseisellä ihmisellä, josta pidän paljon, on ärsyttävä tapa yrittää syyllistää ihmisiä. Mulla ei ainakaan olis pokkaa, kun miettii kuinka paljon heidän 2-vuotiasta tyttöään olen hoitanut tämänkin talven ja kevään aikana.

Poissa Karlis

  • Koditar
  • Paatunut Koditar
  • *****
  • Viestejä: 1277
    • KFOR 10/03-10/04
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #13 : 11/07/2004, 12:05:13 »
Mä en onneksi tuollaisia huokauksia joudu ottamaan vastaan. Miehen vanhemmat saattavat soittaa mulle ja kysyä, että onko Panu kunnossa. Itsekin ovat asuneet levottomissa maissa ja tietävät, että turha asioiden pohtiminen ei auta mitään. Eli aika rauhassa saan olla.

minttukoo

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #14 : 14/07/2004, 00:30:58 »
Jonkin verran olen saanut huokauksia osakseni, varsinkin tämän edellisen välikohtauksen jälkeen. Puhelin soi ainaki 10 kertaa, siellä soitti sukulainen tai kaveri ja kyseli miten mies voi? Onko siis hengissä :o?
Muuten on suht rauhallisissa merkeissä, siis ilman isompia huokailuja, mennyt.

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #15 : 14/07/2004, 12:47:01 »
Lainaus

Niin että mites teillä muilla? Joudutteko "selittelemään" ?


No, mies oli juuri silloin lomalla, ettei kukaan niin kamalan huolissaan ollut. Mutta kyllä joku huomautti, että "on se hyvä, että nyt tulit lomalle, kun siellä ammutaan" tms. Niin kuin tästä lähtien kaikkia kohti siellä ammuttaisi.  :( Kyllä ainakin molempien vanhemmat huomasi (taas), että kriisialueella siellä ollaan...
-memento vivere-

Poissa Tara

  • Ylläpidon oikea käsi
  • "Tää yks viesti vielä..." - koditar
  • *****
  • Viestejä: 8125
  • Camp Koti KFOR 04/03-04/04, ISAF 08/07-08/08
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #16 : 14/07/2004, 15:58:12 »
Meillä miehen rt-reissusta ei juuri tehty mitään "outoa ja omituista" asiaa. Mieshän on nyt ollut jo kotiutuneenakin huhtikuusta asti.

Yksi asia mua tosin vaivaa vieläkin, joka tapahtui ihan rt-reissun ekoina päivinä.
Mies lähti matkaan pitkäperjantaina 2003. Eli pitkät ja yksinäiset pyhät oli mulla edessä ja ne pyhät olikin tuskaa ja kyyneliä. Lauantaina tai sunnuntaina näin äitiäni mökillä ja hän ensitöikseen kysyi, että miten miehelläni siellä alhaalla on mennyt, että on varmasti ollut outoa nukkua ekat yöt pois kotoa ja että kuinkahan hän jaksaa.
Mulle tuli siitä kysymyksestä todella paha olo ja itkua nieleksien vastasin jotain ja lähdin lenkille. Oma äiti kyselee ensimmäisenä miehen jaksamista! Eikä edes ottanut ollenkaan esille sitä, että mitenkähän mä täällä olen jaksanut aivan yksin tyhjässä kodissa ekat päivät, jotka on vielä pyhäpäiviä!
Tuota asiaa en kuitenkaan koskaan ottanut äidin kanssa puheeksi, koska ei hän muuten osoittanut mitään sellaisia taipumuksia, että olisi kysellyt miehestä, mutta ei musta.
Asia jäi ja oli vain tuo yksi kerta. Mutta silti se välillä nousee mieleen..

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #17 : 14/07/2004, 18:24:18 »
Lainaus

Mulle tuli siitä kysymyksestä todella paha olo ja itkua nieleksien vastasin jotain ja lähdin lenkille. Oma äiti kyselee ensimmäisenä miehen jaksamista! Eikä edes ottanut ollenkaan esille sitä, että mitenkähän mä täällä olen jaksanut aivan yksin tyhjässä kodissa ekat päivät, jotka on vielä pyhäpäiviä!


En muista mitään yksittäistä tapausta, mutta tällaista on itsellenikin tullut vastaan.  :( Juuri aluksi olisi varmaankin enemmän syytä olla huolissaan sen kotijoukkolaisen jaksamisesta, turvaajalla kun on paljon kaikkea uutta ja kenties kiinnostavaakin... Mutta ei kai se sitten tule kysyjälle mieleen.  ???
-memento vivere-

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #18 : 08/10/2004, 12:44:47 »
Mitenkäs teillä, joilla reissuunlähtö on vasta edessä. Miten lähipiiri on reagoinut?

Nyt kun alkaa olla kotiutuminen lähellä, ei ole meillä päin kaverit tai perhe enää suurempaa huomiota kiinnittänyt koko turvailuun... Kyllähän sen sitten huomaa, kun se sieltä kotio tulee.  ;D
-memento vivere-

tiitu

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #19 : 29/10/2004, 10:03:56 »
Nyt kun mies on lähtenyt, niin ei ole omat sukulaiseni asiaa edes sivunneet, kai ne pelkää, että luuhistun ;)

Muutama kaveri soitteli eilen, ja kyseli, että pärjäänkö. Ovat toki apunani jos sitä tarvitsen, mut tuli jo ennen lähtö ja keskiviikkona huomattua, ettei muut kuin itse tämän kokeneet osaa suhtautua (varsinkaan siihen lähtöstressiin)... Ne ei jotenkin ymmärrä mikä voi olla pielessä >:( Noita kommenteja toki on tullut, että jos suhde ton kestää, niin hyvä on, ja että oletko nyt aivan varma, että suhde kestää. No mistä hitosta sitä tietää, mut turha pelätä aaveita >:(. Sitä on vaan luotettava siihen, et kaikki järjestyy.

Ilman ystäviä, ja teitä kaikkia, olisi pari päivää olleet kamalia  :) Kiitos palstalle taidan tämän osoittaa..