Uutiset: Tervetuloa Camp Kodin foorumille!

  • 06/12/2021, 00:31:25

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Kirjoittaja Aihe: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen  (Luettu 43745 kertaa)

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« : 20/05/2004, 13:32:44 »
Tätäkin aihetta on sivuttu varmasti, mutt otetaanpa erikseen esille. Eli miten kaverit, perheenjäsenet ja sukulaiset on suhtautunut miehen reissuun? Vai onko rt-hommat otettu ihan normaalina asiana... ;)

-memento vivere-

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #1 : 20/05/2004, 14:06:53 »
Itse voisin aloittaa... Sekä anoppi että oma äitini ainakin pelästyivät tästä äkkilähdöstä. :o Anoppi muisti ensimmäiseksi uutiset Kosovon levottomuuksista, äitini taas huolestui minun pärjäämisestäni...

Kaverit on ollut sopivissa määrin kiinnostuneita, eikä onneksi  ole tullut vastaan sitä "voi kamalaa miten sä oikein kestät, eikö siellä oo vaarallista" -asennetta. Vaikka mies on Kosovossa, se ei tee minusta surkeaa raukkaa, jolta mies on livistänyt käsistä. ;D Ekalla reissulla monilla (myös minulla itselläni  ;) ;D ;D) oli välillä vaikeuksia ymmärtää, etten ollut mikään hallitsemattoman tilanteen "uhri". :P
-memento vivere-

minttukoo

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #2 : 20/05/2004, 15:35:51 »
Tästä aiheesta löytys juttua vaikka kuinka, mutta laitetaampa lyhyesti..
Kaverit kaikkos lähdön jälkeen (vaikka eipä ole kummosia kavereita ko jättävät yksin). Joulun jälkeen yhtäkkiä taas palasin mieliin.. Miehen kaverit piti minusta "huolen" alkutaipaleessa, joka oli kyllä mukavaa, huomas, että ne on siis ihan ok tyyppejä  ;D

Sukulaiset otti asian juuri tyylillä "voi kamalaa miten sie oikein kestät, eikö siellä oo vaarallista" ja kuukautta myöhemmin "jos suhde kestää tämän, niin se kestää kaikki" No joo, tokihan mie ja suhde kestetään eikä siellä ole vaarallista... vastasin tuhatsatamiljoonaakertaa!!!   >:(

Ja se mikä mua kaikkein eniten ärsytti kaikissa tutuissa, sukulaisissa, kavereissa oli, että alussa joka hetki kyseltiin, että "miltäs tuntuu ko mies lähti?" No eikö se nyt ole ihan itsestään selvää miltä se tuntuu!!!!!  >:( prkl...  :-/
Jossain vaiheessa en sitten enää jaksanu kaunistella ja kerroin kyllä oikeesti miltä tuntu.. ei ollu kaunista kuunneltavaa...  :)

Kisu

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #3 : 20/05/2004, 16:25:07 »
Meillä oli aika neutraali suhtautuminen sukulaisilla.. Lähinnä on ehkä pidetty enempi yhteyttä ku normaalisti. Ja erityisesti isä oli suurena apuna meidän muutossa. Äiti ollut puolestaan enempi taustatukena. Siskolikan mielestä asia oli "jaa" ja velipoika oli että "vähänkö hienoo". Pikkulikat on Jaria ikävöiny, mut ei sen kummempaa miltään suunnalta.

Ystäviltä taas on ollu sitä ihmettelyä, että kuinka jaksan semmoista. Mikäs siinä on jaksaessa.. Varsinki kun sai tuon vertaistukiasian kuntoon.  ;D

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #4 : 20/05/2004, 17:28:26 »
Lainaus


Ja se mikä mua kaikkein eniten ärsytti kaikissa tutuissa, sukulaisissa, kavereissa oli, että alussa joka hetki kyseltiin, että "miltäs tuntuu ko mies lähti?" No eikö se nyt ole ihan itsestään selvää miltä se tuntuu!!!!!  >:( prkl...  :-/
Jossain vaiheessa en sitten enää jaksanu kaunistella ja kerroin kyllä oikeesti miltä tuntu.. ei ollu kaunista kuunneltavaa...  :)


Ihan totta muuten! Multakin tossa on kyselty, että "miltä tuntuu, ja joko on ikävä?". >:( JOKO ON IKÄVÄ. Itkemäänkö sitten pitäis ruveta vai mitä? ??? Ja ekalla reissulla tuli vastaan just tätä "kyllä suhde kestää jos olette tarkoitettu toisillenne" -juttua, tarkoitus ehkä hyvä, mutta ärsytti v-sti.>:(

Eri asia tietysti on, kun läheiset ihmiset oikeasti kysyy (ja tarkoittaa sitä kanssa! :)) että miten pärjään. Äidin kanssa ollaan soiteltu normaalia enemmän, mutt ilman mitään vouhotusta tästä reissusta.
 
-memento vivere-

Kisu

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #5 : 21/05/2004, 20:09:37 »
Lainaus

Eri asia tietysti on, kun läheiset ihmiset oikeasti kysyy (ja tarkoittaa sitä kanssa! :)) että miten pärjään. Äidin kanssa ollaan soiteltu normaalia enemmän, mutt ilman mitään vouhotusta tästä reissusta.
 


Niin.. Ihan totta on, että asiat voidaan ilmaista niin tuhannella eri tavalla. On ihmisiä, jotka ihan oikeasti ovat huolissaan jaksamisesta ja sitten on niitä jotka keskenään lyövät vetoa eroamispvm:stä. :-/

Onneksi nuo oikeat ystävät tämmöisen vuoden aikana nopeasti löytyvät sieltä näennäisten ystävien seasta. Ja on noita uusiakin ystäviä ihan kiitettävästi saanut tämän vertaistuen piiristä. ;D

Poissa IceQueen

  • Ylläpito
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 31594
    • KFOR 02-03, EUBG 06-07, EUFOR TCHAD/RCA 02-06/08
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #6 : 21/05/2004, 21:03:09 »
Mun sukulaiset ja ystävät oli kyllä aika inhottavia koko rt-vuoden. :-/ Eipä juur tukea herunut...

Kun joskus sanoin vanhemmilleni, että minun on paha olla täällä yksin, niin totesivat vaan että itse oot paikkas valinnut.  ???

Kaverit käänsivät kaikki selkänsä, enkä heistä ole sen koommin kuullut. :(

Aika ikävä oli tuo rt-vuosi kaiken kaikkiaan... jos joku ois täällä päässä ees hieman tukenut, ois varmasti ollut helpompaa.
Ad astra per aspera!




Cat

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #7 : 26/05/2004, 13:14:28 »
No se surkuttelu on ainaki tullu tutuks! Ärh!! Äiten työkaverit varsinki jaksaa muistuttaa että miten se on surkeeta elämä kun mies läks maailmalle. Miusta taas kun se ei oo yhtään surkeeta. Äiti taas jaksaa huolehtia että mitä kuuluu, siis hyvässä mielessä. Se on ihana. Tän reilun kuukauden aikana meist on äiten kaa tullu kaverit. Isä on sitte taas oma lukunsa. Se lällättää kaikille tutuilleen että meilläpä onkin nyt perheessä kolme sotilasta! siis kun miun mies on maailmalla, pikkuveli on rajassa töissä ja toinen veli on armeijassa. Heh.
Omat ystävät on suhtautunu asiaan aika mukavasti, tyyliin, että Jee!! nyt on meillä bilepaikka. Ei se sitä juhlimista oo kuitenkaan ollu, ihan vaan tavallista jutustelua ja kahvittelua.

Janica

  • Vieras
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #8 : 27/05/2004, 08:28:28 »
Lainaus
Juu, parhaat versiot on sitä, että niin voi tyttörukkaa, isäs oli pois jo kun olit pieni, aina ne miehet lähtee luotas:-)
Ja et on hyvä, että riittää tekemistä, ettei "tarvii kotona yksikseen ikävöidä"!!!!Haloo!
No hitto, ei kai sitä varmaan ymmärrä kun toinen leski miltä tuntuu täällä olla;-), muut vaan yrittää ymmärtää.
Päällisin puolin se on sitä surkuttelua ja voivottelua kun on nyt tänne yksin jäänyt ja voivoi kun on kurjaa ja aijai kun kun nääs nääs.....
Kyllä välillä tekis mieli sanoa aika pahasti!


Ah, deja vu -ilmiö iski juuri!!!  ;D ;D ;D ;D

Mulla oli tuon lisäksi havaittavissa juuri tuota vedonlyöntiä eropäivästä joillakin tutuilla. Eivät sitä naamatusten tehneet, mutta selän takana kylläkin.  >:(

Viime kesänä siskon rippijuhlissa hänen puolensa tädit ja sedät (siis kyseessä siskopuoli virallisesti) katsoivat minua kuin halpaa makkaraa ja tuntuivat ajattelevan. että "on tyttö tullut äitiinsä kun ei miehestä kiinni osaa pitää... Kuitenkin juoksee kylillä kun mies on kunniakasta työtä tekemässä..." AAARRRRGGGH!  >:(

Mutta taas myöhemmin kesällä olleissa häissä ventovieras ihminen tuli sanomaan, että "oot sinä tyttö sisukas, kun nämä nykyajan nuoret ei tunnu kestävän edes pientä eroa, kun heti on suhde kriisissä ja täällä sinä tänään nättinä hymyilet selkä suorana ja saat olla miehestä ja itsestä ylpeä!"   :)
Muutenkin havaittavissa oli jopa pientä kunnioitusta siitä, että tulin ko. häihin yksin ja kerroin avoimesti, että toinen osapuoli on Kosovossa. Ei sillä, että yksin olisi kotona pitänyt itkeskellä, vaan että tuli ja näytti, että hittolainen, maailmassa on muutakin kuin yksi Kosovon keikka! :D

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Ystävien/sukulaisten suhtautuminen
« Vastaus #9 : 01/06/2004, 10:23:00 »
Nyt kun noin kuukausi on kulunut miehen reissuun lähdöstä, on mun lähipiirissä alkanut tilanne normalisoitua tän asian suhteen. Tarkoitan, ettei rt-asia ole koko ajan pinnalla, eikä niin kamalasti kysellä, että millaista siellä nyt on (en pysty oikein sanomaan kun en ole itse ollut), ja mitä minä nyt sitten ajattelen jne.

Olin vanhempien luona käymässä ja tajusin, että taas on "normaalit" puheenaiheet käytössä. ;) Ja mun miehestäkin puhutaan taas muutenkin kuin rauhanturvaajana. Kaverit nyt ei ole vouhottanut alun perinkään. :)

Onko muut huomannut tällaista?
-memento vivere-