Elämää kotiutumisen jälkeen - onko sitä edes?

[fionella]

Minun mies palaa 8.11 Kosovosta ja minulla on jo nyt kauhea stressi päällä

[IceQueen]

minulla on jo nyt kauhea stressi päällä

Mikäs sua stressaa siinä kotiutumisessa?

[rumin,mies syvästä etelästä]

Minun mies palaa 8.11 Kosovosta ja minulla on jo nyt kauhea stressi päällä

Kertoisitko mikä sinua stressaa?

[fionella]

Lähinnä stressaa se ettei mulla ole  tällä hetkellä voimia alkaa sopeutumaan mihinkään uuteen, saatikka sitten alkaa muuttumaan itse. Mies lähti, mie muutuin ja elämä muuttui, mies palaa mutta onko se todellisuudessa ymmärtänyt miten paljon minä olen muuttunut ja kuinka elämä täällä on muuttunut. Onko mies valmis sopeutumaan meidän muuttuneeseen elämään!?
Tästä on puhuttu mutta silti se vaan mietityttää...

[Pipsa]

Ihminen muuttuu ja elämä muuttuu, mutta jos rakkautta on niin se kantaa yli sen synkän virran. Nimimerkillä kokemusta on...

[IceQueen]

Ihminen muuttuu ja elämä muuttuu, mutta jos rakkautta on niin se kantaa yli sen synkän virran. Nimimerkillä kokemusta on...

No, joskus se pelkkä rakkaus ei riitä...

Mut fionellalle, et kannattaa antaa miehelle aikaa oppia taas tuntemaan sut uudelleen. Eihän se mies ole mitenkään voinut siellä etäällä ymmärtää sitä, miten paljon sä olet muuttunut. Mut niin on varmasti mieskin muuttunut. Aikaa ja kompromisseja, puolin ja toisin, tarvitsette, jotta yhteiselo lähtee uudelleen hyvin käyntiin.

Ja jos tuntuu, että sukset alkaa mennä ihan ristiin, niin menkää ihmeessä perheneuvolan tai kirkon järjestämään pariterapiaan!

[Pipsa]

No puhun nyt omasta kokemuksesta. Helppoa ei meillä kotiutuminen ollut. Mutta siitä selvittiin kuitenkin. Ja se ei olisi onnistunut ilman rakkautta.

[IceQueen]

Ja se ei olisi onnistunut ilman rakkautta.

Juu, eihän se ilman rakkautta onnistukkaan, mutta joskus voi tarvita "kättä pidempää" avuksi...

[fionella]

Luulen että mulla nuo ongemat on lähinnä loppuunpalamisesta johtuvia. Jos ihminen ei enää tunne oloa omassa kodissaan hyväksi ja lapsetkin alkaa tulla korvista ulos niin jossain on vika ja pahasti. Onneksi ei ole enää pitkä aika kun mies tulee kotiin, saattaa olla että tää kaikki jää vähäksi aikaa miehen hoteisiin ja minä lähden ansaitulle vapaalle!!
Mun mies on ainakin muuttunut itsekkäämmäksi reissussa ollessaan, on saanut ajatella vaan itseään. Luulen että se on mun miehelle suurin kompastuskivi kun harrastuksia pitää vähentää...

[merikki]

Meillä on lähtö vasta edessä (ylihuomenna) ja komennuksellakin pituutta vaivaiset 4,5 kk. Paluun jälkeen on piakkoin 20 v. hääpäivä. Mutta kyllä kotiutumisen jälkeisistä asioista on puhuttu paljon jo ennen lähtöä. Meillä on tietysti ikää ja erityisesti yhteistä eloa takana jo niin paljon, että tuskin kumpikaan kovin paljon muuttuu.

(Periaatteessa meillä todella mennään niin, että minä jätän miehen pitämään "vapaitaan"  - nuo lainausmerkit syntyvät siitä, että minä teen omiani. No olen minä salaa varautunut siihen, että tuokin on "vähän" väsynyt.)