Kuinkakohan kauan sitä jaksaa itseensä pettää, että kaupungissa muka on ihan hyvä asua, kun on palvelut ja kaikki ihan vieressä..
Olen sitä mieltä, että kaupungissa asumisessa on vahvat puolensa: palvelut lähellä (kaikki erikoisliikkeet, harrasteet, baarit...
), eikä tarvitse välttämättä autoa jne.
Mutta silti yleensä, kun tulee maalla käytyä, tulee pieni hinku asua myös jossain hevonkuusessa.
Tiedä sitten, kumpi parempi.
Mutta varsinaiseen betonihelvettityyppiseen asuinympäristöön minua ei saa! *puistatus*
Suru puserossa valmistellaan muuttoa Tampereelle Maaseuturakkaita kun molemmat ollaan, niin muutto johonki betonihelvettiin ei kyllä maistu
Eiköhän teille joku kiva paikka löydy.
Eihän kukaan pakota muuttamaan siihen harmaimpaan lähiöön. Esimerkiksi ystäväni asuu noin kolmen kilometrin päässä Treen keskustasta, kivalla pientaloalueella, ja bussipysäkki on pellon laidassa.