Nyt se sitten lähtee

[Anki]

Tsemppiä alkavalle rt-leskeydelle Hope! Nick-nimesi valinta kertoo jo siitä että olet tarpeeksi positiiivinen ihminen klarataaksesi tätä loistavasti

[Hope]

Kiitos tytöt aivan äärettömän paljon! Oikeesti. Tällä hetkellä just en osaa muuta sanoa...

[Taavuska]

Kiitos tytöt aivan äärettömän paljon! Oikeesti. Tällä hetkellä just en osaa muuta sanoa...

Tuo tunne on vielä itsellänikin niiiiin tuoreena muistissa. Mutta usko tai älä, nyt kun ensimmäisestä lähtöpäivästä on yli 4 kuukautta kulunut, niin kyllä se ihan tosissaan alkaa  helpottamaan.
Ai että, nyt kun ton ajan ihan tohon kirjoitti, niin en voi uskoa, että siitä lähdöstä on tosissaan jo niin kauan. Kohtahan se on jo elokuu ja tää on ohi!

Aina kun loma alkaa lähestymään ja sydänalassa alkaa väreillä silleen mukavasti, silloin aina tietää, että kyllä tää odottaminen ja muutamat kyyneleetkin on kaiken sen arvoista. Se on meinaan niin ihana tunne!!!  :love10:
Niinkun tanlaa joskus sanoi, jos ei lähde, ei voi palata!

Auringonpaistetta Hopelle! :sunny:

[IceQueen]

Huomenna on lähtö Afganistaniin... Mä täällä tietysti jo odottelen, koska saadaan jotain tietoa lomista...

Tsemppiä reissun alkutaipaleelle!

[Pikkunen]

Pitihän se tänne kirjautua, että saa vähän vertaistukea...
Mies lähti myös marraskuussa Kosovoon ja tuntuu ettei tähän koskaan totu
Tämä on tosin jo toinen kerta, mut silloin ku mies ensimmäisen kerran lähti oltiin tavattu muutama viikko ennen sitä, tilanne oli ihan eri kuin nyt monen vuoden yhdessä olon jälkeen... En osannut kuvitellakaan kuinka koville oottaa!

[fionella]

Pikkunen: Mulla otti oman ukkoni lähtö henkisesti tosi koville ja olin fyysisestikkin palaa ihan loppuun. Sit oli vaan pakko sanoa itselleen että tästä selviää kun moni muukin on selvinnyt. Hyvin olen nyt pärjännyt, ensimmäisen loman jälkeen olo korjaantui ja nyt voin jopa sanoa että olen onnellinen vaikka mies ei ole kotona. Minä itse tein sen virheen että jäin märehtimään ukkoni lähtöä ja annoin sen hallita liikaa elämääni ja oloani. Olen sanonut  jo että tähän voisi vaikka tottua
Meidän suhteelle reissu on tähän mennessä tehnyt pelkkää hyvää vaikka tökkinytkin on välillä pahasti. Olen itse ainakin saanut tukea ja olen oppinut ajattelemaan rt-aikaa ihan toisenlaisin miettein (vaikka edelleen se on meillä "kielletty" puheenaihe kun ukko on lomilla)

[Marika]

Pitihän se tänne kirjautua, että saa vähän vertaistukea...

Tervetuloa vain mukaan! Foorumilla kun roikut mukana, niin murheet unohtuu..  _{Täällä ei puolisoiden poissa-oloa ehditä murehtimaan...} 
Samassa marraskuun rotaatiossa lähti minunkin siippani Kosovon maille, joten uudessa elämäntilanteessa ollaan täälläkin. Kyllä se helpottaa, usko pois. Fionellan kanssa olen ihan samoilla linjoilla, että ensimmäisen loman ollessa takana, tilanne helpotti ja tähän vois vaikka tottua... 

[Pikkunen]

Eka loma on meilläkin ollut takana ja uutta odottelen jo innolla
Mulla on vielä sellainenkin tilanne, että opiskelujeni jälkeen jäin mieheni "takia" tänne opiskelukaupunkiin ja lähes kaikki opiskeluaikaiset ystäväni muuttivat kukin minnekin... Ja nyt mieheniki lähti hetkeks pois. Tukijoukkoni, perhe ja ystävät asuvat toisessa kaupungissa. Väillä siis melko yksinäinen olo täällä. On mulla onneksi työ ja muutama hyvä ystävä täällä...
Niin, ja onnekseni täällä huomaa, etten olekaan yksin tämän asian kanssa:)

[Sini]

Tänään tuli soitto! Äkkilähdöllä Kosovoon. Eli täällä ollaan ja pysytään.
Onkin vasta kolmas äkkilähtö.

[Sini]

Köksään!