On niissä keskiviikoissa se hyväkin puoli... Niitä odottaa aina perhoset vatsassa
Mulla alkaa se täpinä viikkoa ennen ja tulopäivänä se on ihan järjetön
Itsellä kaikki paha olo, ikävä ja itkut unohtuu siinä vaiheessa, kun mies astuu ovesta sisälle :Lovetus: Ei sitä kuuden viikon eroa edes muista siinä vaiheessa, kun saa upottaa itsensä Papan syleilyyn :love3:
Joka kerta se eroaminen sattuu, mutta loppua kohden helpottaa tieto siitä, että kohta se rakas on kotona lopullisesti. Ehkä siksi itse ainakin olen kokenut nämä viimeisimmät lähdöt pahimpina, kotiutuminen on niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana
Nessuja, suklaata, viltti, siinä lääkkeet pahimpaan
Joskus saa ja pitääkin purkaa pahaa oloa, uskokaa tai älkää perinaisellisella itkulla on ihmeitä tekevä vaikutus
Minä ainakin nauran jälkikäteen omalle itkukohtaukselleni, joka helpottaa kummasti pahaa oloa ja ikävää
Ja tänne vaan purkamaan tunteita, täältä ainakin löytyy samoin tuntevia
Ja toistan itseäni taas, mutta tää on minusta tärkeää: Muistakaa, että sillä miehelläkin voi olla paha olla... Koti-ikävä siellä tulee. Kunnioittakaa toistenne tunteita ja antakaa ymmärrystä sille toisenkin pahalle ololle ja lanalle.