Nyt se sitten lähtee

[IceQueen]

jussi on siellä talousvastaavissa, elikkäs jos kultusi potee ruokamyrkytystä reissun jälkeen, niin voit avautua tähän suuntaan

Hehehee! Pitää pitää mielessä!

[susakaro]

En oikein tiedä minnekkö osastolle voivottelisin mutta kirjoitanpa tänne, nyt se nimittäin (taas) lähti. Mieheni meinaan. Taas pakkauksen aikainen ahdistus ja junalle vienti. Ahdistaa. T sai uuden työpaikan ja se tarkoittaa määrittelemättömiä aikoja poissa kotoa. ensimmäinen viikko on kai viikko maanantaista perjantaihin. toivon niin koska ei jaksaisi enää miehen kokoaikaista poissaoloa  

Ehkä siirryn tuonne osastolle "yksinäisyyden puuskaa ja lanaa..."  :-/

[IceQueen]

En oikein tiedä minnekkö osastolle voivottelisin mutta kirjoitanpa tänne, nyt se nimittäin (taas) lähti. Mieheni meinaan. Taas pakkauksen aikainen ahdistus ja junalle vienti. Ahdistaa. T sai uuden työpaikan ja se tarkoittaa määrittelemättömiä aikoja poissa kotoa. ensimmäinen viikko on kai viikko maanantaista perjantaihin. toivon niin koska ei jaksaisi enää miehen kokoaikaista poissaoloa  

Ehkä siirryn tuonne osastolle "yksinäisyyden puuskaa ja lanaa..."  :-/

Sä et sitten kauhean kauaa saanut miestä pitää kotona. :-/ Ikäviä nuo reissuhommat.

Ei muuta kuin tsemppiä!!  

[susakaro]

Sä et sitten kauhean kauaa saanut miestä pitää kotona. :-/ Ikäviä nuo reissuhommat.

Ei muuta kuin tsemppiä!!  

Kiitos
kyllä se kai tästä lähtee kunhan saa ekan illan lusittua.
ainahan tässä ollaan pärjätty. ahdistaa vaan et miksi mun pitää aina olla se joka jää kotiin odottamaan...?  

[Anki]

En tiedä kuuluuko tämä tähän osioon mutta pakko saada kirjoitella johonkin....

Vein justiin miehen laivalle (kun täältä saaresta on niin pitkä matka Helsinkiin pitää lähteä jo edellisenä päivänä), ja olo on tosisurkea, mutta niin oli miehelläkin

N.1/3 osa missiosta on lusittu, mutta tuntuu siltä että tämä meidän ikävä ei helpotu yhtään. tuntuu entistä pahemmalta vaan joka kerta kun loma loppuu

Eikä varmaan auta että olen uusi tällä paikkakunnalla ja kaverit ja perhe on monen sadan kilsan pääss....

[anneholmberg]

N.1/3 osa missiosta on lusittu, mutta tuntuu siltä että tämä meidän ikävä ei helpotu yhtään. tuntuu entistä pahemmalta vaan joka kerta kun loma loppuu

Eihän se ikävä mihinkään katoa, vaan aina sitä toista on vaan ikävä ja se konkretisoituu siinä lähdön ja pakkaamisen hetkellä  

Eikä varmaan auta että olen uusi tällä paikkakunnalla ja kaverit ja perhe on monen sadan kilsan pääss....

Joo ei helpota toi. Jos yhtään siitä on apua niin oon ymmärtänyt et monella meistä on oma perhe kaukana, joka tietenkin tekee elämästä vielä rankemman. (omani on lahden toisella puolella  :-/) Onneksi on puhelimet ja sähköpostit keksitty niin voi pitää yhteyttä sillä tavalla. Oikein paljon voimahaleja sulle Anki ja kyllä se elämä vielä voittaa....mutta toki saa lanata myös välillä.

[Anki]

Kiitos lohduttavista sanoista Anne!
On ainakin pieni lohtu saada keskustella täällä, en ymmärrä miten aikaisemmin pärjäsin ilman tätä palstaa...

Mullakin on perhe ja kaverit pienen lätäkön toisella puolella kun täällä Ahvenanmaalla asustellaan...
Minulla on vain vuoden määrä-aikainen työsuhde täällä, joten ois tarkoitus palata mantereelle viimeistään joulukuussa, joten en ehkä olekaan niin lujaa panostanut siihen että löytäisin uusia kavereita täältä (kun niitä kuitenkin hädin tuskin ehtisi oppia tuntemaan).
Ja töiss kun ei ole kuin paljon vanhempia ihmisiä jolla on jo melkein aikuisia lapsia...(ei siinä mitään pahaa, mutta niillä on jo niin "oma" elämä täällä että turhaa yrittääkään saada kavereita niitten joukosta)
No kai tää lana sitten taas hetken päästä menee ohi....

[mami]

olo on tosisurkea, mutta niin oli miehelläkin

Eikä varmaan auta että olen uusi tällä paikkakunnalla ja kaverit ja perhe on monen sadan kilsan pääss....

Ikävä...Eput soimaan ja vollottamaan   
Jaksamista kaikille


Niin tyhjä taas kun olet pois tää talo on
Ovi haassa olla vain pois valo on
Me talon kanssa kuunnellaan kun sade lyö ikkunaan
Voi kuinka me sinua kaivataan

Mä itkin vähän ku tiskasin ja lakaisin
Mä tahdon tähän taloon sinut takaisin
Kun yksin sänkyyni kömmin talo naristi nurkkiaan
Voi kuinka me sinua kaivataan

Kuuletko tuulen riehuvan
Vastusta vailla ärtyneen
Kuuletko meren kiehuvan
Hetkellä illan hämärtyneen

Entä kuuletko keskeltä kaipuun hiljaisen
Kun nimesi kiljaisen

Minä onneton sinun tyynyliinaasi haistelin
Turhaan murhetta vastaan taistelin
Ja taas kyynelten seitsemän meren taakse mua laivataan
Voi kuinka me sinua kaivataan

Kuuletko tuulten riehuvan
Maailman merten kiehuvan
Kuuletko tähtien hyminää
Maailman akselin ryminää

Entä kuuletko keskeltä yön hiljaisen
Kun nimesi kiljaisen

[Anki]

Kyllä täss varmaan kyyneleet tulee valumaan muutamana iltana ennen kuin taas tottuu yksinoloon, mutta Eppuja (enkä muutakaan surullista musaa) en edes pysty kuuntelemaan, lisäisi vaan sitä tuskaa

Koskahan minusta tuli tällainen itkupilli, mä kun luulin olevani kovasti itsenäinen mimmi ???

[myy79]

Kyllä täss varmaan kyyneleet tulee valumaan muutamana iltana ennen kuin taas tottuu yksinoloon, mutta Eppuja (enkä muutakaan surullista musaa) en edes pysty kuuntelemaan, lisäisi vaan sitä tuskaa

Koskahan minusta tuli tällainen itkupilli, mä kun luulin olevani kovasti itsenäinen mimmi ???

Et sinä ainoa ole.. kyllä sitä monta itkua on itketty, kun kaverit on monen sadan kilsan päässä ja suku myös.  eikä oo vielä vajaassa vuodessakaan oppinut toisen lähtöön, tuskaisemmaks se mullaki meni kerta kerran jälkeen..  :-/

kyllä sitä viimeksi eilen illalla tuli itkettyä,ku hillitön ikävä tuli, vaikka viikon päästä jo oman murun näkeekin.. tosin sitten tulee se 8vk väli..   en tiedä, minkähänlaisissa tunnelmissa sitä miehen viimeselle jaksolle lähettää?? hyvin tuskaisissa ku vielä lähtee, vai lohdullisissa,että nyt se lähti vain palatakseen sitten lopullisesti..  

mutta tsemppiä sinne saarelle, on sinulla meidät täällä foorumilla..