Camp Koti
Yleiset => RT-jutut => Aiheen aloitti: zatu - 16/05/2004, 20:52:41
-
Joskus silloin tällöin on tullut mietittyä, ihan hypoteettisesti, että jos vain mahdollisuus olisi, niin hakisiko sitä itsekin rt-hommiin. Ei ole varusnaispalvelusta suoritettuna, että on helppo miettiä, kun ei ne kuitenkaan sinne huolisi. ;) Mutta JOS olisi käynyt armeijan... (Onko muuten kukaan täällä käynyt?)
Ihan mielenkiintoinen ja varteenotettava mahdollisuus työskennellä ulkomailla, ja säästöjäkin saisi kertymään..:D Joskus on vain melkein harmittanut, ( kun ei tullut opiskelijavaihtoonkaan lähdettyä), että "kaikki muut" tarttuu tilaisuuksiin ja minä en koskaan. ;) Että ymmärrän kyllä halun lähteä rauhanturvaajaksi (ainakin siinä tapauksessa, että tämä hinku ei ohita/ylitä sitten kaikkea muuta ;D)
Toisaalta, käsittääkseni suhtautuminen rauhanturvaajanaisiin ei ainakaan aivan aina ole kovin positiivista. Olen kuullut, että jotkut miehet pitävät kauniimpaa sukupuolta häiritsevänä tekijänä, miehet saattavat vaikka hankkia itselleen ongelmia ruikuttamalla parin kaljan jälkeen naisten ovien takana.. (Mutta eikö silloin juuri mies ole se, joka aiheuttaa niitä ongelmia?!! >:()
Niin, että lähtisittekö itse? Tai riittäisikö kiinnostusta lähteä miehen mukaan? (Niin kuin Pike on tehnyt.:))
-
hmmm... vähän kaksipiippuinen juttu...
Yhteen aikaan (siis ennenkuin naisilla oli pakollinen tuo asepalvelus) olin kovastikin lähdössä, mutta sitten se jäi. Lisäksi (niinkuin monet vanhoista rt-leskistä muistavatkin varmaan) oli miehen reissun alkuaikoina minulla todella palavana halu myös samankaltaisiin hommiin..
Kuitenkin nykyään tiedän, että jos lähtisin (ja ehkäpä joskus todellakin lähden), lähtisin SPR delegaattina sh:ksi kenttäsairaalaan oikealle katastrofialueelle.
Se ehkä on vain turha ja toteutumaton haave, mutta kun jokaisella ihmisellä niitä haaveita täytyy olla.
Haaveen toteuttamiseksi teen kuitenkin tällä hetkellä koko ajan töitä hankkien mahdollisimman laajaa ammatillista osaamista ja yritän siinä sivussa kasvaa hieman ihmisenäkin fiksummaksi ja kypsemmäksi. hakupaperit koulutukseenkin olisi tulostettuna ja jopa osittain täytettynäkin. Miehen tuki on myös 100%, vaikka nuo ei niin rahakkaita hommia olekaan. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että koska hän sai toteuttaa omia unelmiaan, saan minäkin toteuttaa omiani. Varsinkin kun elämäntilannekin sen vielä sallisi.
Eli vaikeamman jäleksi taisi tulla vastaus: Lähtisin, mutta en miksikään rauhanturvaajaksi, vaan oikeaksi sairaanhoitajaksi.
-
Noh tuota... kehtaako myöntää... ;D
Pikkusiskon kanssa tehtiin tuossa muutama viikko sitten päätös, että vuonna 2006 lähdetään yhdessä armeijaan... tai jos mulla kunto piisaa jo 2005 niin silloin jo haen...
Ja valmareihin... eli sitten rt-hommiin jos läpi pääsen... ja mähän meen vaikka läpi harmaan kiven, eli jos pääsen armeijaan niin sitten kans meen armeijan läpi ja lähden rt-hommiin.
-
En VARMASTI ikinä lähtis johonkin Kosovoon :P
Joskus tosin ammatinvalintatesti suositteli mulle ensisijaisesti upseerin uraa, mutta ei noi armeijahommat oikeen oo se "juttu"(ja tuskinpa minua edes huolittaiskaan sinne, nyyh...). En kyllä ole ajatellut että naiset olis huonommin soveltuvia armeijahommaan, päin vastoin, uskon että kyllä naiset hoitaa hommat paljon professionaalisemmin kun suurin osa miehistä ever! (niin että IceQueenille tsemppiä unelmien saavuttamiseen!!! ;))
Mutta ehkä enemmin toi minun negatiivisuus johtuu just tuosta kohteesta, ulkomailla oon nimittäin asunu pariinkin otteeseen, työskennellen ja opiskellen. Elättelen yhä tosin toivetta että pääsisin asumaan kanadaan...huoh... toivottavasti vielä toteutuu!
-
tjoo siis mie edelleen mietin sitä armeijaan menoa mutta kun kunto on todella huono...
Ja valmareihinhan sitä sitten tottakai tulis lähdettyy ja siitä sitten rt-hommiin :P
Senpä takia toisaalta oli niin helppo sulattaa tuo miehen reissu kun ittekin hinkuun ulkomaille....
Ja jotenki tän vuoden aikana se halu lähtee vielä kasvoi... Mutta en oo edelleenkää poissulkenu vaihtoehtoo.. ja siinähän sais mies olla koti-isänä :P mitähän siitäkin sitten tulis...
Mut toisaalta luulen että pää sekois sielllä satojen miesten keskellä ;D ;D ;D
Mut pitäs kyllä aika raaka kuntokuuri alottaa äkkiä niin sitten ehkä jo kevään kutsuntoihin vois mennä....
Laitetaan harkintaan ;)
-
(ja tuskinpa minua edes huolittaiskaan sinne, nyyh...).
Sama juttu... tosin rehellisesti sanottuna lähden mielummin ulkomaille opiskelemaan omaa alaa. Ja sen aion myös toteuttaa (ja ottaa miehen mukaan ;))
-
tjoo siis mie edelleen mietin sitä armeijaan menoa mutta kun kunto on todella huono...
Ja valmareihinhan sitä sitten tottakai tulis lähdettyy ja siitä sitten rt-hommiin :P
Senpä takia toisaalta oli niin helppo sulattaa tuo miehen reissu kun ittekin hinkuun ulkomaille....
Ja jotenki tän vuoden aikana se halu lähtee vielä kasvoi... Mutta en oo edelleenkää poissulkenu vaihtoehtoo.. ja siinähän sais mies olla koti-isänä :P mitähän siitäkin sitten tulis...
Mut toisaalta luulen että pää sekois sielllä satojen miesten keskellä ;D ;D ;D
Mut pitäs kyllä aika raaka kuntokuuri alottaa äkkiä niin sitten ehkä jo kevään kutsuntoihin vois mennä....
Laitetaan harkintaan ;)
taituu: sulle tulee pian kiire... alkaa ikä tuleen vastaan... Ens vuonna viel kerkiit. 1.2. menessä pitää olla hakemukset jätettynä.
Mullakin ottais tällä hetkellä kunto vastaan, siks oonkin aatellu ruveta kuntoileen! ;) On tässä viel melkein pari vuotta aika tuohon 2006 vuoteen! ;)
-
hmm eiks ikäraja hakiessa oo 28 :P
elikkäs ku miulla se tulee vasta sillo marraskuussa ;) elikkäs kerkeen vielä syksyn lähtöön elikkäs heinäkuun kutsuntoihin :D
tai sitten jos jätän paperit jo nyt syksyllä ja niihin kevään kutsuntoihin ;)
Ei tässä mikää kiire vielä oo.... 8)
-
hmm eiks ikäraja hakiessa oo 28 :P
elikkäs ku miulla se tulee vasta sillo marraskuussa ;) elikkäs kerkeen vielä syksyn lähtöön elikkäs heinäkuun kutsuntoihin :D
tai sitten jos jätän paperit jo nyt syksyllä ja niihin kevään kutsuntoihin ;)
Ei tässä mikää kiire vielä oo.... 8)
Nyt siis puhun valmareihin hakemisesta... Sorpa, ei oo kutsuntoja! :) Sä haet valmareihin, eli pitää se hakemus jättää 1.2. mennessä, ja sitten ne kutsuu testeihin joskus huhtikuussa... Valmarit alkaa aina heinäkuussa...
Mut enivei, kerkeet juu viel 2006.
-
Mulle asia ei oo enää ajankohtaista (iän puolesta).
Aikanaan nuorna likkana jos naiset ois päässy armeijaan niin olisin menny. Ihan uhmalla. 8) Tosin sittemmin kun tutustuin tuliaseiden voimaan ja vaikutukseen (pistooliammuntaa ja pari hutia...) niin aloin miettiä vähän tarkemmin. Silti oisin luultavasti menny.
Näin jälkikäteen aatellen, jos inttiin olisin menny niin todennäköisesti oisin löytäny itseni jostain Libanonista tai vastaavasta paikasta rauhanturvaajana. (ehkä samalla keikalla nykyisen kullan kanssa ;D)
-
Näin jälkikäteen aatellen, jos inttiin olisin menny niin todennäköisesti oisin löytäny itseni jostain Libanonista tai vastaavasta paikasta rauhanturvaajana. (ehkä samalla keikalla nykyisen kullan kanssa ;D)
Tota just kirottiin mieheni kanssa, kun pariskuntia ei laiteta samaan missioon... :P Eli jos mä käyn armeijan ja haluun lähtee reissuun niin pitää salata se, että ollaan yhdessä, jos meinataan samaan reissuun päästä...
-
Tota just kirottiin mieheni kanssa, kun pariskuntia ei laiteta samaan missioon... :P Eli jos mä käyn armeijan ja haluun lähtee reissuun niin pitää salata se, että ollaan yhdessä, jos meinataan samaan reissuun päästä...
Eikös tuohon kohtaan ole suunnittelilla muutosta?
Että saisivat vielä kaksionkin majapaikakseen ainakin joissain kohteissa...
-
Minähän olen jo aika reippaasti maailmaa nähnyt ja paljon kokenut ikääni nähden, että sinänsä haluaisi kerrankin elää normaalia elämää ja asettua aloilleen.
Takana on sukulaisten luo muutto vuodeksi 12-vuotiaana, muuttoja pitkin suomea, vaihto-oppilasvuosi... Lisäksi hieman hankaluuksia oman perheen sisällä ikävuosina 13-18. Nyt ei enää jaksa jatkuvaa touhua enää niin. (TOSI vanhahan minä oonkin, heh! ;) )
Mutta jos inttiä ei tarvitsisi käydä niin mikä jottei? Kuitenkin olen reissaamiseen tottunut, en ole sellainen persoona, joka vähästä hätkähtää, ja sisua on joskus enemmän kuin tarpeeksi! ;D
-
Siviilipuolen hommista olen haaveillut useinkin ja taitaa ne paprut olla laatikossa vieläkin. ;) Ja ehkä silloin, kun exä oli joukoissa, oli tosi kiinnostunut aiheesta ja saattoi ehkä joskus miettiä rauhanturvapalvelusta vaihtoehtona... (Tuskin minua olisi huolittu.)
Enemmän kuitenkin kiinnostaa oman alan työ ulkomailla jossakin sopivassa vaiheessa koko perheen voimin. Haaveillahan saa aina. 8)
Joskus pikkutyttönä olisin halunnut lähteä lähetystyöhön. :)
-
Noh tuota... kehtaako myöntää... ;D
Pikkusiskon kanssa tehtiin tuossa muutama viikko sitten päätös, että vuonna 2006 lähdetään yhdessä armeijaan... tai jos mulla kunto piisaa jo 2005 niin silloin jo haen...
Ja valmareihin... eli sitten rt-hommiin jos läpi pääsen... ja mähän meen vaikka läpi harmaan kiven, eli jos pääsen armeijaan niin sitten kans meen armeijan läpi ja lähden rt-hommiin.
;D ;D ;D ;D ;D Ihan hieno juttu!
Siitä vain samalla mitalla miehille(/miehelle) takaisin! (Ja kenenkäs veri sitten saastuis?:o ;))Pitäisköhän munkin harkita.. Tosin, armeija ei välttämättä olis mun paikka, kun kaikki pakot ja käskyt on aina tuottanu pieniä vaikeuksia. ;) Mutt kunto olis tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. :D Tosin, ikä taitaa tulla kohta vastaan..
-
Käsitykseni muuttui täysin omana dependant vuotena Israelissa, missä näin läheltä rt-naisten elämää. Ei se aina ole mitenkään imartelevaa, kun vastakkaisen sukupuolen palvelustoverit kännipäissään haluaisivat tyydyttää tarpeitaan ja kuvittelevat, että tottakai sitä naisetkin haluavat... ja narttu olet vaikket annakaan... ei ole helppoa heilläkään. :(
Niin.. herkästi täällä kotonakin saattoi (huonona päivänä) tuomita kaikki rtnaiset siksi tietyntyyppisiksi naisiksi, vaikka suurin osa heistä ihan ok tyyppejä, jotka todellakin menevät töitä sinne tekemään, eikä toisten miehiä iskemään. Ja jos jonkun mies on iskettävissä tai jopa aloitteentekijänä, niin ei miun mielestä pelkkää naista voi syyttää siinä tapauksessa.
-
Tuon alleviivaan ihan tavallisessa arjessakin. Mielestäni on turhaa syyttää ns. kolmatta osapuolta pieleen menneestä suhteesta. Uskon itse siihen, ettei kunnossa olevaan parisuhteeseen voi tunkeutua kukaan pariskunnan väliin ellei sitä rakoa jo ole siellä.
Kaikki me varmaan haluamme kohdallemme rakkautta ja arvostusta ja jos ei kotona homma pelaa, haetaan sitä sitten muualta.
Kyllä ne syyt aina siihen parisuhteen hajoamiseen on jossain muualla kuin 3. osapuolessa. tää kolmas osa puoli on vaan se seuraus... Omasta kokemuksesta. Mut joskus se kolmas osapuoli voi toimia tarpeellisena herätteenä, jos muuten on toiselle itsestäänselvyys... mut tää menee jo vähän eri palstan aiheeks. :)
-
Käsitykseni muuttui täysin omana dependant vuotena Israelissa, missä näin läheltä rt-naisten elämää. Ei se aina ole mitenkään imartelevaa, kun vastakkaisen sukupuolen palvelustoverit kännipäissään haluaisivat tyydyttää tarpeitaan ja kuvittelevat, että tottakai sitä naisetkin haluavat... ja narttu olet vaikket annakaan... ei ole helppoa heilläkään. :(
Joo samansuuntaista on kuultu... Että ehkä tarkemmin ajateltuna voisin haluta lähteä turvaamaan, jos olisin mies.;D Suuri osa (???) varmaan suhtautuu rt-naisiin asiallisesti, mutta kusipäitä löytyy aina.
-
No ei mua sais kirveelläkään rt-hommiin!! :)
Ulkomaille töihin ihan oman alan hommia tai sitten opiskelemaan voisin mielellään lähteä, ja päättänyt olen, että jos mies seuraavalle reissulle lähtee lähivuosina niin tämä tyttö lähtee ulkomaille kans. En jää yksikseen tänne toista vuotta oottamaan...
-
En lähtis. Ei oo ees armeija sillon aikoinaan houkuttanu, vaikka sukulaiset yritti sinne työntää.. ammattina ja työnä arvostan kovasti, mutta ite en sinne halua.
-
Intti on käytynä ja RT-hommistakin haaveilin ennen kuin mieheni tapasin!
Nyt en enää lähtis, toivottavasti lähdetään yhdessä joskus muuten vaan ulkomaille hommiin!
-
Jos OIKEASTI olisi mahdollisuus, en tiedä lähtisinkö. Vai jäisikö jossitteluksi. Luultavasti jäisi. ;)
-
Itse en pysty olemaan kunnolla erossa yhtä yötä pojasta saatika, että pitäisi olla viikkoja! :o
Sama täällä! Tyttö on elämän tärkein asia eikä kyllä ole koskaan aiemminkaan ollut mitään mielenkiintoa lähtee. Sen vuoksi varmaan onkin ollut aika vaikea ymmärtää miehen halua lähteä faitteriks.
-
Heh, näin unta, että olin lähdössä Kosovoon. Eikä ollut edes painajainen. ;D Ei nyt sikäli tänne kuulu mitenkään, mutta... ;D
-
Mitäs arvon lesket on mieltä siitä, että vaimoke lähtee mukaan, siis siviilinä? Mahdollisuuksia ei viime vuosina ole paljon ollut, mutta ehkä Bosnian kaltaiset paikat mahdollisia myös meille vaimokkeille.
Onkohan työnantaja velvoitettu antamaan virkavapaata tms jos esimerkiksi minä haluaisin lähteä miehen mukana maailmalle? Meillä lomatkin pitäisi ottaa rahana joten kovin positiivista reaktiota pomoilta turha odottaa...
Ah, kuinka ihanaa olisi repäistä itsensä irti tästä oravanpyörästä kuukausiksi... Päiväunilla...
-
Mä haluaisin lähteä mukaan... Ainut vaan, että sit sen pitäis mennä niin, et mieskin asuis samassa kämpässä kuin itee... Ettei niin, et mies asuu posella ja ite asuis josain kaupungis.. :P
-
Riippuen tietysti paikasta ja tilanteesta, mutta miksei? Mies just viime lomilla kerto, et jonkun Kosovossa palvelevan perhe muuttaa talveks Pohjois-Kreikkaan ja mies ajaa sinne aina lomillaan. Ei kuulosta yhtään hassummalta.
-
Silloin olisin halunnut lähteä mukaan, mutta se ei ollut mahdollista tai sitä ei ainakaan suositeltu. Israelissa oli silloin aika levotonta, mutta kylläpä siellä silti moni perhe asusti. Olisi ollut varmasti oikein ikimuistoinen kokemus. ::)
Sama juttu Kosovon aikaan, eipä sinnekään perheitä mielellään mukaan otettu (pääsikö edes? en muista enää) ja itse en sinne olisi mielellään edes lähtenyt.
Harmittaa, etten silloin ehtinyt edes käydä kummassakaan paikassa (Libanon, Kosovo). Olisi ollut ihan hienoa nähdä poset yms., mutta eihän meitä tavallisia pulliaisia sinne olisi edes päästetty...
Mutta tulevaisuudessa perheenä - miksi ei? Jonkunlainen ulkomaankomennus olisi ihan tervetullut, mutta ei välttämättä rt-reissu. :P
-
Pike, varmasti oli opettavainen ja huima kokemus! tässä miehen kanssa ollaan jo salaa vähän suunniteltu että jos lähtö taas tulee ja johonkin suht rauhalliseen maahan niin ehkäpä minäkin pakkaan kimpsut ja kampsut kasaan ja vaihdan maisemaa. Eikä välttämättä vuodeksi, vähempikin aika riittää.
Luojan kiitos poselle ei pääse emäntiä, siitähän nyt ei mitään tulisi... Ja täytyy kuitenkin muistaa että he ovat siellä töissä, ei lomailemassa!! Mun duuneja pystyy jonkin verran tekemään etänä, joten olisi itsellekkin jotain ajanvietettä.
Itsellä oli mahdollisuus käydä kummallakin posella missä mies on ollut. Oli kiva nähdä millaisissa olosuhteissa mies on vuoden jos toisenkin viettänyt!
-
Kummasti sitä tottui siihen kaukaiseen kranaatinheittimien kuminaan, kun otettiin naisten kanssa arskaa Naharriyan rannalla. Israelin armeijan hekot ja hävittäjät varjostivat välillä enemmän aurinkoa kuin pilvet... kovia poikia olivat harjoittelemaan. :-/
Huih, minä olisin varmasti liian heikkohermoinen tuollaiseen. Tai eihän sitä tiedä, mihin tottuu, ennen kuin kokeilee. ;)
Mutta mukaan lähteminen olisi kiinnostavaa kyllä. Ja toistaiseksi kohtuullisen helppoakin, ei vakituista työtä, ei lapsia... (Paitsi kissa. ;)) Jonnekin suhtkoht rauhalliselle alueelle voisin seurata. Että katsotaan, jos se Bosnia tulee ajankohtaiseksi... :D
-
Jonnekin suhtkoht rauhalliselle alueelle voisin seurata. Että katsotaan, jos se Bosnia tulee ajankohtaiseksi... :D
Aivan niin, mielenkiinnolla odotellaan syksyä ja Bosnian valintoja ;D
-
Aivan niin, mielenkiinnolla odotellaan syksyä ja Bosnian valintoja ;D
Niinpä niin, sinnehän se meni, Bosniaan!
Ukon työ vaan on sellainen, että liikkuu siellä koko ajan ja tekee 24/7 töitä, missäs välissä se ennättäis mamia halia? Noh, kesällä sinne päin menossa kuitenkin ;D
Mites muilla, lueskelin tän aiheen alusta juttuja...Suunnitelmat tainneet muuttua monella ::)
-
Mie olen usein miettinyt, että jos tilaisuus tulisi lähteä miehen mukana reissulle, niin todennäköisesti pakkaisin kimpsut kasaan ja lähtisimme. ;D Tietenkin lähdölle on tietyt reunaehdot, mutta olisi se mahtava kokemus käydä haistelemassa uusia tuulia. Valitettavasti vielä ei ole tullut mahdollisuutta, mutta toivoa ei ole vielä menetetty ;)
-
Mä haluaisin lähteä mukaan jos tilanne sallisi. Ulkomaa ei tuottaisi ongelmia, vaan se että kuinka työ, asunto yms.
Mutta jos kysyttäisiin mukaan niin mielelläni ;)
-
Mä haluaisin lähteä mukaan jos tilanne sallisi. Ulkomaa ei tuottaisi ongelmia, vaan se että kuinka työ, asunto yms.
Mutta jos kysyttäisiin mukaan niin mielelläni ;)
Kuin myös :)
-
Mä haluaisin lähteä mukaan jos tilanne sallisi. Ulkomaa ei tuottaisi ongelmia, vaan se että kuinka työ, asunto yms.
Mutta jos kysyttäisiin mukaan niin mielelläni ;)
no jos meillä olis ollu mahista mun lähtee mukaan, nii tottakai olisin lähteny!!! oma elämäntilanne täällä kotosuomessa on kuitenki sellanen,että ei ulkomaan vuosi mitään kaatais.. siirtäis vaan vähän... ;) ja jos joskus olis tällanen mahis, niin en epäröisin.. sen verran on onneks vielä huoleton tää elämä,ku ei oo omistuskämppää, eikä töitäkään... ;D :P ::)
-
En kyllä totta puhuen välittäisi lähteä maailmalle. miehen mukana tai muutenkaan. kotisuomi on ihana ja oma rutiini kaikki kaikessa. inhoan sitä kaikkea vaivaa, mitä ulkomaille muuttaminen ja siellä asuminen tuovat mukanaan... :-\
-
Mitäs arvon lesket on mieltä siitä, että vaimoke lähtee mukaan, siis siviilinä? Mahdollisuuksia ei viime vuosina ole paljon ollut, mutta ehkä Bosnian kaltaiset paikat mahdollisia myös meille vaimokkeille.
Mehän oltiin koko perhe kolme kertaa mukana isän reissuilla.. Ekalla kerralla vain isosiskoni ja äiti (minä sain alkuni sillä reissulla), viettivät vuoden verran Siinailla ja eilatissa, seuraavalla reissulla oltiinkin isolla porukalla; äiti, kolme tyttöä ja alle vuoden ikäinen pikkuveli! Naharyassa asuttiin silloin puoli vuotta.. Viimeinen reissu jonne mukaan lähdettiin, oli 1990-91, isä oli Golanilla, perhe Tiberiaksessa.
Hienoa aikaa oli koko perheelle. Jouluna päästiin Camp Ziouaniin syömään, ja myös pihvi/viihdeiltoihin oli perheillä pääsy!
Suomalainen peruskoulukin oli tuohon aikaan Tiberiaksessa, siellä meitä oli parikymmentä oppilasta!
-
Mitäs arvon lesket on mieltä siitä, että vaimoke lähtee mukaan, siis siviilinä? Mahdollisuuksia ei viime vuosina ole paljon ollut, mutta ehkä Bosnian kaltaiset paikat mahdollisia myös meille vaimokkeille.
Mehän oltiin koko perhe kolme kertaa mukana isän reissuilla.. Ekalla kerralla vain isosiskoni ja äiti (minä sain alkuni sillä reissulla), viettivät vuoden verran Siinailla ja eilatissa, seuraavalla reissulla oltiinkin isolla porukalla; äiti, kolme tyttöä ja alle vuoden ikäinen pikkuveli! Naharyassa asuttiin silloin puoli vuotta.. Viimeinen reissu jonne mukaan lähdettiin, oli 1990-91, isä oli Golanilla, perhe Tiberiaksessa.
Hienoa aikaa oli koko perheelle. Jouluna päästiin Camp Ziouaniin syömään, ja myös pihvi/viihdeiltoihin oli perheillä pääsy!
Suomalainen peruskoulukin oli tuohon aikaan Tiberiaksessa, siellä meitä oli parikymmentä oppilasta!
Leena, kuulosti todella mukavilta reissuilta!
Jos itselle tulee vain mahdollisuus lähtee joskus mukaan tulevina (?) reissuina, niin innolla haluan nähdä maailmaa :)
-
Punnerretaanpas tätä hieman ylöspäin, kun uusia on niin paljon tullut. Ja olen ymmärtänyt, että se nykyään vaadittu naisten asepalveluskin on vähintään suorituksen alla, jos ei jo suoritettuna.
Eli: Lähtisittekö itse? ??? Ja onko jollakin sitä omaa lähtöä suunnitelleella tai siitä pidättäytyneellä mieli alkanut muuttua?
-
Armeijaan... nou tänks 8) ;)
Muutenkin tuntuu, että yks sotilas perheessä riittää, varsinkin kun sitä ollaan alhaalta tulon jälkeenkin sotilaita ::)
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että jos reissukassissa olis mulle tilaa niin ehdottomasti lähtisin mukaan :D Miksikäs en, tulisin sitten kotisuomeen yhtä kokemusta rikkaampana takaisin :)
-
Miten muuten nykyään huolitaan noita perheitä mukaan? ??? Siis ihan siviilinä. Ennenhän se tosiaan on ollut mahdollista..
-
Miten muuten nykyään huolitaan noita perheitä mukaan? ??? Siis ihan siviilinä. Ennenhän se tosiaan on ollut mahdollista..
Vastanneeko kysymykseen:
Mil.fi -sivuja lainaten:
VOIKO PERHEEN OTTAA MUKAAN RT-OPERAATIOON?
-Ei voi.
11.01.2005
-
Aika tyhjentävästi.. ;D
Tosin eihän ne ihan siellä leireillä ole KAI mukana olleet ennenkään, vaan lähiseuduilla..
-
Aika tyhjentävästi.. ;D
Tosin eihän ne ihan siellä leireillä ole KAI mukana olleet ennenkään, vaan lähiseuduilla..
Mä ymmärsin sen niin, että tällä hetkellä ei ole sellasia operaatioita olemassa, joihin perheen saisi ottaa mukaan.
Mutta tietenkään esim. jonnekin Kreikkaan ei kukaan estä perhettä muuttamaan mission ajaksi ::) Oliskohan ollut tässä ketjussa aiemmin tapahtunutta, kun mielestäni joku puhui jostakin tutusta tai tutun tutusta, joka otti ja lähti Kreikkaan miehen Kosovo-mission ajaksi ja mies sitten siellä kävi lomillaan... Vai muistanenko väärin ???
Sosiaaliopasta lainatakseni:
Rauhanturvajoukot toimivat aina kriisialueilla. Tämän vuoksi perheiden mukaanottoa ei suositella ja joissakin operaatioissa se on kielletty (lisätietoja saa PvKvK:sta).
Perheen mukaantulo on aina luvanvaraista. Perheenjäsenet eivät voi kuin poikkeuksellisesti käydä rauhanturvajoukon toimialueella. Sotilastarkkailijoiden perheistä käsketään erikseen.
-
Sotilastarkkailijoiden perheistä käsketään erikseen.
Ja tuo taas onkin juttu, että isoon osaan paikoista nimenomaan voi ottaa perheen mukaan.
-
Sotilastarkkailijoiden perheistä käsketään erikseen.
Ja tuo taas onkin juttu, että isoon osaan paikoista nimenomaan voi ottaa perheen mukaan.
Niinpä... :)
Nämät ovatkin ihan eri juttu... Tuolla rt-operaatiolla varmaan tarkotettiinkin nimenomaan rt-tehtäviä, eikä sotilastarkkailijatehtäviä.
-
Jotenkin se verran jänskättää, että tuntuu kuin olisin lähdössä itse. ;) Mutta tässä kohtaa taidan olla parempi sen kotiinjääjän roolissa. :)
Mitenkäs on, naiset, kiinnostaako ihan omakohtainenkin rt-kokemus? (Siis vaikka ihan hypoteettisesti. ;))
-
Jotenkin se verran jänskättää, että tuntuu kuin olisin lähdössä itse. ;) Mutta tässä kohtaa taidan olla parempi sen kotiinjääjän roolissa. :)
Mitenkäs on, naiset, kiinnostaako ihan omakohtainenkin rt-kokemus? (Siis vaikka ihan hypoteettisesti. ;))
Oikeastaan kyllä kiinnostaisi :D, mutta tämäkin vaan hypoteettinen vastaus koska en ole käynyt armeijan...
-
Mitenkäs on, naiset, kiinnostaako ihan omakohtainenkin rt-kokemus? (Siis vaikka ihan hypoteettisesti. ;))
Korkeintaan joku lyhyt aika (n kuukausia tai jottai) vapaaehtoisissa avustus tehtävissä... ::) muutenpa en piittaa :P
-
Mitenkäs on, naiset, kiinnostaako ihan omakohtainenkin rt-kokemus? (Siis vaikka ihan hypoteettisesti. ;))
Ei! En varmaan edes lähtisi mukaan jos sellainen joskus olisi mahdollista. ::) Meillä se on miehen juttu ja mä olen vain henkisesti mukana. :)
-
Mitenkäs on, naiset, kiinnostaako ihan omakohtainenkin rt-kokemus? (Siis vaikka ihan hypoteettisesti. ;))
Ei! En varmaan edes lähtisi mukaan jos sellainen joskus olisi mahdollista. ::) Meillä se on miehen juttu ja mä olen vain henkisesti mukana. :)
Mä oon omasta puolestani samaa mieltä. Vaikka kyllä voisin kuvitella asuvani jossain siellä lähistöllä miehen ollessa rt-tehtävissä. Mutta en itse haluaisi rt-tehtäviin.
-
Mitenkäs on, naiset, kiinnostaako ihan omakohtainenkin rt-kokemus? (Siis vaikka ihan hypoteettisesti. ;))
Reissuun mukaan voisin lähteä, siis ihan hengailemaan ;D Mut en usko, että henkkohtaset rt-tehtävät vetäis verta ulkomaille.
-
Mitenkäs on, naiset, kiinnostaako ihan omakohtainenkin rt-kokemus? (Siis vaikka ihan hypoteettisesti. ;))
Ei kiinnostais yhtään! Enkä vois kuvitella muuttavanikaan muksujen kanssa johonkin läheisyyteen. :) Olis senverran hankala juttu kaikkien koulujen ym. järjestelyjen kanssa.
-
Niin kuin kuvasta näkyy... Ehdottomasti kyllä!
Tuon asian kanssa olen taistellut todella paljon ja tiedän katuvani jos en tuota haavetta armeijasta ja joukoista ikinä toteuta :blob1:
Eli, kun saan itseni nyt töihin kunnolla kiinni, sit mä lähden ;D
-
Mie ja.
Tarkoitus oli käydä intti, mutta sitten tuo äitiys sattuikin eteen ::) ja se haave jäi. Mikäli toisin olisi sattunut käymään niin rt-jutut olis varmasti olleet listalla. mullakin.luulenma
:icon_thumright:
-
Mukaan voisin minäkin lähteä, mutta en kyllä itse rt-tehtäviin.
-
Mukaan voisin minäkin lähteä, mutta en kyllä itse rt-tehtäviin.
Samaa mieltä täällä.. :)
-
Tästä asiasta ollaan kullan kaa puhuttu monesti ja ei se mua kuulemma ees päästäs rt-hommiin ::) ;),mutta mua kiinnostas esim:punaisen ristin työt yms...Ja haaveissa olisikin ulkomailla työskentely,mutta milloin se jää nähtäväksi ;)
-
Armeijaan? Minä?? Ehei todellakaan.. Olisin juuri sellainen nainen armeijassa, jota siellä ei kaivata kun ei kunto ja voima riitä niin olisin vaan tiellä suuren osan ajasta. Kyllähän se muuten voisi olla ihan ok. Sitten nuo RT-hommat.. Kyllähän sinne voisi jotain mennä tekemään (siis oletetaan että pääsis ilman inttitaustaa) mut en tiedä mahtaisko musta nyt ihan sotilaaksi olla ??? ::) Mukaan voisin tietty lähteä, kun ei ole vielä muksujakaan.
Eikä kyllä mussu edes päästäis mua sen paremmin armeijaan kun rt-hommiinkaan. Tuo SPR-homma kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ja jotain sellaista voisin ajatella, mikäli olisi alan koulutus.
-
mua kyllä armeija houkuttelee.. :D ja TODELLA mielelläni minäkin lähtisin mukaan rt-reissuun. haluisin nähdä lähempää ja tietää enemmän että miten homma toimii aikuisten oikeesti käytännössä. ??? ja sitte varmaan ymmärtäis paremmin senkin että kun on kiire niin on kiire, ja että miten kiire turvaajien kiire on. ;D ::) :o
että mitääääh.....?
-
Mä lähtisin itse ihan varmasti..hyvin militanttiseen sukuun syntyneenä voin todeta että kaikki nuo armeijan ja rauhantuvaamisen komennukset on kiehtonut...Nyt kun lapset ja työ on tullut jokseenkin tuon oman armeija uran "tielle" niin ajattelin että vois lähteä lasten kanssa (( Huom. monikko enhän minä sitä toista toki odota ;) (jahka ovat hiukan isompia)) niin vuodeksi johonkin avustus työhön esim. afrikkaan jotain kaivoja kaivamaan ja peltoja viljelemään...saisivat lapsekin hieman perspektiiviä elämään. Ja kokemuksena koko perheelle aivan uskomaton.
-
Minä en lähtisi
-
JA HETI JA SAMANTIEN JOS VOISIN VIELÄ!! ;D 8)
Valitettavasti vaikka kuinka koitin löytää sopivan raon käydä intti niin jäi se silti ja olen helvetin katkera siitä itselleni ja kaiketi koko suvulle ja naapureillekkin varmaan lopun ikääni :(
Te joilla vielä ikä antaa periksi mennä inttiin ja rt-hommiin ja sitä olette miettineet, älkää VAAN jättäkö menemättä! Voin sanoa että kadutte VARMASTI myöhemmin kun eräänä päivänä huomaatte et se 29v rajapyykki meni jo.
nimimerkillä: yx joka menetti jotain itsestään kun ei mennyt :-\
-
nimimerkillä: yx joka menetti jotain itsestään kun ei mennyt :-\
Höpsis, täysin ylimainostettu juttuhan tuo on. Tuskin itsestäsi menetit mitään.
Päin vastoin! Todennäköisesti säilytit jotain sellaista mitä reissulla olisit voinut menettää.
-
Ei vaan oikeasti menetin ja paljon! ylimainostus on oma mielipiteesi, minä tiedän mitä siellä on ja mitä ei, eli ei ole ruusunpunaisia laseja sen suhteen. Armeijaan menosta päätin jo kun olin 13v, silloin siitä ensimmäisen kerran päiväkirjaani kirjoitin ja sen jälkeen vain odotin oikeaa hetkeä lähteä....no sitä ei sitten tullut.
Olisin halunnut puolustusvoimille töihin ja kaikki oli valmiiksi selvitetty, mikä joukko-osasto, mihin päin suomea saamaan peruskoulutus, miten eteenpäin, soittelin ja keskustelin useamman korkeampiarvoisen herran kanssa ja kyselin neuvoa, kävin haastattelussa kahdesti ym ym ym.....
Jotenkin vain elämässä ei tuntunut olevan sopivaa kohtaa, en vieläkään ymmärrä miten se niin meni, mutta itseni tunnen ja tiedän että jos intin olisin käynyt olisin sillä tiellä yhä ;) taitaa kulkea jo sukuperimänäkin moinen.... ::)
-
Minä ainakin lähtisin reissuun. Joskus ylä-aste ikäisenä ensimmäisen kerran mietin inttiin menoa, myöhemmin hylkäsin ajatuksen. Nyt olen taas alkanuta miettimään asiaa uudestaan. Jos päättäisin että inttiin lähden niin tukijoita kyllä riittäis, tälläkin hetkellä omat vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, ystävät ja sukulaiset sekä oma Rakas on hengessä mukana kovasti kannustamassa. Tosin päätöksenhän teen kuitenkin minä itse! Inttiä olen miettinyt siltäkin kannalta että sitä kautta voisin saada oman alan töitä, mikä houkuttaa suuresti. Ja rt-hommiin lähtisin myös mahdollisesti oman alan hommien perässä, ja jos ei muuten niin ennen kaikkea hakemaan kokemuksia ja näkemään muutakin maailmaa.
-
---
Mielenkiintoista kuulla myös rauhanturvaajien näkökulmaa asiaan.
Tässäpä yksi:
Käy joskus olemassa siellä vuosi... tai kaksi. Terstena kertoi asiasta aika hyvin. Se on kyynisyyttä, ei rasismia.
Lainaus on napattu rasismi-ketjusta, mutta ei anneta sen häiritä. ;)
Useampaankin kertaan on eteen tullut vastaava kommentti, kun on ihmetelty jotain rauhanturvaamiseen liittyvää asiaa. On tietty helppo sanoa "Lähde itse katsomaan" sellaiselle, joka ei ole suorittanut asepalvelusta eikä siis pääse katsomaan, vaikka sattumalta haluaisikin. ;D Eli niin kauan, kun emme kaikki käy itse katsomassa (mitä siitäkin tulisi ;)), on tyytyminen toisten sanallisiin (mikä jottei kuvallisiinkin) kertomuksiin. :)
Joukossa ei muuten taida olla ainakaan tällä hetkellä yhtään rt-leskeä, jolla olisi vakaa aikomus lähteä itse ottamaan selville "totuudet" rauhanturvaamisesta?
-
Nyt on pakko kysyä oliko joukossamme naisia, jotka on käynyt armeijan? ::)
-
Nyt on pakko kysyä oliko joukossamme naisia, jotka on käynyt armeijan? ::)
Näin äkkiseltään tulee ainakin yksi mieleen. (tupu) :D
Ja nuoremmista jäsenistähän moni vielä ehtii, joten jatkossa kenties enemmän väkeä, joille voi ehdottaa tätä "käykää itse katsomassa" -vaihtoehtoa. ;)
-
Kyllä lähtisin. Menisin armeijaankin, mut ku ikää tulee ja töitäki pitäs katella ja miettiä mukuloiden pyöräyttämistä. ;) Ja seliseliseli, mut jos tilanne tulis ja olosuhteet olis erit niin lähtisin.
-
Kyllä lähtisin. Menisin armeijaankin, mut ku ikää tulee ja töitäki pitäs katella ja miettiä mukuloiden pyöräyttämistä. ;) Ja seliseliseli, mut jos tilanne tulis ja olosuhteet olis erit niin lähtisin.
Eihän se tilanne voi tulla jos sinne ei ensin hae ;) ;)
Ja jos ikä on tulossa vastaan niin eipä muuta kuin äkkiä hakupaperit sisään! Muksuja ja töitä kerkiää tehdä myöhemmin, sillä eihän tuo nyt oo kuin 0,5-1 vuosi elämästäsi... :)
-
sillä eihän tuo nyt oo kuin 0,5-1 vuosi elämästäsi... :)
Paitsi jos armeijakin pitää ensin käydä ja sit venata pääsyä joukkoihin ...
-
sillä eihän tuo nyt oo kuin 0,5-1 vuosi elämästäsi... :)
Paitsi jos armeijakin pitää ensin käydä ja sit venata pääsyä joukkoihin ...
Juu no sehän on eri asia sit.... Tolla kommenttilani ajattelin lähinnä sitä armeijan käymistä :)
-
Joo äkkiä siihen saa sen pari kolme vuotta menemään aikaa.. Oma ammattitaitoki ruostuis varmasti hyvin siinä ajassa. Mut muuten joo mikä ettei. Oon mä ukkooni kiusannut, et entäs jos mäki lähen, mut murinaa on tullut vastaukseksi. ;) Tossahan tuo soitteli just, et aikoo laittaa paperit vetämään. Jee. :-\
-
sillä eihän tuo nyt oo kuin 0,5-1 vuosi elämästäsi... :)
Paitsi jos armeijakin pitää ensin käydä ja sit venata pääsyä joukkoihin ...
Juu no sehän on eri asia sit.... Tolla kommenttilani ajattelin lähinnä sitä armeijan käymistä :)
Ja armeijaakin pitää käydä nykyään minimissään 9kk. ;D
-
Ja armeijaakin pitää käydä nykyään minimissään 9kk. ;D
Kyllä se kait puoli vuotta on ???
http://www.mil.fi/perustietoa/tehtavat/index_6.dsp
-
Ja armeijaakin pitää käydä nykyään minimissään 9kk. ;D
Kyllä se kait puoli vuotta on ???
http://www.mil.fi/perustietoa/tehtavat/index_6.dsp
Huom. alalaita ;D
Viimeksi päivitetty: 05.10.2004 klo 11:08
-
Ja armeijaakin pitää käydä nykyään minimissään 9kk. ;D
Kyllä se kait puoli vuotta on ???
http://www.mil.fi/perustietoa/tehtavat/index_6.dsp
Huom. alalaita ;D
Viimeksi päivitetty: 05.10.2004 klo 11:08
Vaikka mitäs alalaidasta, tietohan on paikkansapitävä ;D
-
Ja armeijaakin pitää käydä nykyään minimissään 9kk. ;D
Kyllä se kait puoli vuotta on ???
http://www.mil.fi/perustietoa/tehtavat/index_6.dsp
Tjaa... no sitten mua on taas kusetettu. ;D
-
Bongailempa vanhoja aiheita :D
Joo lähtisin kyllä..Ja lupakin olis,mutta katsotaan nyt et tuleeko sitä koskaan lähdettyä..
-
Lähtisin.. Miksikäs ei.. :D
-
En mä kyl lähtis..tai noh, eihän sitä koskaan tiedä mistä sitä itsensä joskus löytää. ::)
-
Noup...! Eihän siellä voi pitää edes kruunua :o ;D. Tai jos voiskin niin se sotkeentuis kuitenkin johonkin likaan. Ja aseetkin on niin ikävän näköisiä, ne ei sovi mun väreihin... ::) 8).
-
En taitaisi lähteä. Ei olisi minkäänlainen sotilaselämän tyyppinenkään minua varten. ;D
-
Noup- ei ihan mun juttu ;D
-
No, mites on? ;D
-
Jos ei olis lapsia ni voisin vaikka lähteäkin. Kun näin sen kirjan joka oli tehty Suomalaisista Kosovon rauhanturvaajista (en muista nimeä) mulle tuli niin sellanen olo että mäkin haluaisin kokea ton. Mutta lasten takia en kykenisi siihen, kait tässä on sitten se miesten ja naisten välinen ero että mies pystyy jättämään perheensä, nainen ei (toki aina ei näin ole, mutta yleisesti ottaen varmaankin).
-
Ei oo pelkoo.... En lähtis.
-
En lähtis, vaikka miten hyvin maksettais. Enkä kyllä menis armeijaankaan, ei ole mun juttu ollenkaan!
-
Lähtisin...Ja katsotaan jos vaikka joskus tulis lähdettyä..
-
Lähtisin.. Eikä tarttis kahesti kysyä. ;D
-
Voisin mä lähteä, mutta enemmän ehkä vaihto-opiskelu olisi "mun juttu".
-
Juu, en lähtisi eikä mua huolittaisikaan kun ei ole armeijaakaan takana.
-
"jees söör" ;D
-
En voi enää sanoa jos olisin lähtenyt ennen kun sain lapsia ??? Nyt en jättäisi lapset, eli en lähtisi...
Ja armeijaan menen silloin kun on komentajanvirka vaapaana ;D ;D (En pärjäsi armeijassa päivääkään... ::) )
-
Joskus oon ajatellut, että johonkin medic-tyyppiseen hommaan voisin lähteä. Mutta täytyy vissiin olla sh, ja vähän muitakin ansioita, että pääsisi. Enkä sitä paitsi pääsisi fysiikankaan puolesta.
-
Ennen lapsia olisin saattanut vaikka lähteä mutta nyt en edes harkitsisi, lapset on nyt elämässä etusijalla. On se armeijakin käymättä...Norja olis ehkä enemmän mun mieleen, sinne voisin vaikka lähteä sit kun lapset on isompia.
-
Minun vuoro piti olla tämän jälkeen. Katsotaan nyt sitten. Tällä hetkellä olo aika skeptinen.
-
Pitää täydentää että mä vastasin "täydellisessä vaaleanpunaisessa satumaailmassa"- mentaliteetilla, eli en edes ajatellut koulutukseni/työkokemukseni ym. soveltuvuutta vaan vastasin vaan kysymykseen "jos matkalippua tarjottaisiin niin lähtisitkö?". Kyllä mä lähtisin :).
-
Mä en vois olla lapsista erossa viikkoja, en lähtis.
-
Varusmiespalveluksen kävin I/00 saapumiserässä ja pari vuotta myöhemmin laitoin rt-hakemuksen vetämään. Vuoden valmiuden aikana kutsua ei kuulunut ja sen jälkeen en ole uusiksi kokeillutkaan. Hyvä niin.
Nykyisellään tuntuu että ne tehtävät ovat muita varten ja jos joskus tulee ulkomaille hakeuduttua töihin niin tekisin sen mielummin ilman aitoja :)
-
Lähtisin.. Eikä tarttis kahesti kysyä. ;D
Juu, edelleen olisin valmis lähtemään selkeesti. ;D
-
Lähtisin... Mutta eipä taideta mua enää rt-hommiin huolia, mutta ehkä joku muu juttu, sitten kun lapset ovat isoja.
-
No EN ihan varmasti lähtisi!
-
Kyllä mä varmaan paperit laitan sisään intin jälkeen.
-
Kyllä mä varmaan paperit laitan sisään intin jälkeen.
No tietenkin laitat. :D
-
Kyllä mä varmaan paperit laitan sisään intin jälkeen.
No tietenkin laitat. :D
Ajatus tuntuu vielä tällä hetkellä todella hurjalta, mut on sen verran jo pyöriny mielessä et eiköhän se tuu tehtyä vielä. :)
-
^sinne vaan, se on niin sun paikka :D
-
Säkylä ilmoitti vastaanottaneensa mun hakemuksen sotilaalliseen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen. :) Päätöstä odotellessa.
-
vau :) mä en taitaisi lähteä, kyllä olen välillä vitsaillut muille tosta.
oon sen verran girly girl että ajatus musta alhaalla/asepalveluksessa on aiheuttanut suurta huvitusta :D
"oottakaa jäi ripsarit laittamatta"
noei, olisihan se hieno kokemus, tuskin pärjäisin siellä siltikään
-
Eh.. ;D
Kansainvälisen kriisinhallinnan toimintavalmiudessa 1.4.2012 alkaen.
-
^ JEE!! Meijän eka RT-rt-leski. ;D
-
^^siistii s^n^, toivottavasti tulee pian puhelu. :)
-
Eh.. ;D
Kansainvälisen kriisinhallinnan toimintavalmiudessa 1.4.2012 alkaen.
Wau, hienoa! :)
-
Hyvä S^n^ :)
-
Eh.. ;D
Kansainvälisen kriisinhallinnan toimintavalmiudessa 1.4.2012 alkaen.
Onnittelut ja menestystä
-
Hieno homma s^n^, puhelua odotellessa! :)
-
Kuis on? :)
Tähänkin lisäsin äänestyksen.
Itse olen kaikesta sotilaalliseen viittaavastakin niin kaukana, että en kyllä lähtisi.
-
Jos ei olis lapsia niin miksipä ei, mutta itse en ole valmis olemaan lapsista niin paljon erossa.
-
Edelleen lähtisin jos puhelin sois. Oon tosin autuaasti unohtanu et niinkin vois käydä. :) Tässä jo pohdin et jatkanko valmiutta edelleen ens kuun jälkeen.
-
^ mitä sä muuten päätit tässä asiassa?
-
Laitoin uudet paperit. Päätöstä ei vielä oo tullu.
-
Oon tässä muutaman kerran puhunut Jlle että mitä jos mä olisin meidän perheestä se joka seuraavaksi suuntaa kurkkusalaatissa ulkomaille. Vastaus oli että "senkus meet, jos vaan pystyt" :) Tarkoitti siis lähinnä sitä että jos pystyn olemaan lapsista erossa :)
-
^no hui! :D
-
Oon tässä muutaman kerran puhunut Jlle että mitä jos mä olisin meidän perheestä se joka seuraavaksi suuntaa kurkkusalaatissa ulkomaille. Vastaus oli että "senkus meet, jos vaan pystyt" :) Tarkoitti siis lähinnä sitä että jos pystyn olemaan lapsista erossa :)
Upeeta, että sulla on miehen tuki asiassa! Enää sun siis tarvii miettiä, et lähdetkö ja itse kyllä sanoisin, että lähde! :)