Hyvät RT-lesket!
En ole oikein perillä teidä foorumin "suljetuista" ja "avoimista" osista, joten laitan tähän taas kommenttia. Pyynnöstä.
Heti kärkeen: kaikki ovat täällä ensisijaisesti tekemässä työtään. Pyydän teitä lukemaan myös ne kaikki muut kommentit siitä Me Naiset -jutusta. Kun serbimummo kyyneleet silmissään kertoo minulle poltetusta talostaan, tai kun 15-vuotias mustalaistyttö katsoo minua silmät ihailusta kiiltäen ja näen että hän ajattelee "ehkä minustakin voi tulla isona jotain kun tuokin tyttö voi" - silloin minä tiedän että naisia tarvitaan täällä. Voisin jatkaa listaani loputtomiin. Mieti itse tilannetta missä sinut on raiskattu, miehesi on kateissa ja sinulla on viisi pikulasta ja anoppi elättettävänä ja olet työtön ja vain juuri ja juuri lukutaitoinen. Näitä naisia löytyy täältä loputtomasti. Heitä varten minä koen täällä olevani. Ja myös itseäni varten. Tämä on uskomaton kokemus ja auttaa varmasti omalla uralla eteenpäin.
En siis edes jaksa ottaa tosissani sellaisia mielipiteitä, että naisia ei tulisi joukoissa olla koska VOI SYNTYÄ SUHTEITA ja nais-rt SAATTAA houkutella ukkomiehen pettämään.
Täällä alhaalla nämä suhdeasiat eivät todellakaan ole mitenkään päivänpolttava aihe. Todella harvoin asiasta ylipäätään puhutaan. Mutta suhteita syntyy, olivat ne kiellettyjä tai ei. Niin kuin syntyy missä tahansa missä naisia ja miehiä on yhdessä. Kaikki minun tiedossani olevat, täällä syntyneet suhteet on hoidettu siististi, poissa muiden silmistä ja kiinnii jäämättä.
Ja muistutan taas: meistä moni on siis sinkku. Ja mitkään säännöt maailmassa eivät estä parisuhteessa elävää pettämästä mikäli hän sille linjalle lähtee.
Työpaikkaromanssit sotkevat työyhteisöä mikäli niistä tehdään numero. Kaikki ovat täällä sotilaita ja jokainen tietää mitä tekee. Mutta voiko tunteita oikeasti kieltää?
Tämä asia ei ole minulle mikään kynnyskysymys. Minä olen hyväksynyt säännöt kun tänne vapaaehtoisena lähdin, mutta se ei poista minulta oikeutta omaan mielipiteeseeni: suomalaiset säännöt ovat kivikautisia ja niiden muuttamista voisi mielestäni varovaisesti harkita. On suhteetonta että humalassa ajamisesta saa varoituksen, mutta seksisuhteesta toisen rauhanturvaajan kanssa saa lähdön kotiin. Mikä näistä on suurempi turvallisuusriski? Oikeasti?
Esimerkiksi ruotsalaiset: suhteet sallittuja periaatteella "ei julkisia hellyydenosoitukisa ja ei saa häritä töitä. Suhteita turha kieltää kun niitä kuitenkin syntyy." Täällä Kosovossa ruotsalaisilla on parimajoituksia ja tälläkin hetkellä missiolla on monta avio- tai avoparia. Asiasta ei tehdä numeroa, se vain on aika luonnollista.
Eihän tämä asia oikeasti ole sen kummempi. Pitäisikö ehkä kieltää naiset bussikuskeina ja poliiseinakin? Tai ainakin kieltää työpaikkaromanssit näissä työpaikoissa? Se että me olemme kriisialueella ei tee meistä tunteettomia. Aivan kuten joku jo huomautti, paljon suurempi turvallisuusriski ja häiriötekijä on huoli kotona murehtivasta vaimosta, sairastuneesta lapsesta tai huonokuntoisista vanhemmista.
Vielä lopuksi: tämä on loputon suo. Varusmiespalveluksen suorittavia naisia epäillään aina siitä, että he lähtevät armeijaan vain miestä iskemaään. Vielä suuremmalla voimalla tämä epäilys iskee meitä rt-naisia tai ammattisotilaita kohtaan. Ei auta rautalangasta vääntö. Suurin este tasa-arvolle on aina ollut naiset itse: se miten me epäilemme toistemme tarkoitusperiä ja pelkäämme oman reviirimme puolesta.
Korostan vielä: täällä alueella tämä koko suhdeasia on pienenpieni asia. Suurinta osaa rauhanturvaajista ei voisi vähemmän kiinnostaa. Heitä odottaa oma kulta kotona ja sillä siisti. Minä tiesin tasan tarkkaan mitä Me Naiset lehdessä julkaistiin ja seison edelleen lausuntoni takana. Olen pahoillani jos se suututti, mutta minä en edelleenkään ota vastuuta teidän parisuhteistanne.
Nyt töihin! Hyvää päivänjatkoa!
t. Elli Kosovossa
Äänestys
