Uutiset: Tervetuloa Camp Kodin foorumille!

  • 29/03/2024, 01:42:04

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus

Kirjoittaja Aihe: Elämä yhtä odottamista?  (Luettu 55375 kertaa)

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #20 : 25/08/2004, 12:13:37 »
Onpa kesä mennyt nopeaan.  Syytän siitä odottamista.  ;) Vaikka on ollut ihan elämääkin ( :o), silti on aina ollut tähtäimessä seuraava loma. Ja kun kovasti odottaa jotain kahden viikon päästä tapahtuvaa, ei oikein saa sellaista kiireetöntä asennetta aikaan... Mutta hyvä näinkin. Ja pitäähän elämässä olla odottamisen arvoisia asioita!  ;D
-memento vivere-

Poissa Marge

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 12620
    • KFOR 4/04-5/05
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #21 : 25/08/2004, 16:48:45 »
Sinne lähti ja taas kuus viikkoa odotellaan *huokaus*  :(
Fear never fixed anything.

miipe

  • Vieras
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #22 : 26/08/2004, 12:55:12 »
Mulla on mennyt alku 4 kk tosi nopeesti, mut nyt kun on pisin lomaväli päällä 6viikkoa, mistä on puolet vielä jläjellä niin tuntuu kyllä aika pitkälti odottamiselta!
:-[

Mutta kyllä se tästä, kun koulukin ja lentiskausi alkaa kohta niin ei paljon tartte miettiä mitä sitä tekis päivät pitkät  :)

On vain nii-in ikävä jo!

Leena

  • Vieras
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #23 : 30/08/2004, 20:48:29 »
Odottamistahan tämä tähänastinen 11kk on ollut, pari kuukautta kun vielä jaksaa niin olen VOITTAJA! :D

Täytyy silti myöntää, että yllättävän nopeasti on aika mennyt. Alku oli kaikista vaikeinta, pelkästään yksin nukkumaan opetteleminen tuotti tuskaa!

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #24 : 01/09/2004, 09:05:53 »
Ja sitten taas odottelemaan seuraavaa (viimeistä  :D) lomaa...

Vaikkei elämä pelkäksi odotteluksi ole mennyt, onhan se koko ajan tuolla taustalla. Että ei tämä nyt aivan normaalilta (;)) elämältä tunnu, ainakaan aina. Mutta voiton puolella...  :)

Odottaminen on surullista. Surullisempaa jos ei odota ketään.
-Eeva-Liisa Manner-

Odotan sinua takaisin.
Kulkisimme kaikki tutut paikat
ja ne tuntuisivat minusta
melkein uusilta.
-Risto Rasa-
-memento vivere-

Poissa susakaro

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 13668
  • Muinaisjäännös
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #25 : 07/11/2004, 21:46:20 »
Mä oon ainakin rt-aikana itkeä pillittänyt usein että mitä vittua tämä mun elämä on, mä odotan koko ajan jotakin tulevaa, enkä osaa nauttia tästä hetkestä, niikuin kaikkien viisaiden neuvojen mukaan tulisi tehdä.

Mä odotan miestä kotiin, mä odotan että sit kun perhettä tulee, mä odotan parempaa asuntoa, hyvää työpaikkaa...aina jotakin mä vaan odotan.

Se iski tämäkin asia kovaa päähän, kun oikeen alkaa pohtia. ajattele, elämä voi loppua vaikka huomenna ja mä en ole elänyt elämää, vaan odottanut jatkuvasti jotain???

Välillä ajattelen, että sanon miehelle että enää et lähde minnekään, koska mun elämä ei ole täysipainoista silloin kun 1/3 meidän pienestä perheestä on poissa. Rt- aikana mä vain odotan sitä aikaa, kun voidaan olal yhdessä ja "aloittaa" taas eläminen.

Heli

  • Vieras
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #26 : 19/11/2004, 00:59:35 »
Naulan kantaan! Kalenterin merkitys muuttui sinä hetkenä
kun tieto lähdöstä varmistui.  Ensin kyttäilin sitä mitkä olisi
niitä mahdollisia loma-ajankohtia, laskeskellen mahdollisia
"tj-aikoja". Sitten sain lomalle päivän, eli ajanlaskulle
jonkin kiinnekohdan.

Kenties tukihenkilöiden ja ymmärtäjien puutteen vuoksi
aika on kulunut todella hitaasti ja kivuliaasti. Itseään
on ollut todella vaikea repiä toimimaan. Jotenkin sitä on
sitten oikeuttanut itselleen sen alituisen kalenterin
kyttäämisen, päivien laskemisen ja kokonaisvaltaisen
rypemisen.

Tuntuu että päässä on pyörinyt vain viikkojen ja päivien lukumäärät. Lähimmäisetkin ovat kiinnittäneet
huomiota siihen, että koko ajan olen äärimmäisen
tietoinen siitä, mikä viikkonumero on menossa jne.

Vaikka alun shokki helpottui jossain vaiheessa, jyskyttää koko ajan takaraivolla sellanen "rt-kello". Tällä hetkellä alkaa tikitys kuulostaa jo pikkuhiljaa huojentavalta: 25 päivän ja  noin kahdeksan tunnin kuluttua sydämeni valittu tulee kokonaan kotiin  :)

Poissa IceQueen

  • Ylläpito
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 31594
    • KFOR 02-03, EUBG 06-07, EUFOR TCHAD/RCA 02-06/08
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #27 : 19/11/2004, 19:31:08 »
Lainaus
Välillä ajattelen, että sanon miehelle että enää et lähde minnekään, koska mun elämä ei ole täysipainoista silloin kun 1/3 meidän pienestä perheestä on poissa. Rt- aikana mä vain odotan sitä aikaa, kun voidaan olal yhdessä ja "aloittaa" taas eläminen.

Mulla oli ihan samanlaisia ajatuksia rt-vuoden aikana, ja oikeastaan on vieläkin.

Mun mielestä rt-vuosi ei ollut mitään muuta, kuin lomien odottamista. Ja kotiutumisen odottamista... Lomien välinen aika ei tuntunut olevan minkäänlaista elämää... aika vaan meni eteenpäin, ja usein tulikin laskettua kuinka monta tuntia vielä on lomaan.

Ja monet kerrat tuli itkettyä ihan vaan siitä syystä, että oli niin turhautunut siihen odottamiseen... kun tuntui ettei se ikinä lopu... Ja sitten kun se rt-vuosi oli ohi, niin sitten ruvettiin odottamaan toista reissua.  :( Onneks uuteen reissuun ei nyt kuitenkaan vielä ole kutsua tullut, ja onneksi se toimintavalmiussitoomus menee tuossa vuoden vaihteessa vanhaksi...  ;D

Mutta ihme ja kumma, sitä siitä rt-vuodestakin vaan selvittiin hengissä... jossain vaiheessa kyllä siitäkin oli epäilys ;D
Ad astra per aspera!




Poissa susakaro

  • Koditar
  • Get-me-a-life-koditar
  • **********
  • Viestejä: 13668
  • Muinaisjäännös
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #28 : 24/11/2004, 23:02:37 »
sanoppa muuta. onkohan koko elämä erilaisten asioiden odotteleua. tässä rt-aikana se oikeinen konkretisoituun kun lomia odotellaan, mutta kyllähän me muussaki elämäsä aina odotellaan jotain, jos ei muuta niin parempia aikoja ;)
aah. liika pohtiminen ahdistaa.
nyt tuntuu että mä en ainakaan halua jäädä enää yksin kotiin odottamaan :(

Poissa zatu

  • Valvoja
  • Get-me-a-life-koditar
  • *****
  • Viestejä: 24666
    • SFOR 98-99, KFOR 05/04-11/04, ISAF 02/06-08/06
Re: Elämä yhtä odottamista..?
« Vastaus #29 : 25/11/2004, 13:04:27 »
Lainaus
sanoppa muuta. onkohan koko elämä erilaisten asioiden odotteleua. tässä rt-aikana se oikeinen konkretisoituun kun lomia odotellaan, mutta kyllähän me muussaki elämäsä aina odotellaan jotain, jos ei muuta niin parempia aikoja ;)


Jotenkin kummasti lomien ja kotiutumisen odottaminen meni muiden asioiden odottamisen edelle... ;)

Ei siinä mitään pahaa ole, että aina odottaa jotain tulevaa. Siinä vaiheessa vain menee elämä hankalaksi, jos ei tee MITÄÄN MUUTA kuin odottaa jotain tulevaa.
-memento vivere-