Siviilipalvelus/totaalikieltäytyminen

[Marge]

Monet täällä jotka ovat tosi jyrkästi ilmaisseet, että pojat käy armeijan piste ovat itselleen saaneet prinssin niin mun on pakko kysyä, jos poikanne joskus ilmoittaa, että hänellä on vahva oma vaakaumus eikä armeijan lähde niin koetteko tosiaan, että hän on huonompi ihminen/mies? Sillä tuntuu hurjalta että omat vanhemmat moisia paineita lapselle luo.

Mie luotan siihen että vakaumus muotoutuu kasvatuksessa.. eli koetan kasvattaa poikani niin että ei edes mieti "menisinkö armeijaan vai en? " tähän jos pystyn koen onnistuneeni edes jossain.. 

Vaan kun ne lapset ei aina ole vanhempien kanssa samaa mieltä asioista. Niillä ku sattuu jo tossa vaiheessa elämää olemaan ihan omia mielipiteitä    Ymmärsin, että Maya tarkoitti, että mitä siinä tapauksessa, jos kasvatuksesta ja omasta mielipiteestä huolimatta jälkikasvu sattuu olemaan sitä mieltä, että inttiin en mene.

[Tara]

Miksette edellytä (te, joiden mielestä poikien pitää käydä armeija) armeijaan menoa myös tyttäriltänne, kun kerran naiset ovat jo saaneet armeijan käydä jonkin aikaa?

Kuinka käy kotirintaman, jos kaikki ovat sotarintamalla? 

No mutta jos osa miehistä on siellä kotirintamalla. Eikä sinne armeijaan kaikki naiset mene eikä kai pääsekään.

[Annukka]

Miksette edellytä (te, joiden mielestä poikien pitää käydä armeija) armeijaan menoa myös tyttäriltänne, kun kerran naiset ovat jo saaneet armeijan käydä jonkin aikaa?

Mulla ei ole tyttäriä Minä hlökohtaisesti en pidä poikiani huonompina ihmisinä tmv, jos eivät aikanaan halua armeijaan mennä. Toivoa saa äiti lapsilleen ties mitä. Se kenestäkään hirviötä tee. Esikoinen saattaa sydänvian takia jättämään koko intin väliin, mutta sitähän ei vielä tiedetä...

Eikö muka teillä muilla ole mitään toiveita omien lastenne suhteen? Mitään? Ihan vastaavaa asiaa.

[s^n^]

Miksette edellytä (te, joiden mielestä poikien pitää käydä armeija) armeijaan menoa myös tyttäriltänne, kun kerran naiset ovat jo saaneet armeijan käydä jonkin aikaa?

Kuinka käy kotirintaman, jos kaikki ovat sotarintamalla? 

Kyllä mä olisin mieluummin rintamalla, oli se sitte ase kädessä tai vaan oman ammatin puolesta, ku kotirintamalla.. Mutta tää on mun asenne asiaan..

[Jartsa]

Ja Tara ehti jo mua rauhottelemaan... 

Jartsa sitten pikkuisen rauhoittuu, jookos.

Määkin otan aika usein aika hanakasti kantaa moneenkin asiaan, mutta tämä ikä on tuonut mukanaan sellaisenkin mietteen, ettei mun tartte täällä enää kovin pitkään maailman menosta huolehtia... Sukupolvet vaihtuu ja ainahan se toistuu se sama kaava, että nuoret on tietävinään paremmin ja ne tekee tästä maailmasta omanlaisensa.
Tehkööt. Jos se maailma paranee siviilipalveluksella tai millä hiton hinduilulla tahansa, ni siitä vaan.

[Maya]

Miksette edellytä (te, joiden mielestä poikien pitää käydä armeija) armeijaan menoa myös tyttäriltänne, kun kerran naiset ovat jo saaneet armeijan käydä jonkin aikaa?

Mulla ei ole tyttäriä Minä hlökohtaisesti en pidä poikiani huonompina ihmisinä tmv, jos eivät aikanaan halua armeijaan mennä. Toivoa saa äiti lapsilleen ties mitä. Se kenestäkään hirviötä tee. Esikoinen saattaa sydänvian takia jättämään koko intin väliin, mutta sitähän ei vielä tiedetä...

Eikö muka teillä muilla ole mitään toiveita omien lastenne suhteen? Mitään? Ihan vastaavaa asiaa.

Toivoa toki saa ja onhan mullakin poikien kohdalla vaikka mitä haaveita, mutta kun monet ovat täällä niin ehdottomia asiasta, että entä jos lapsi ei pystykkään tai haluakkaan täyttää vanhempien noin ehdotonta vaatimusta.

[Suttura]

Mayan kanssa samaa mieltä. Ja tuosta kasvatuksesta, mulla on 3 pikkuveljeä, joista yksi on vapautettu terveydellisistä syistä, toinen kävi sivarin ja kolmas armeijan. Kaikki varmasti samoilla arvoilla kasvatettu, siitä huolimatta heistä on kasvanut ajattelevia ihmisiä, jotka luovat omat periaatteensa ja elämänkatsomuksensa. Samalla tavalla heitä on arvostettu vanhempien osalta, vaikka eri tien ovatkin valinneet/joutuneet valitsemaan maanpuolustuksen suhteen. Ja joskus tulevaisuudessa myös omat lapseni saavat tehdä kuinka haluavat, ilman painostusta vanhemmilta mennä inttiin. Jokaisen tulisi tehdä se omasta tahdostaan, ei perinteiden velvoittamana.

Tämä foorumi on ehkä hieman puolueellinen paikka armeijan suhteen, mutta en ymmärrä sen "ihannointia"  ??? Suomessa sen voi suorittaa hyvinkin lunkisti, ei se ole mikään kova ja kasvattava paikka välttämättä. Tietysti on hienoa, että meillä on sellainen, sitä en kiellä.

Jartsa, ihan mielenkiinnosta kysyn, missä itse kävit armeijan ja mikä on sotilasarvosi? Missä tehtävissä olit rauhaa turvaamassa?

[Jartsa]

Intin kävin 86-87 KarJP:ssä Kontiorannassa. Sotilasarvo on kersantti ja panssarintorjuntaryhmän johtajana kai toimisin jos tarve tulisi.
Rauhaa turvasin 99-00 Libanonissa ja 03-04 Kosovossa. Molemmilla kerroilla olin korjaamojoukkueen varaosaryhmän johtaja, Kosovossa ylikessun natsoilla.
Isä joutui aikoinaan sotaan sotilaspoliisina. Minulla on tallella hänelle myönnetty sodan 1941-1945 ansiomitali saatekirjeineen kuoressa, jonka isä aikoinaan sai postissa. Äitini on kertonut, ettei isä koskaan tuota mitalia pitänyt rinnassaan, saati että olisi sitä missään arvossa pitänyt.

[s^n^]

Minulla on tallella hänelle myönnetty sodan 1941-1945 ansiomitali saatekirjeineen kuoressa, jonka isä aikoinaan sai postissa. Äitini on kertonut, ettei isä koskaan tuota mitalia pitänyt rinnassaan, saati että olisi sitä missään arvossa pitänyt.

Multa löytyy myös moiset paperit ja mitalit, ovat vaan ukkini perintöä mulle.. Rasiassaan on mitali saanu pysyä aina; ukki kun koki ettei hänen panoksensa niin suuri ollut kun hengissä selvis kotiin. Että mitalit olis kuulunu niille joille sitä ei voinut antaa henkilökohtasesti vaan mitaliks tuli valkonen risti sankarihaudalle..

Ihminen jota eniten ihailen tässä maailmassa.

[Jartsa]

Isä oli kans kuulemma viskannut kuoren roskiin... Äiti sen sitten sieltä salaa pelasti ja antoi minulle vasta pari vuotta sitten.