Luonnon lumoissa

[zatu]

Olen kasvanut aivan puskassa meren rannassa, ja (päinvastoin kuin Punapihlajalla) siitä on varmaan jäänyt rakkaus luontoon. Varsinaisia luontoharrastuksia ei löydy, sienestän kyllä mielelläni ja pitkin metsiä ratsastaminen on ihan parasta, mutta luonnossa on kiva olla.

Välillä oikein harmittaa, ettei täältä kaupungista ole autottomana oikein näppärä lähteä metsään tai meren rantaan. (Ei siis lasketa lähiömetsää eikä näitä piukkaan rakennettuja rantoja ) Eräkelpoisuuttani taitaa haitata kyllä mukavuudenhalu.

[Anneli]

Minä kaipaan ympärilleni luontoa ja sitä rauhaa ja kun tottui asumaan muutaman vuoden ihan sanan mukaisesti korvessa niin nyt tää kaupunkilaiselämä tuntuu tökkivän ja pahasti ( mut vähän lohduttaa se et tää ei kestä ku vuoden ja sit pääsee taas kotiin  )
Mut noi vaellusreissut ja nuotion äärellä istuminen siinä on sitä jotain...

[Heli]

Metsä ja meri ovat kyllä sellaisia elintärkeitä asioita, joista on säännöllisesti päästävä nauttimaan. Oikeastaan se meren ranta kaikkeista tärkein, saaressa kun varttunut... Tähän mennessä olenkin asunut vain kaupungeissa, joissa meri on läsnä; Pori, Helsinki, Turku ja Vaasa.

Ison meren äärellä sitä tuntee itsensä jotenkin niin vapaaksi.

[Anki]

Mäkin tykkään liikkua luonnossa, mutta en varsinaisesti bongaa mitään, uusia elukoita tulee kuitenkin välillä huomattua
Lapin erämaathan on mun ehdoton lempipaikka, mutta sen kai kaikki jo on kuullut sata kertaa

No se elintärkeä juttuhan unohtui mainita, kai se on niin itsestäänselvä: merenrantahan on elintärkeä elementti myös minulle Saaressa kun varttui ja senkin jälkeen olen aina jossain rannikkokaupungissa asustellut

[Taru]

Rupesin miettimään: Eihän täällä ole ketään, joka olisi koulussa joutunut kasvion keräämään? Meidän koulussa ei ainakaan kamalasti panostettu luonnontieteisiin, siksi onkin nyt vasta vanhemmalla iällä opetellut edes tavallisimmat Suomen luonnon kasvit.. Mun mielestä on sääli, ettei useimmat nykyajan lapset erota suunnilleen kuusta männystä..

[Marge]

Rupesin miettimään: Eihän täällä ole ketään, joka olisi koulussa joutunut kasvion keräämään? Meidän koulussa ei ainakaan kamalasti panostettu luonnontieteisiin, siksi onkin nyt vasta vanhemmalla iällä opetellut edes tavallisimmat Suomen luonnon kasvit.. Mun mielestä on sääli, ettei useimmat nykyajan lapset erota suunnilleen kuusta männystä..

En nyt ihan kasviota, mutta kyllä me rämmittiin pitkin maita ja mantuja vielä yläasteellakin keräämässä ja tunnistamassa erilaisia kasveja. Ei ollut mun mielestä yhtään kurjaa, paljon hauskempaa kuin opetella niitä kirjoista 

Nykypäivänä riippuu niin paljon opettajasta, että miten opettavat, koska perusopetuksen oppisuunnitelma käsittääkseni määrittelee vain suuremmat suuntaviivat. Ja tosiasiahan on se, että murto-osan lapsi tuolla koulussa vain oppii. Kyllä mun mielestä vanhempienkin kuuluu kertoa lapselle luonnosta.

[Tara]

Laitetaan tänne..

Olin tuossa melko pitkällä lenkillä koirien kanssa. Rauhallista kävelyä ettei mun selkä paukahda pahemmaksi.

Kyllä sitä hiljaista luontoa näköjään löytyy ihan täältä betonilähiönkin vierestä, kun vaan osaa mennä oikeaan suuntaan.
Ihmiset lienee olivat vielä kotosalla löhöämässä, kun ihan yksikseen koirien kanssa sai kävellä tuolla pitkin metsiä.

Teki kyllä hyvää sellainen rauhallisuus. Ja on tosi kaunistakin, kun lehdet on erittäin kirkkaita ja tuulenpuuskissa niitä satelee alas puista. Ilmakin on sellainen kivan syksyisen raikas.

[Mirka]

Syksy on ihanaa aikaa Mä tykkään hirmusti syksystä
Pimeys ei ole mun ystäväni , mutta muuten kyllä tykkään. Ihanaa kun luonnossa tapahtuu muutoksia, lehdet vaihtaa väriä...
Itse olen lähdössä tuon pikkupaholaisen kanssa metsään, männynneulassateeseen
Josko poika vaikka vaihteeksi jänön perään lähtisi... Ei kyllä ampujaa ole

[minni]

Upea syyspäivä täälläkin ja aamulenkillä ihailin värikästä luontoa. Sarallakin tuntuu olevan "syksyä rinnassa", niin iloisena kirmailee.

Kaikista ihaninta on liikkua luonnossa ihan kaikessa rauhassa, eikä niin kuin täällä joskus jonossa lähimetsissä... 

[Mirka]

Viime viikonloppu meni luonnon lumoissa
Oltiin perjantaina ja sunnuntaina jänisjahdissa, joista saalistakin tuli. Pappa oli lauantaina hirvijahdissa ja neljä karvamölliä kaatui
Maanantaina sitten vielä ajateltiin lähteä metsälle, kun oli niin upea auringonpaiste. Olihan ihanan romanttista istua metsässä sammalmättäällä juomassa aamukahvia kuksasta ja syödä rakkaan tekemiä yllärivoikkareita Saalista ei sitten enää tullut, mutta eihän se aina ole pääasia