Voin ihan suoraan sanoa, että meille olis jälkipuinti ollut enemmän kuin tarpeellista. Niin yksilöinä kuin pariskuntanakin.
Molemmat meistä oli aikalailla hakoteillä, mitä odottaa kotiutumiselta... Mä odotin suuria, mies vielä suurempia... Ja sitten kun asiat lähtikin luistamaan just toiseen suuntaan, kaikki alko menemään totaalisen päin persettä.
Puhuttiin ja puhuttiin ja puhuttiin, mut keskenämme puhuminen ei sitten ihan auttanutkaan. Mut turha on lähteä milleen tavalliselle "nuppilekurille" juttelemaan rt-vuoden vaikeuksista, ei ne kuitenkaan sellaista ymmärrä.
Eli jälkipuintitilaisuudessa ois ollut todennäköisesti mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa, jotka ois hieman osanneet varoittaa mitä tuleman pitää...
Toisille rt-vuosi on todella helppo ja sujuu kuin vettä vaan... Meille rt-vuosi oli ihan helvetin vaikea... ja siitä emme sitten loppuviimeksi selvinneetkään... :-/
Mut toivoisin, että jälkipuintimahdollisuus järjestettäisi, ja mielellään pakollisena kaikille... ei mun mieheni ois puhau pukahtanut mistään jälkipuinnin mahdollisuuksista, jos ois sanottu, että on vapaaehtoista... Eihän hän maininnut ees kotijoukoista silloin aikanaa, kun eihän sellanen nyt tarpeellista voi olla.